Johtunee pääosin Liverpool-pärinöistäni, mutta hitto että minä nautin tästä show'sta! Oikeastaan jokainen segmentti oli must see -settiä ja kirjoitettu hyvin. Toista se oli vielä vaikka elokuussa, kun jaksot olivat yhtä tuskaa ja sujahtivat pikakelauksella nopeasti ohi. Nyt en edes harkinnut kelaamista/netin selaamista tms., vaan istuin koko lähetyksen ajan suu korvissa säkkituolissani. Hyvä, Vince!
– Rybackin matka jatkui kiinnostavasti. Voiko tätä sekopäisesti naureskelevaa Big Guy'ta olla rakastamatta, mitä? Painonnostovyö äijän vyötäisillä on neronleimaus. Myös Authority vaikutti yllättävän kiinnostavalta hahmokatraalta avaussegmentin aikana, vaan johan oli toisaalta aikakin.
– Luke Harper voitti Intercontinental-mestaruuden, heck yeah! Kaikin puolin erinomainen ratkaisu. Harper nousi kertaheitolla valokeilaan, ja Ziggleristä tuli entistä traagisempi ja siten sympaattisempi hahmo. Myös varsinainen ottelu oli erinomainen, ja Luukkaan pyykkinaru näytti todella murhaavalta. Tuuletan kuin hullu, jos vyönvaihdos johtaa kaiken lisäksi Luke Harperin ja Bad News Barrettin väliseen feudiin.
– Adam Rose (ja Bunny) ja Tyson Kidd (ja Natalya) lukeutuvat molemmat tämänhetkisiin suosikkihahmoihini, joten totta kai kiljuin ilosta, kun saaga sai jatkoa. Aavistin heti, että jotain uskomatonta on sattumassa, kun Jänis alkoi flirttailla Natalyalle, mutta en olisi kuuna päivänä uskonut kohtauksen johtavan siihen, kuinka Bunny nylkyttää Ruusua. Lienee sanomatta selvää, että nauroin ääneen.

Eikä tämä siis ole mitään kyynistä sarkasmia, vaan nautin kuviosta oikeasti. Jos tahdon katsella (hyvällä tavalla) hikistä pseudourheilua, katselen Ring of Honoria tai vaikka NJPW:tä, mutta kun tahdon katsella good ol' McMahon-huumoria, otan nylkyttävän jänöjussin avosylin vastaan. (Suosittelen muuten katselemaan myös Main Eventin, jossa tämä tarina jatkuu kihelmöivästi!)
– Bray Wyattin ja Dean Ambrosen segmentti oli tylsähkö, mutta viihdyin silti, sillä Brayn ja Ambrosen tunnarit ovat nannaa aivoilleni ja jo niiden kuuleminen on hyvä juttu. Sääli kyllä, että ikimuistoisesti alkaneesta kuviosta tuli tällainen pannukakku, joka on kaikkea muuta kuin tarinankerronnan aatelia. No, usko ottelun loistavaan laatuun on sen yhdentekevästä feudista huolimatta kova, joten annetaan olla.
– Ryback vs. Cesaro:

. On se Cesaro kyllä paras televisio-ottelija, hands down. Uskomaton työmyyrä, joka kykenee yllättämään osaamisellaan kerta toisensa jälkeen ja saa kenet tahansa näyttämään mahtavalta. Viimeistään kyynärpääpudotus oli "This is awesome!" -chantin veroinen veto. Matsi teki tosi hyvää myös Rybackille, jota ei tällaisista taidonnäytteistä juurikaan tunneta.
– Lanan swerve oli loistava vitsi, mutta yleisö oli harmi kyllä vähän laiskasti messissä. Loistavaksi voi kutsua myös Heath Slateria, jolla oli saakeli soikoon pokkaa kutsua Rusevin kaltaista hirviötä huoranpenikaksi. Hyviä hahmoja kaikki tyynni.
– Big Show oli taas itkeä, mikä tuntuu aina yhtä surulliselta mutta kauniilta.

Steppanan Hall of Fame -kortti oli varsin freesi ja tervetullut idea. Jos Authority voittaa sunnuntaina, toivon totisesti, että Steph ja Hoo käyttävät myös jatkossa näitä tällaisia fiksuja ja meta-henkisiä juttuja hyväkseen. Myös Sheamus vs. Big Show'n stipulaatio oli kovin mielenkiintoinen ja ennen muuta looginen.
– Bellojen ja AJ:n draama(t) ei erityisemmin napostele, mutta naurahdin kyllä, kun AJ hyökkäsi Brien kimppuun. Ihan ovela veto, sillä nyt Brie saattaa tehdä Survivor Seriesissä mitä tahansa ja on siksi kiinnostava tekijä Nikkin ja AJ:n muutoin mälsähköltä maistuvassa matsissa.
– New Day -stable sisältää Kofin ja Xavierin lisäksi myös Big E:n! Olen pienestä pojankoltiaisesta asti nauttinut näistä debytoivia hahmoja hypettävistä videoista, jotka WWE tekee aina yhtä hyvin. Neekerikööri vaikuttaa viihdyttävältä posselta, innolla odotan.
– Koska viimeksi Raw'ssa on ollut kolme tasokasta matsia? En muista, mutta tässä jaksossa sen kolmannen tasokkaan koitoksen tarjosivat tag-painijat, jotka ottelivat hienosti. Jos meno oli näin viihdyttävää jo Raw'ssa, nämä äijät voivat ihan hyvin varastaa koko show'n Survivor Seriesissä. Believe that!
– Loppukohtaus oli kerrassaan mainio! Triple H näytteli antaumuksella, Cesaron visiitti koijasi smarkkeja, Rowan oli huikea yllätys ja Cena elementissään koko segmentin ajan. Team Cena vs. The Authority on ensimmäinen isolta ja merkittävältä tuntuva eliminaatio-ottelu moneen vuoteen. Nyt olisi Vincellä tilaisuus tehdä jo(i)staku(i)sta tähdestään supertähti. Esimerkiksi Harper, Rusev tai Ryback voisi tehdä matsissa kovan vaikutuksen.
