Kaippa sen kisatopicin voi pistää pystyyn, kun ensimmäiset viralliset kisatapahtumat ovat jo tämän vuorokauden aikana eli 6.2.2014. Ensimmäinen ohjelmassa oleva kilpailu on miesten lumilautailun slopestylen miesten karsinta, ja tuo alkaa huomenna klo 7.45 Suomen aikaa. Myös naisten slopestylessä on huomenna karsinnat vuorossa. Näiden lisäksi myös taitoluistelua on luvassa huomenna, eli illalla klo 17.30 nähdään miesten joukkuekilpailun lyhytohjelma ja klo 19.10 on vuorossa parikilpailun lyhytohjelma.
Suomalaisiakin pääsee tuleen heti huomenna, kun miesten puolella mukana on Janne Korpi, Ville Paumola, Peetu Piiroinen ja Roope Tonteri. Naisissa puolestaan on mukana Merika Enne ja Suomen yksi suurimpia mitalitoivoja eli Enni Rukajärvi. Toki miesten puolella Tonterikin on ihan varteenotettava mitaliehdokas, mutta hänellä oli tässä kauden aikana paha loukkaantuminen joten harjoittelu on jäänyt vähille.
Virallisestihan kisat alkavat perjantaina helmikuun 7. päivä, mutta kun ensimmäiset kilpailusuoritukset nähdään jo kuudennen päivän puolella, niin laitan tuohon otsikkoon nyt kisojen kestoksi tuon mikä se on ilmoitettujen aikataulujen mukaan. Kisojen ensimmäisten päivien ohjelma on sellainen, että torstaina on siis ainoastaan slopestylen karsinnat ja taitoluistelua, perjantaina on avajaiset ja lauantaina on jo ensimmäiset mitalit jaossa. Miehet kisaavat slopestylen mitaleista lauantaina aamupäivällä, ja myös ensimmäiset hiihtomitalit jaetaan kun naiset hiihtävät 7,5 km + 7,5 km yhdistelmäkilpailun. Näiden lisäksi ohjelmassa on myös esimerkiksi Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen ottelu USA:ta vastaan klo 10.00, kumparelaskua, ohjaskelkkailua ja paljon muutakin.
Jos vähän talviolympialaisten historiaa katsotaan, niin talviolympialaisia on järjestetty neljän vuoden välein vuodesta 1924 asti. Ensimmäiset kisat järjestettiin Ranskan Chamonixissa, ja tuolloin mukana oli 16 valtiota ja 258 urheilijaa (vertailun vuoksi, Sotshissa on 82 valtiota ja yli 2600 urheilijaa). Tuolloin menestynein maa oli Norja, joka nappasi 4 kultaa, 7 hopeaa ja 7 pronssia. Suomi oli komeasti mitalitaulukon toinen, sarjan ollessa 4-4-3.
Talviolympialaiset on toki jouduttu perumaan kahteen otteeseen. Vuosien 1940 ja 1944 kisat jouduttiin perumaan toisen maailmansodan vuoksi. Toinen poikkeus talvikisojen järjestämisessä tehtiin vuoden 1992 Albertvillen kisojen jälkeen, kun silloin kului ainoastaan kaksi vuotta seuraaviin eli vuoden 1994 Lillehammerin Olympialaisiin. Vuoteen 1992 saakka kesä- ja talviolympialaiset järjestettiin samana vuonna, mutta vuonna 1986 Kansainvälinen Olympiakomitea päätti että kisat pidetään jatkossa siten että joka toinen vuosi on kesäkisat ja joka toinen vuosi talvikisat.
Talviolympialaisten kaikkien aikojen menestynein maa on yllätysyllätys Norja. Vuodesta 1924 saakka se on kasannut huikean mitalisuoran 107-106-90 eli yhteensä 303 mitalia. Näihin kisoihin Norja asetti jo lokakuussa tavoitteeksi 26 mitalia. Vancouverissa maa saavutti yhteensä 23 mitalia, joten tuo tavoite on täysin mahdollinen.
Historian aikana muita menestyneitä maita talviolympialaisissa ovat olleet USA (87-95-71), Neuvostoliitto (78-57-59) ja Saksa (70-72-48). Myös Suomi on menestynyt hyvin talviolympialaisten historiassa, sillä se on kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalla 9. mitalisarjan ollessa 41-59-56. Viimeksi Vancouverissa Suomi sai yhden hopean ja neljä pronssia. Näihin kisoihin Suomi ei ole asettanut virallista tavoitetta.
Jos katsellaan yksittäisiä urheilijoita, niin historian menestynein urheilija on -yllätysyllätys- Norjan hiihtäjälegenda Björn Dählie. Dählie saavutti vuosien 1992-1998 aikana kahdeksan kultaa ja neljä hopeaa. Toisena on niinikään norjalainen legenda, eli ampumahiihtäjä Ole Einar Björndalen. Hänellä on mitalisarjana 6-4-1. Myös yksi suomalainen mahtuu kaikkien aikojen kymmenen menestyneimmän talviolympiaurheilijan joukkoon, kun pikaluistelija Clas Thunberg saavutti vuosien 1924 ja -28 kisoista viisi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin ja on tämän hetken taulukossa kuudentena.
Muita suomalaisittain mainitsemisen arvoisia menneitä voittajia ovat toki esimerkiksi Matti Nykänen, jolta löytyy neljä kultaa ja yksi hopea, kolmen kullan ja neljän pronssin Marja-Liisa Kirvesniemi sekä Suomen viimeisin olympiavoittaja Samppa Lajunen. Lajusen meriitit ovat kolme kultaa ja kaksi hopeaa.
No mutta se historiasta tässä vaiheessa, pistetäänpä tähän alle linkki kisojen aikatauluun. Linkki vie YLE:n sivuille josta löytää kätevästi myös YLE:n omat tv-aikataulut. Television lisäksi YLE:n nettisivujen kautta on mahdollista katsoa mitä tahansa kilpailutapahtumaa uuden Sotshi Areena ohjelman avulla. Sotshi Areenaa voi katsoa joko YLE Areenan tapaan tietokoneelta, tai sitten sen voit ladata myös App Storesta iPadille tai iPhonelle, Google Playsta Android-laitteisiin sekä Windows-phone kaupasta Windows 8 -käyttöjärjestelmien puhelimiin.
Linkki kisaohjelmaan, täältä löytyy myös YLE:n aikataulut
Suora linkki Sotshi Areenan selainversioon
Kisatapahtumia on siis erittäin valtavasti, joten koko kilpailuohjelman copy-pasteaminen tähän ei olisi ollut kovin järkevää niin tuo suora ja selkeä linkki on ehdottomasti parempi. Sieltä pystyt valitsemaan haluamasi kilpailupäivän ja tarkastelemaan mitä ohjelmaa on luvassa, lisäksi kisaoppaassa on merkintä siitä mitä ohjelmaa YLE näyttää.
Näin, eiköhän tällä päästä nyt jonkinlaiseen alkuun.
HUOMIO! TÄSSÄ TOPICISSA KESKUSTELUA KAIKESTA MUUSTA PAITSI JÄÄKIEKOSTA!
