Top 100 (2011 edition)

[DonEmilio]

Eiköhän se aika lailla bookkauksen mukaan mene markituskin.

Tässä ei ole juuri mitään järkeä. Ellei sitten erotella käsitteet markitus, joka tarkoittaisi sitä, että perus-markkina hyväksyy mukisematta sen mitä WWE tarjoaa ja hihkuu innosta kyseenalaistamatta mitään, ja smarkitus, joka tarkoittaisi ettei ehkä aina olekaan samaa mieltä bookkausratkaisuista tms. Jos markitus tosiaan menee bookkauksen mukaan Darien, niin piditkö esimerkiksi Zack Ryderistä ennen kuin hän sai laatuaikaa WWE:ssa, vai alkoiko diggaus vasta bookkauksen myötä niin kuin tuon logiikan mukaan homma menisi?

Minua ei yhtään haittaa, jos joku tykkää jostain sellaisesta painijasta, tai ylipäänsä asiasta, josta minä en pidä. Minua ei yhtään haittaa, jos joku ei tykkää jostain sellaisesta painijasta, tai ylipäänsä asiasta, josta minä pidän. Minusta mielipideasioista voi toki keskustella, että miksi joku ei pidä aurajuustosta pizzassa tai miksi joku tunkee siihen ananasta. Mutta jos joku oikeasti näkee helkkaristi vaivaa ja tekee ison listan suosikeistaan, esittelee hienon listansa keskustelupalstalla ja vielä perustelee järkevästi mielipiteensä, niin kyllä aika perseilijä saa olla, että tulee sanomaan että koska itse on eri mieltä jossain asiassa, niin lista on huono. Kyseessä on YHDEN ihmisen mielipide asiasta, se ei ole oikea, se ei ole väärä, se ei ole totuus, se on MIELIPIDE!

Darien, sinä kirjoitat hyvin kun haluat. Olet piristysruiske hyvässä ja pahassa tällä foorumilla. Synnytät keskusteluja ja herätät vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Olet yksi suosikkikirjoittajistani ja mielestäni olet saanut paljon tarpeetonta saastaa niskaasi, mutta tällaisten inttämisten takia yhä suurempi osa alkaa olla oikeutettua. Sinä pystyt parempaan kuin tällaisiin yhden rivin trollauksiin.



Ja vielä itse aiheesta: Ezekiel Jackson korkeammalla kuin Claudio Castagnoli? Huono lista.

[Japeet]

Hei Darra, vähän nyt jotain tolkkua tähän touhuun. Millä logiikalla markituksen pitäisi mennä sen mukaan ketä näkyy telkkarissa? Sain eilen oman top-sataseni valmiiksi, ja perusteluiden viilauksen jälkeen voisin ehkäpä sen julkaista, ja huomasin että nimiä kuten The Rock, Randy Orton, Triple H tai The Undertaker ei listalta löydy lainkaan. Sen sijaan indypainijoita (joita en näe telkasta, tai joilta olen nähnyt verrattain vähän materiaalia), sekä nykyään jo kuolleita (joita en näe bookattavan kovin usein) tai eläköityneitä painijoita löytyy ihan kiitettävä määrä. Yritän siis sanoa, että lista joka perustuu fanitukseen ei mitenkään voi mennä bookkauksen mukaan, koska esimerkiksi What seuraa useampaa promootiota, joissa eri kavereita bookataan vahvoiksi tai usein kehään, ja vielä eri aikakausilta.

[What]

Hei Darra, vähän nyt jotain tolkkua tähän touhuun. Millä logiikalla markituksen pitäisi mennä sen mukaan ketä näkyy telkkarissa? Sain eilen oman top-sataseni valmiiksi, ja perusteluiden viilauksen jälkeen voisin ehkäpä sen julkaista, ja huomasin että nimiä kuten The Rock, Randy Orton, Triple H tai The Undertaker ei listalta löydy lainkaan. Sen sijaan indypainijoita (joita en näe telkasta, tai joilta olen nähnyt verrattain vähän materiaalia), sekä nykyään jo kuolleita (joita en näe bookattavan kovin usein) tai eläköityneitä painijoita löytyy ihan kiitettävä määrä. Yritän siis sanoa, että lista joka perustuu fanitukseen ei mitenkään voi mennä bookkauksen mukaan, koska esimerkiksi What seuraa useampaa promootiota, joissa eri kavereita bookataan vahvoiksi tai usein kehään, ja vielä eri aikakausilta.

Jätä tuo "ehkäpä" tuosta pois. Nimiä kehiin!

[MR.Off Topic]

Itse olen myös kasannut, mutta pitäisi vielä loppupään sijoituksia viilailla tehdä perustelut yms. Lisäksi itellä siinä pieni idea, jotta listasta ei tule samannäköistä kuin niin monella tulee ainaki kärkipään osalta.

[Jomppa]

Multakin tulee listaa jossainvaiheessa.

[MR.Off Topic]

Tästä se lähtee, siis minun lista. Tämä nyt tulee vähän eroamaan tuosta Whattin listasta ja ensimmäinen asia on, että minulla on vain painijoita eli ei siis kommentaattoreita, selostajia, managereita yms. Sitten siihen toiseen, mikä tekee paljon suuremman eron. Vain ja ainoastaan aktiivipainijoita tai painijoita, jotka luultavasti vielä tulevat painimaan, kuten Undertaker ja Jericho. Eli ei siis Stone Coldeja tai muuta tuollaisia vakkari kärkipään painijoita tule olemaan listauksessani. Tämä puhtaasti kahdesta syystä, joista ensimmäinen on, että en ole seurannut heitä reaaliajassa ja useilta olen nähnyt vain randomi matseja ja promoja. Toinen syy on se, että heitä ei enää tulla näkemään painimassa, joten heidän listaaminen ei ole niin kivaa. Mainitaan nyt vielä, että käytin listauksessani perusteluina sitä, että kuinka paljon markitan kyseistä painijaa ja kuinka paljon arvostan. Noiden yhdistelmällä olen sitten järjestänyt painijat järjestykseen ja tästä se lähtee! Ensimmäiset kymmenen!



100. Grizzly Redwood

Grizzlyyn tutustuin tänä vuonna ROH On HDNET -ohjelman parissa ja tästä pienestä metsurista ei voi kuin tykätä. Gimmick on mahtava ja sopii kuin nappi otsaan Redwoodille tämän paukuttaessaan henkseleitään. Ruumiilliset ominaisuudet herralle ei ole mitkään parhaat, sillä Grizzly luultavasti voisi painia joissain kääpiösarjoissa pituutensa vuoksi. Pituus rajoittaakin joitain liikkeitä herralta, mutta toisaalta se tuo myös joitain liikkeitä hänelle mitä muut eivät ehkä voisi tehdä. Hauska painija, jolle markkaan aina pikkuisen, kun henkselit mies ottaa pois ja alkaa vakavaksi.



99. Alex Riley

Riley on sitten toinen aika uusi tuttavuus, mutta selvästi enemmän Rileyltä olen nähnyt materiaalia kuin Grizzlyltä. Itse en oikeastaan pitänyt A-Rysta NXT:ssä ja Mizin sidekickkinäkään Riley ei minua vakuuttanut. Olin itseasiassa aika varma, että Alex häviää WWE:stä heti, kun Miz tiputtaa hänet pois rinnaltaan. Käännös naamaksi kuitenki teki herralle ihmeitä, sillä samantien Riley iski itseeni huomattavasti paremmin. Miz feudin aikaan mies ei kuitenkaan vielä itseäni vakuuttanut vaan se tapahtui myöhemmin noissa Vickie/Ziggler/Riley tilanteissa ja otteluissa. Riley onkin aika solidi sekä mikissä, että kehässä. TKO on myös loistava finisheri ja hieman hiottuaan sitä se näyttää varmasti vielä hienommalta. Entrance musiikki on yksi WWE:n parhaita ja miehessä on muutenki jokseenki semmosta superstaran fiilistä. Valoisa tulevaisuus on A-Rylla edessä.



98. Suicide

Ensimmäisenä sanon sen ilmeisen asian, Suicide ei ole painija vaan ennemminkin gimmick. Toisaalta TNA on onnistunut pitämään Suicidessa erillisen painijan tunnun, kun hänen oikeaa henkilöllisyyttä ei ole ikinä paljastettu kayfabessa. Tämän vuoksi miehen listalleni otan erillisenä "painijana" mukaan. Suicidehan oli alunperin TNA Impact! peliä varten tehty hahmo, joka sitten myöhemmin debytoi myös televisiossa. Ensimmäisestä kerrasta, kun näin Suiciden niin vakuutuin. TNA valitsi hänen esittäjäkseen aina taitavan painijan, joka otti hahmosta kaiken irti ja piti tämän liikesetin aina mielenkiintoisena ja tuoreena. Kun painijan nimi on muutenki Suicide, niin epäonnistuminen on vaikeaa. Mielenkiintoinen hahmo, jota mieluusti näkisin nykyäänki TNA:ssa aina silloin tällöin.



97. Sin Cara

Sin Cara on erittäin tuore nimi vielä, mutta toisaalta samalla sellainen hahmo, mitä WWE:ssä ei ole kovin usein nähty. Sin Cara on luonut lyhyellä urallaan jo paljon viihdyttäviä hetkiä oli se sitten miljoona hurracanranaa tai Hunicon esittämänä enemmän yksinkertaisempia liikkeitä, jopa heittoja. Nyt vielä tämä tupla Sin Cara kuvio päälle, joka on Smackdownin melkein jopa mielenkiintoisin kuvio, joka varmasti tulee toimittamaan loistavan matsin tai matsi sarjan meille katsottavaksi.



96. Drew McIntyre


Drew McIntyre on herra, josta en alkuun pitänyt yhtään. Täysin painitaidoton herra, jota pushataan liikaa ja jonka suurimmat positiiviset asiat on siisti entrance ja brittiaksentti. Nyt, kun miehen pushi lopetettiin ja Drewsta tuli Superstarin vakiokasvo, olen alkanut ymmärtämään, mistä tämä monien Drew hehkutus johtuu. McIntyre on kehittynyt kehässä huomattavasti, mikissä mies ei koskaan huono ole ollutkaan, mutta nykyään toimii vielä hieman paremmin. Ylimielinen asenne toimii aina varsinki, kun sitä korostaa tuo aikaisemmin mainitsemani brittiaksentti. Herran tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin sumuiselta ja se on täysin siitä kiinni kuinka WWE aikoo miestä bookata.



95. Paul Burchill

Oli Burchill sitten piraatti tai sitten myöhemmin ECW:ssä nähty Burchillin heel hahmo, niin itse pidin herrasta. Piraattina toki Paulin hahmolla ei ollut kovin suurta mahdollisuutta nousta isompiin kuvioihin, mutta itse uskon, että tuolla myöhemmällä heel gimmickillään Paul olisi oikealla bookkauksella voinut nousta huomattavasti isommaksi tekijäksi. Kehässä mies oli aina vähintäänki kohtalainen, mikissä ei mikään ruudin keksijä. Lookki kuitenki oli mielestäni loistava, kokoa mieheltä löytyi (193cm) ja sisko managerinaan Paul olisi voinut edetä mihin tahansa. Itse odotin miehen signausta TNA:han WWE potkujen jälkeen, mutta harmikseni sitä ei koskaan tapahtunut.



94. Zema Ion

Yksi painija tuosta Destination X:n neliottelun nelikosta, jotka ottelivat TNA-sopparista. Myöhemmin Ion sitten sai sopimuksen, mutta ei ole tainnut olla kuin yhdessä ottelussa sen jälkeen. Lähtemätön vaikutus kuitenki itseeni oli tehty, vaikka aluksi mies näytti melkoiselta turhakkeelta. Mies oikeasti osaa esiintyä ja hänellä on lookki kunnossa. Zema on myös näyttänyt, että pystyy hengailemaan noiden kokeneempien indy suuruksien kanssa kehässä ja toimittamaan hyvän ottelun. TNA:n ehdottomasti pitäisi bookata herraa yhä lähemmäs ja lähemmäs X-Divisioona mestaruutta. Todellinen lahjakkuus kyseessä!



93. Adam Cole

"Adam Cole on nuori, hyvännäköinen, karismaattinen ja hyvät painitaidot omaava kaveri. Mitä häneltä sitten puuttuu? No kaveri voisi saada vielä kokemusta lisää jonkin verran, sekä parantaa hiukan joka alueella. Kaikki avaimet kuitenkin löytyvät kirkkaimpien tähtien joukkoon nousuun." Noin kirjoittelin aikanani ROH topicciin tehdessäni painijoista esittelyitä ja samaa mieltä olen vieläki. Myöhemmin olen vielä nähnyt CZW:n heel materiaalia samaiselta hyypiöltä ja mies on osoittanut hyväksi myös mikissä. Ikää lisää ja sitten niiden kahden ison promootion kimppuun.



92. Santino Marella

Santino on hauskaa katsottavaa yleensä aina. Oikeastaan en muista viimeistä tilannetta, jossa Santino ei olisi viihdyttänyt edes vähän. Muutenki mies on tehnyt melkoisen ihmeen, kun vaihtui yleisöstä tulleesta hepusta kaikkien rakastamaksi hauskuuttajaksi. Erityisesti muistan, kun Santinolla kerran "kramppari" reisi, pohje, joku niistä ja käveli kehäköysissä edes takaisin vastustajan odottaessa. Santinoa nykyään voitaisiin taas nähdä enemmän varsinki kaikissa absurdeissa takahuone segmenteissä, missä Marella on parhaillaan.



91. Eric Young

Ensimmäisen kymmenikön sitten päättää TNA:n ikioma hauskuuttaja ja TV-mestari Eric Young. Marella ja Young kävivät tiukan taistelun tästä sijasta, mutta lopulta päätin antaa tämän sijan Ericille, koska hänellä on takanaan myös vakavia rooleja, joissa mies on toiminut myös vähintään hyvin. Yksi näistä rooleista on tuo World Elite stablen johtajuus. Mies oli ehdottomasti koko stablen kantavia voimia ja koko stable olisi luultavasti suuremmalla panostuksella toiminut todella hyvin Eric johtotähtenään. Muutenki näen Youngin hyvin aliarvostettuna painijana, sillä hän voisi olla paljon suuremmissa kuvioissa, jos häntä pushattaisiin vakavammalla gimmickillä. TNA kuitenki on päättänyt käyttää Ericin huumorinlahjoja ja toimiihan nekin hyvin! Ericin nykyisestä huumorikaudesta täytyy mainita Orlando Jordanin kanssa ollut tiimi, koska se tuotti monia loistavia segmenttejä aikanaan. I love tag teaming!<3

[Darien Fawks]

Eiköhän se aika lailla bookkauksen mukaan mene markituskin.

Tässä ei ole juuri mitään järkeä. Ellei sitten erotella käsitteet markitus, joka tarkoittaisi sitä, että perus-markkina hyväksyy mukisematta sen mitä WWE tarjoaa ja hihkuu innosta kyseenalaistamatta mitään, ja smarkitus, joka tarkoittaisi ettei ehkä aina olekaan samaa mieltä bookkausratkaisuista tms. Jos markitus tosiaan menee bookkauksen mukaan Darien, niin piditkö esimerkiksi Zack Ryderistä ennen kuin hän sai laatuaikaa WWE:ssa, vai alkoiko diggaus vasta bookkauksen myötä niin kuin tuon logiikan mukaan homma menisi?

Minua ei yhtään haittaa, jos joku tykkää jostain sellaisesta painijasta, tai ylipäänsä asiasta, josta minä en pidä. Minua ei yhtään haittaa, jos joku ei tykkää jostain sellaisesta painijasta, tai ylipäänsä asiasta, josta minä pidän. Minusta mielipideasioista voi toki keskustella, että miksi joku ei pidä aurajuustosta pizzassa tai miksi joku tunkee siihen ananasta. Mutta jos joku oikeasti näkee helkkaristi vaivaa ja tekee ison listan suosikeistaan, esittelee hienon listansa keskustelupalstalla ja vielä perustelee järkevästi mielipiteensä, niin kyllä aika perseilijä saa olla, että tulee sanomaan että koska itse on eri mieltä jossain asiassa, niin lista on huono. Kyseessä on YHDEN ihmisen mielipide asiasta, se ei ole oikea, se ei ole väärä, se ei ole totuus, se on MIELIPIDE!

Darien, sinä kirjoitat hyvin kun haluat. Olet piristysruiske hyvässä ja pahassa tällä foorumilla. Synnytät keskusteluja ja herätät vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Olet yksi suosikkikirjoittajistani ja mielestäni olet saanut paljon tarpeetonta saastaa niskaasi, mutta tällaisten inttämisten takia yhä suurempi osa alkaa olla oikeutettua. Sinä pystyt parempaan kuin tällaisiin yhden rivin trollauksiin.

Ja vielä itse aiheesta: Ezekiel Jackson korkeammalla kuin Claudio Castagnoli? Huono lista.

Asiallinen viesti ja hyviä pointteja. Kiitos tästä herättelystä. Toisinaan tuntuu, että kirjoitti mitä tahansa, niin aina tulee sitä kettuilua tai mukahauskaa äijäilyä vastaan. Silloin tällöin turhautuu ja lakkaa yrittämästä sen enempää.

Siinä pidän kantani, että markitus menee usein bookkauksen mukaan. On totta, että markitin Zack Ryderia hänen entrance-musiikkinsa ja sulavan painityylinsä vuoksi jo ennen näitä nettishow-juttuja, mutta eikös yleensä puhuta nimenomaan semmoisista termeistä kuin hautaaminen ja pushaaminen? Eikö pushaamisen tarkoituksena ole nimenomaan saada yleisö kiinnostumaan jostakin henkilöstä antamalla hänelle enemmän kehä- ja mikkiaikaa? Eikös ylipushaamiseksi puolestaan kutsuta sitä, kun joku saa termin käyttäjän mielestä liian paljon näkyvyyttä taitoihinsa nähden? Eikö hautaaminen tarkoita sitä, kuinka painijasta väen vängällä yritetään riisua mielenkiintoa?

Ei kukaan minusta voi sanoa esimerkiksi Daniel Bryania maailman parhaaksi show-painijaksi ennen kuin tämä on oikeasti ollut mukana muistettavissa feudeissa ja juonikuvioissa. Tästä syystä jokainen painija on mielestäni bookkauksensa vanki. Kofi Kingstonkin oli autoja hakkaavana sankarina paljon viihdyttävämpi kuin "nauravana neekerinä". Voidaanko siis kiistää, etteikö markitus menisi nimenomaan bookkauksen mukaan?

What myöntää, että Randy Ortonilla on ollut hetkensä, ja väittäisin, että jokainen sen pystyy täällä myöntämään. Olen itsekin luetellut useita feudeja ja juonikuvioita, joissa Orton on näyttänyt parastaan. Esimerkiksi Night of Championsissa Randy kantoi Mark Henryn hyvään otteluun, mitä ennen Mr. RKO oli ikimuistoisessa feudissa Christianin kanssa. No ehkä ikimuistoinen on väärä sana, mutta yksi viime vuosien hienoimpia feudeja kuitenkin. Useita mainioita matsejakin. Kemiat pelasivat yhteen ja sitä rataa.

Moni meistä – minä mukaan lukien – on antanut täällä aika paljon haukkuja John Cenalle siksi, että miestä ylipushataan ja bookataan mestariksi jatkuvalla tahdilla uudestaan ja uudestaan. Monia meistä ärsyttää Cenan comeback-tyyli, tuhansia kertoja nähty Attitude Adjustment, "The Champ is here" -lausahdus, 5-Moves-of-Doom ja niin edelleen. Tästä huolimatta olisi hölmöä väittää, etteikö John Cena olisi yksi maailman parhaista painipersoonista. Bookkauksella miehestä on kuitenkin tehty WWE:n epäoikeudenmukaisuuden kasvot meidän silmissämme. Bookkauksella miehestä on riisuttu mielenkiinto ja jännitys; kuohittu pallit, if you will.

Henkilökohtaisesti olen enemmän täynnä John Cenaa kuin Ortonia, mutta en voi kieltää, etteikö Cena siltikin olisi Ortonia parempi lähes jokaisella osa-alueella. Cena kantaa superman-viittaansa hyvin ja ottelee usein tasaisia otteluita nuoria lupauksia vastaan.

Jos nyt itse tekisin listan, jonka perusteena olisi markitus, niin olisiko ok, että laittaisin Cenan vaikkapa numerolle 80 tai 90 sillä perusteella, että lista tosiaan perustuu markitukseen? Tämän jälkeen asettaisin esimerkiksi Ezekiel Jacksonin sijalle 69, koska häntä kohtaan minulla ei ole yhtä suuria antipatioita juuri tällä hetkellä – eihän tuo tylsä köntys kuitenkaan ole viime aikoina muuta tehnyt kuin jobbaillut SmackDownissa. Nyt osa teistä ajattelee, että tuollainen listaaminen olisi tosiaankin ok, koska kyseessä olisi minun perusteltu listani.

Mielestäni on aivan suotavaa, että kyseenalaistan Whatin listauksen järkevyyden. Randy Ortonin jatkuva parrasvaloissa keikkuminen ärsyttää yhtä lailla (no ehkei ihan sentään) minuakin kuin monia muitakin, mutta jos Top 100 -listan tekisin, niin en millään muotoa voisi sivuuttaa sitä, miten paljon Orton on osannut viihdyttää Evolution-vuosistaan tähän päivään saakka. En voisi unohtaa unohtumattomia feudeja John Cenan, Batistan, Triple H:n, Mick Foleyn, Dusty Rhodesin ja usean muun hienon miehen kanssa. En voisi unohtaa Cactus Jackin kanssa oteltua No Holds Barred -ottelua, joka oli ensimmäisiä todella upeita wrestling-matseja, mitä olen koskaan nähnyt. En voisi unohtaa Rated RKO -tiimiä, psyko-Ortonia, ensimmäistä mestaruuskautta ja montaa muuta hienoa hetkeä, joissa Orton on minua kahdeksan vuoden aikana viihdyttänyt. En missään nimessä voisi kuuna päivänä listata Ezekiel Jacksonia Randya paremmaksi. Siis oikeasti: Ezekiel on jäänyt mieleen lähinnä Brian Kendrickin Raamattua siteeraavana hoss-bodyguardina ja lyhytaikaisena ECW-mestarina. Niin ja lyhyenä, tylsänä ja erityisen ylipushattuna US-mestarina.

Näiden luottelemieni asioiden valossa kyseenalaistan syyn tehdä listaa, joka perustuu vain ja ainoastaan markitukseen, jonka Whatkin aloituspostauksessaan – jota en alun perin totisesti lukenut, pahoittelut siitä – myöntää muuttuvan viikosta toiseen. Samaan hengenvetoon voinen todeta, että listalla korkealla sijaitsee varmastikin muuan HBK ja muita tähtiä, jotka eivät ole edes aktiivipainijoita, eivätkä tämän vuoksi minusta kuuluisi millekään MARKITUS-listalle: eihän Randynkään viihdyttävyydessä ilmeisesti oteta huomioon laajaa historiaa ja hienoja männävuosien feudeja.

[The Rocker]

Miksi et tuota postannut heti alkuun niin olisi vältytty paljolta turhalta paskalta? Se että "ne oli ilkeitä" ei kelpaa muuten tähän vastaukseksi.

[Reno Hex]

Aika loistava postaus Darienilta,
Mutta siihen pitää puuttua, että miten Ezekiel Jackson voisi päästä top markitetut painijat -listallesi vain sillä perusteella, ettei sinulla ole mitään antipatioita miestä kohtaan? Sitten, jos valitsisit 100 painijaa ja laittaisit ne paremmuusjärjestykseen, ymmärtäisin, mutta Whathan listaa tässä (korjatkaa jos olen väärässä) 100 kaikkien aikojen suosikkiaan. Jolloin Jacksonin listallaolo on ihan järkevää, koska What avoimesti myöntää pitävänsä isoista, lihaksikkaista miehistä.

[What]

Olipa hyvä ja perusteltu postaus Darienilta. Muutamaan pointtiin kuitenkin tartuin.

Ei kukaan minusta voi sanoa esimerkiksi Daniel Bryania maailman parhaaksi show-painijaksi ennen kuin tämä on oikeasti ollut mukana muistettavissa feudeissa ja juonikuvioissa.

Ei ehkä Daniel Bryania, mutta Bryan Danielsonia kyllä. Danielson on nimittäin ollut mukana muistettavissa feudeissa ja juonikuvioissa mutta WWE:n ulkopuolella.

En voisi unohtaa unohtumattomia feudeja John Cenan, Batistan, Triple H:n, Mick Foleyn, Dusty Rhodesin ja usean muun hienon miehen kanssa. En voisi unohtaa Cactus Jackin kanssa oteltua No Holds Barred -ottelua, joka oli ensimmäisiä todella upeita wrestling-matseja, mitä olen koskaan nähnyt. En voisi unohtaa Rated RKO -tiimiä, psyko-Ortonia, ensimmäistä mestaruuskautta ja montaa muuta hienoa hetkeä, joissa Orton on minua kahdeksan vuoden aikana viihdyttänyt.

Ei tässä kyse ole siitä, että olisin noita hetkiä unohtanut. Mutta ehkäpä kenties minä en ole nauttinut niistä yhtä paljon kuin sinä? Ehkäpä useimmissa noista kuvioista ja otteluista olen nähnyt Ortonin vain sinä toisena osapuolena hänen vastapelurinsa ollessa kiinnostavampi? Näistä syistä en Ortonia koskaan ole markittanut vaikka hän on ollut mukana mielenkiintoisissa kuvioissa vuosien mittaan.

Näiden luottelemieni asioiden valossa kyseenalaistan syyn tehdä listaa, joka perustuu vain ja ainoastaan markitukseen,

Mihinkä muuhun listan pitäisi perustua? Kayfabe saavutuksiin? Ja lista tosiaan "elää" viikosta viikkoon, lähinnä noilla alemmilla sijoilla. Kun päästään jonnekin top 20:een, niin kyllä sieltä alkaa niitä ikisuosikkeja löytyä. Ja kyllähän tähän vaikuttaa myös arvostus painijaa kohtaan. Vaikka bookkaus olisi huonoa (kuten Cenan tapauksessa) niin silti arvostan miestä todella paljon, ja häneltä löytyy menneisyydestä lukuisia hienoja hetkiä, jotka väkisinkin painavat vaakakupissa.

Samaan hengenvetoon voinen todeta, että listalla korkealla sijaitsee varmastikin muuan HBK ja muita tähtiä, jotka eivät ole edes aktiivipainijoita, eivätkä tämän vuoksi minusta kuuluisi millekään MARKITUS-listalle: eihän Randynkään viihdyttävyydessä ilmeisesti oteta huomioon laajaa historiaa ja hienoja männävuosien feudeja.

Tähän jo vastasinkin. En vaan pidä Ortonin historiaa niin hienona ja mielenkiintoisena kuin sinä.

EDIT: Piti näyttää peukkua Mr. Off Topicille. Hienoa että olet saanut listan tulille, mielenkiinnolla seuraillaan. 100:n suosikin nimeäminen pelkistä nykypainijoista olisi kyllä itselleni mahdoton tehtävä, mutta sehän on vaan hienoa jos nykyskenestä niin montaa nimeä fanittaa

[DeadManWalking]

Hyvä Darien!

Mutta pitää tietenkin itsekin vähän kommentoida;

Toisinaan tuntuu, että kirjoitti mitä tahansa, niin aina tulee sitä kettuilua tai mukahauskaa äijäilyä vastaan.

Muista nyt kuitenkin, että aloitit täällä keskustelun siten, että tuomitsit Whatin listan täällä sen takia, että Ortonilla oli mielestäsi huono sijoitus, etkä perustellut sitä mitenkään. Silloin on aivan oletettavaa, että osa tulee antamaan palautteensa melko jyrkästikin.

Siinä pidän kantani, että markitus menee usein bookkauksen mukaan.

Ei aivan, sillä ainakin itse muistan miten Kane oli ihka-ensimmäinen lempipainijani (jopa ennen The Undertakeria), vaikka Kanea oltiin tuohon aikaan buukattu ihan päin v**tua. Katie Vick -kuviot sun muut sekoilut. Tämän jälkeen pieni push, jonka jälkeen maskin riisuminen ja heel -turn sekä jobbaamiset lähes kaikille painijoille. Kane oli kuitenkin ensimmäinen heel, ketä oikeasti markitin, ja se oli 13-vuotiaalle DMW:lle ihan kova juttu.

Voidaanko siis kiistää, etteikö markitus menisi nimenomaan bookkauksen mukaan?

Kyllä voidaan, itse jopa markkailin viime syksynä Jack Swaggeria sen lyhyen aikaa mitä jälleen WWE:tä aktiivisesti seurasin, vaikka miehen buukkaus ei tainnut mitään kovin loisteliasta siihen aikaan olla.

What myöntää, että Randy Ortonilla on ollut hetkensä, ja väittäisin, että jokainen sen pystyy täällä myöntämään. Olen itsekin luetellut useita feudeja ja juonikuvioita, joissa Orton on näyttänyt parastaan.

Kyllä vain, mutta omalla kohdallani niistä Ortonin huippuhetkistä puhutaan Evolutionin ajoilta sillä Legend Killer -gimmickillä. Silloin Orton oli viihdyttävä ja häntä buukattiin oikein, mutta toisaalta siitäkin gimmickistä otettiin ihan kaikki irti. Ensimmäinen face-kausi epäonnistui, jonka jälkeen tylsä feudi Undertakeria vastaan. Feudissa sinänsä nähtiin ihan hyviä otteluita, mutta c'mon, kyllä kaikki varmasti tiesivät, että kumpi siitä taistelusta selviytyy ulos voittajana.

Jos nyt itse tekisin listan, jonka perusteena olisi markitus, niin olisiko ok, että laittaisin Cenan vaikkapa numerolle 80 tai 90 sillä perusteella, että lista tosiaan perustuu markitukseen? Tämän jälkeen asettaisin esimerkiksi Ezekiel Jacksonin sijalle 69, koska häntä kohtaan minulla ei ole yhtä suuria antipatioita juuri tällä hetkellä – eihän tuo tylsä köntys kuitenkaan ole viime aikoina muuta tehnyt kuin jobbaillut SmackDownissa. Nyt osa teistä ajattelee, että tuollainen listaaminen olisi tosiaankin ok, koska kyseessä olisi minun perusteltu listani.

Se tosiaan olisi ok, koska kyseessä olisi sinun perusteltu listasi. Jos nyt alkaisin jälleen WWE:tä kunnolla seuraamaan, ja vaikka näkisin Kanen jobbaamassa kehässä ja olevan miten p**ka tahansa, niin silti tyyppi olisi markitus-listani kärkipäässä. On aina ollut, ja tulee aina olemaan, oli kyseessä sitten minkälainen paskasäkki ja huonosti buukattu köntys tahansa.

Muuten kyllä hyvä postaus Darienilta, osaat kyllä kun vaan viitsit.

[MR.Off Topic]

EDIT: Piti näyttää peukkua Mr. Off Topicille. Hienoa että olet saanut listan tulille, mielenkiinnolla seuraillaan. 100:n suosikin nimeäminen pelkistä nykypainijoista olisi kyllä itselleni mahdoton tehtävä, mutta sehän on vaan hienoa jos nykyskenestä niin montaa nimeä fanittaa

Se on muuten aika vaikeaa, mutta vaikeaksi sen teki, että piti miettiä onko kyseinen painija vielä aktiivinen. Esimerkkinä nyt otan Paul Burchillin, josta minulla ei ole mitään hajua WWE-uran jälkeen, mutta wikipedia kertoi, että herra on ainaki kaksi ottelu paininut WWE:n jälkeen. Lisäksi mietin onko Trevor Murdoch aktiivipainia vai ei, mutta mielestäni ei ole ja muutenki en niinkään fanittanut kyseistä miestä vaan hänen joukkuettaan Lance Caden kanssa. Vaikeaa tuo oli, mutta ei mahdotonta. Aluksi pelkäsin, että jouduin listaamaan neki tyypit, joista en oikeastaan pidä, mutta niin ei käynyt.

[Darien Fawks]

Vastaillaanpa vähän rändömisti Whatin ja DeadManWalkingin pointteihin.

DMW:n postauksessa pisti vähän silmään "Bookkaus = Markitus" -ajatus, joka esitettiin minun ideanani. Itse kuitenkin käytin sanaa usein. Toki painijoita voi markittaa ilmankin hyvää bookkausta, mutta jos tästä päivästä puhutaan, niin suurinta osaa meistä Kofi Kingston ja Drew McIntyre eivät kiinnosta yhtä paljon kuin heidän kulta-aikoinaan: autonhakkaajana ja Teddyä nöyryyttävänä Chosen Onena. Myönnettäköön kuitenkin, että paremmin esimerkkini toimisi toisinpäin. Onhan kuitenkin selvää, että nämä Drew'n väläytykset ovat synnyttäneet monen meistä sisällä melkoisen McIntyre-markin. Väkevämmin väitteeni toimii sellaisissa tapauksissa, joissa jonkun ei anneta näyttää potentiaaliaan. Muuan Steve Austin ei varmasti vakuuttanut ihmisiä Ringmasterina samoin kuin Stone Coldina. Myös R-Truthin kaltaisesta tylsästä "teen susta selvää kuin finnistä" -räppäristä saatiin hetkessä kuorittua uskottava, hauska ja ennen kaikkea kiinnostava heel.

Jonkin verran täällä on myös törmännyt viesteihin, joissa on kritisoitu CM Punkin sarkastista ja huonoon suuntaan mennyttä hahmoa. Joku tähän totesi, että totta kai CM Punk muuttuu tylsäksi ja paskaksi heti, kun alkaa viimein saada ansaitsemaansa pushia. Tässä mielessä bookkaus siis toden totta usein vaikuttaa markitukseen myös käänteisesti.

Ortonin feudi Undertakeria vastaan oli muuten minusta aivan huikea. Muistaakseni olen jostain lukenut, että RKO:ta jonkin aikaa harkittiinkin streakin katkaisijaksi, joten millään muotoa selvänä ei miesten feudin lopputulosta voitu pitää. Kun Orton meinasi tehdä Tombstonen, uskoi moni ajan koittaneen. Randyn matsin jälkeen useat ovat kuitenkin todenneet, ettei putken katkaiseminen enää olisi uskottavaa, kun sitä ei tuossa kohtaa tehty. Esimerkiksi Mark Henry tuon jälkeen... puh-lease! (Please.)

Mitä Whatin postaukseen tulee, niin oletinkin, että joku ottaisi esiin Daniel Bryanin indy-taustan ja miksikäs ei. Jos kuitenkin puhutaan nimenomaan Daniel Bryanista, niin voidaan kuitenkin ajatella puhuttavan eri henkilöstä. Onkin sinänsä hienoa, että vegaani joutui vaihtamaan nimensä WWE:ssä, koska entisillä saavutuksilla ei WWE-legacyn rakentamisessa ole enää sinällään mitään merkitystä. Top 100 -listallakin näkisin ennemmin Bryan Danielsonin kuin Daniel Bryanin nimen.

Ja vai on What nähnyt Ortonin "vain sinä toisena osapuolena". No joo, fair argument. Toisaalta tässäkin voitaisiin miettiä, onko What tarkastellut asiaa turhan subjektiivisesti. Näissäkin asioissa painijat ovat bookkauksensa vankeja, koska on osittain tuurista kiinni, kuinka jouhevasti erinäiset juonikuviot etenevät ja miten sulavaa feudista toiseen siirtyminen kullakin on. Monikin WWE-talentti on tälläkin hetkellä eräänlaisessa pattitilanteessa ja vailla suuntaa. Siinä vaiheessa kun CM Punk löi viimein läpi, poistui RAW'n main event -kuvioista yksi vapaa slotti melko yllättäen. Samalla tavalla Wade Barrettista puhutaan tulevaisuuden nimenä, mutta tällä hetkellä hänellä ei Smägärissä ole paljon muuta tekemistä kuin jobbailla, sillä tällä hetkellä pinnalla ovat Orton, Henry, Christian sekä Sheamus.

Palatakseni siis Ortoniin, niin WWE on kyllä pitänyt Randyn bookkausta pidemmän aikaa isona fokuksena. Voisin kuvitella, että ennen kuin hänen nimensä löytyy kässäristä, niin drewmcintyreilla ja trentbarrettoilla ei varmasti ole listalle mitään asiaa. Tästäkin johtuen Randyn urakehitys ja feudista toiseen hyppiminen on aina ollut jollain tapaa koherentimpaa ja loogisempaa kuin useilla muilla. Ortonin kutsuminen "vain siksi toiseksi osapuoleksi" on minusta tästä syystäkin melko lyhytnäköistä ja jokseenkin ignoranttia.

Kun kyseenalaistin markkauksen mukaan tehtyä listaa, niin What kysyi, mihin muuhunkaan lista voisi perustua. What tarjosi kayfabe-saavutuksia retorisen kysymyksen muodossa. Minun mielestäni lista on mahdollista tehdä muutenkin kuin markkauksen mukaan, ja olettaisinkin, että esimerkiksi taannoinen WWE:n luoma lista on pyritty luomaan mahdollisimman objektiivisesti kayfabea ja markitusta miettimättä. Jos itse loisin listan, niin se perustuisi kunkin painijan saavutuksiin, otteluihin, feudiin, bookkaukseen (!) sekä tietystikin erilaisiin taito-osa-alueisiin (mikkitaidot, kehätaidot, liikearsenaali, ulkonäkö) eli yleiseen viihdyttävyyteen.

Tyypillistä meillä painifaneilla – hell, ihmisillä! – on olla intohimoisia painijoista ja asioista, jotka saavat mielestämme liian vähän huomiota ja ovat ikään kuin juuri meidän oma juttumme. Tähän pätee esiin jo ottamani esimerkki CM Punkista: meidän internet darlingistamme on nyt tullut juurikin se Cenan vastinkappale, joka ei varmaan pitkään aikaan tule häviämään puhtaasti yhtään kenellekään. Tähän ilmiöönhän myös Cena ja Triple H viittasivat CM Punkille puhuessaan: vaikka Punk vastustaakin Cenan ylikäyttämistä, niin oikeastihan hän on vain kateellinen ja tahtoisi kalifiksi kalifin paikalle (Ahmed Ahneesta; look it up, kidz). Tästäkin johtuen itse olen melko skeptinen, kun painifanit ilmaisevat tyytymättömyyttään milloin minkäkin painijan bookkauksen tiimoilta – raketti-push ei innosta yleisöä, vaan sen pitää tulla hitaasti ja hiljattain siinä vaiheessa, kun katselijat alkavat jo hieman vaipua epätoivoon. Tällöin fanit eivät koe, että heille tuputettaisiin ketään, mikä on varmastikin tuiki tärkeää eritoten painijan ensimmäisen main event -pushin aikana. Esimerkiksi Sheamus sai minusta kaiken liian nopeasti, enkä tämän vuoksi oikein osaa markittaa häntä niin kuin markitin aina neverwas- (and sadly neverwillbe-) Shelton Benjaminia.

En tiedä, menikö jo vähän sivuraiteille.

[Japeet]

Darienilta tosiaan mainio vastaus, jota kerrankin luki oikein mielellään, ja ilman että teki mieli repiä hiuksia päästä. Muut tuota viestiä ovatkin aika laajasti käsitelleet, mutta sen verran vielä itse tartun, että ainakin minulle jäi valitettavasti sellainen kuva, että sinusta top-100 listat pitäisi tehdä WWE:n kolmen viime vuoden perusteella? Tai siis tällainen kuva välittyi minulle sieltä rivien välistä. Tässä olisi kuitenkin hyvä muistaa se, että monet tällä laudalla katsovat myös muita promootioita ja muita aikakausia. Esimerkiksi veikkaan että jos Kenitys tekisi nyt uuden listan, veikkaan että aika monta ysäritähteä löytyisi korkeiltakin sijoilta. Minulle taas ainoa promootio jota seuraan aktiivisesti tällä hetkellä on NWA Hollywood, joten sieltä on luvassa muutama nimi omalle listalleni. Ikimuistoiset feudit eivät välttämättä tarvitse taustalleen mahtipontisia hypevideoita tai areenoita. Vanha ECW-onnisui luomaan todella ikimuistoisia hetkiä bingohalleissa, puhumattakaan RoH:in tai TNA:n kaltaisista liigoista. Daniel Bryan aiheuttaa itselleni esimerkiksi joka kerta esiintyessään aivan mielettömän mark outin, sillä CM Punkin tavoin kyseessä on kaveri, jota on vuosikaudet seurannut, ja joka on luonut enemmän hetkiä painissa kuin jaksaa laskea, ja nyt kun mies vihdoin on päässyt niille suurimmille areenoille voi vain kuvitella kuinka iloinen ja ylpeä mies itse on. Myös Claudio tulee tähän ryhmään kuulumaan heti kun debytoi. Painijoiden uran seuraaminen ihan sieltä pienistä liigoista tuo ihan oman mausteensa siihen kun he viimein tekevät läpimurtonsa. Bryanin ilmoitus että cashaa salkkunsa Wrestlemaniassa oli ehkä isoin syy miksi itse harkitsin että Floridanreissullani kävisin 'Maniankin katsomassa, mutta päätin kuitenkin jättää tapahtuman väliin. Joitain foorumilaisia voisi kuitenkin olla kiva tavata jos samoihin klubeihin eksytään.


E: Olit näköjään tässä välissä kirjoittanut viestin josta osaan siitä mitä itse kirjoitin löytyikin jonkinlainen vastaus. No, ei se mitään.

[MR.Off Topic]

Mitä Whatin postaukseen tulee, niin oletinkin, että joku ottaisi esiin Daniel Bryanin indy-taustan ja miksikäs ei. Jos kuitenkin puhutaan nimenomaan Daniel Bryanista, niin voidaan kuitenkin ajatella puhuttavan eri henkilöstä. Onkin sinänsä hienoa, että vegaani joutui vaihtamaan nimensä WWE:ssä, koska entisillä saavutuksilla ei WWE-legacyn rakentamisessa ole enää sinällään mitään merkitystä. Top 100 -listallakin näkisin ennemmin Bryan Danielsonin kuin Daniel Bryanin nimen.

Japeet tähän periaatteessa jokseenki jo vastasi, mutta kyhäilenpä jotain itsekki tämän lainauksen perusteella. Kun näen Daniel Bryanin tulevan WWE-kehään, niin näen samalla Bryan Danielsonin tulevan kehään jota markitan aivan hitosti. Bryanin WWE-uran perusteella miestä en varmastikkaan markittaisi niin paljoa, mitä oikeasti markitan. En minä kytke aivoistani pois Bryanin indyuraa, jotta Bryan olisi samalla lähtöviivalla muiden WWE-painijoiden kanssa. Jokaisella painijalla on oma historiansa oli se sitten Zigglerin mies cheerleaderi tausta tai Bryanin uskomaton indypainijumalan tausta, mutta tausta kuin tausta. Bryan on saanut itselleen faneja jo niissä indyissä ja nykyään on erittäin mahtavaa katsella, kun Bryan toteuttaa unelmaansa. Joten Bryanin tausta aiheuttaa yhden syistä, miksi markitan häntä vielä nykypäivänäki niin hiton paljon.

[DeadManWalking]

Ortonin feudi Undertakeria vastaan oli muuten minusta aivan huikea. Muistaakseni olen jostain lukenut, että RKO:ta jonkin aikaa harkittiinkin streakin katkaisijaksi, joten millään muotoa selvänä ei miesten feudin lopputulosta voitu pitää.

Olihan tuosta spekulaatiota eri foorumeilla ainakin, ja jotkut käyttivät perusteluna sitä, että Orton oli menossa pieneen leikkaukseen ja tämä tarkoitti jotain n. kuukauden saikkua (tämä tulee ihan ulkomuistista, joku voi korjata jos puhun paskaa). Tuonkin teorian voi silti kyseenalaistaa täysin, sillä mikäli Orton olisi sen matsin voittanut, niin olisi hänelle riittänyt se että olisi käynyt kuukauden ajan lesoilemassa ja hehkuttamassa saavutustaan.

Eikä se feudi edes päättynyt tuohon WrestleManian otteluun, vaan sitä pitkitettiin aivan turhaan ja Orton saatiin näyttämään aivan paskalta. Ensin polttaa Undertakerin arkussa elävältä (tätähän ei oltu onneksi aiemmin nähty) ja Undertaker "kuolee". Juu, ei todellakaan ollut mitenkään ennustettavissa ollut kuvio että mitenkähän tässäkin nyt tulee käymään. Feudihan päättyi Takerin ja Ortonin väliseen Hell in a Cell otteluun Armageddonissa, jonka voitti - yllätys yllätys - The Undertaker.

Eli kyllä, olihan se nyt täysin selvä asia. Feudi alkoi hyvin, mutta sitä pitkitettiin ihan turhaan.

[The Blasterpiece]

Paul Burchillista tulee aina mieleen vuosi 2004, kun tällä foorumilla hehkutettiin brittien Brock Lesnaria, joka on parempi kuin Brock Lesnar, koska Burchillin SSP on parempi.

[What]

Paul Burchillista tulee aina mieleen vuosi 2004, kun tällä foorumilla hehkutettiin brittien Brock Lesnaria, joka on parempi kuin Brock Lesnar, koska Burchillin SSP on parempi.

Miksi tuo ihmissaasta on avatarissasi?

Burchillista sen verran, että jäi niukasti oman listani ulkopuolelle. Hassua kuinka arvostus on tippunut, kun 2 vuotta sitten hän vielä mahtui top 50:een.

[Phenomenon]

Minun Top-15, joka jäi kesken aikaisemman foorumin blogiini.

1. Scott Steiner
2. Bully Ray
3. Kurt Angle
4. Sting
5. Hulk Hogan
6. AJ Styles
7. Jeff Jarrett
8. Kevin Nash
9. Christian Cage
10. Shark Boy & Curry Man
11. Booker T
12. Buff Bagwell
13. DDP
14. Ultimate Warrior
15. Kip James

[MR.Off Topic]

Kurotaanpa Whattimatti kiinni julkaisemalla toinen osa tästä sadan ihmeellisen ja jännittävän painijan listauksesta. Nyt sielä on vieläki aika paljon indy nimiä, mutta useampi WWE-nimiki pääsee listaukseen mukaan. Varsinki, jos laskee myös WWE-rejectit WWE-nimiksi. Noh pidemmittä lörpötyksittä, jolkaa hjyvä!


90. Kofi Kingston

Kofi Kingston on yksi niistä herroista, jonka uraa WWE:ssä olen päässyt todistamaan aivan alusta tähän hetkeen asti. Kingston vakuutti minut jo tuolla ensimmäisellä matsilla, minkä herralta näin FCW:stä vai oliko se OVW vielä silloin? Pomppiva, hyppivä, energinen ja hymyilevä mies. Kofi teki kaiken järkyttävän suurella antaumuksella ja yksi asia, mikä Kingstonissa vakuutti olivat hänen hyppyjensä korkeus. En tiedä olenko koskaan nähnyt korkeampaa high crossbodya, mitä Kingston tekee. Kingston erottuukin hyppypapujen joukosta sillä, että hän ei tee voltteja sun muita vaan keskittyy hyppyjensä korkeuteen ja sitä kautta näyttävyyteen. Lisäksi Randy Orton feudissa nähty Kofin vakavampi puoli oli tervetullut ja olisi yhä edelleen tervetullut. Luultavastihan Kofi pyörii koko uransa WWE:n midcard/uppermidcard kahinoissa, eikä koskaan nouse sinne suurimpien tähtien joukkoon. Kofilla puuttuu se jokin ja siksi mies on näin alhaisella sijoituksella.



89. Kenny Dykstra/ Ken Doanne

Tässä toinen WWE-reject, joka kelpaisi TNA:han minun mielestä. Kenny oli aikoinaan Spirit Squadin ainoa vakavasti otettava jäsen, vaikka Nicky onkin myöhemmin Zigglerinä noussut entisistä SS:n jäsenistä merkittävämmäksi, mutta tuolloin Kenny oli tuon joukkion ykkönen. Oma Kenny markitukseni kuitenki johtuu Ric Flair feudista, jossa Kenny taisi vetää hieman Flairmaista gimmickkiä, jos oikein muistan. Kennyllä oli aikalailla kaikki avaimet päästä WWE:ssä, vaikka mihin oikeanlaisella gimmickillä ja bookkauksella. Miehellä oli kuitenki hyvä look, sekä mies oli kehässä ihan toimiva. Harmi, että sai potkut silloin, kun ne sai.



88. Wade Barrett

Iso kokoinen, hyvä mikissä ja tarpeeksi hyvä kehässä. Kaikki valmiudet olla WWE:n ykkösheel tulevaisuudessa, jos WWE näin vain haluaa tehdä. Toimi loistavasti silloin Nexus vs. Cena kuvion aikaan ja vaikka nyt on ollut pieni laskukierre SD:ssä niin eiköhän Wade taas kohta lähde nousuun. Voisi alkaa vetää, vaikka samanlaista gimmickkiä kuin NXT:ssä ja hankkia paremman finisherin niin eiköhän Waden vyötäröltä löydy kultaa nopeastikki. Toivottavasti WWE ei ryssi Barrettin kanssa.



87. Jimmy Yang / Jimmy Wang Yang

WWE:ssä tämä vinosilmäinen hyppypapu ei paljoa saanut aikaiseksi, mutta muuta materiaalia nähneenä voin sanoa, että mies on yksi parhaita tuossa lentobisneksessä. Varsinki tämän vuoden esiintyminen TNA:ssa vakuutti ja lisäksi, mitä olen noita TNA vanhoja viikottaisia PPV:tä katsellut niin uskomatonta settiä tämä mies vetää. WWE:ssä miehen kohtaloksi joutui lähinnä vääränlainen gimmick ja se, että häntä ei loppuajasta osattu käyttää tai hänelle ei vain ollut tarpeeksi tilaa. Harmittavaa sinänsä. Mieluusti näkisin herraa TNA:ssa, ROH:ssa tai jossain muussa indy promootiossa.



86. BxB Hulk

Tältä mieshuoralta näyttävältä painijalta en ole nähnyt materiaalia kovinkaan paljon, kun mies painii suurimmaksi osaksi DGUSA:ssa ja en sitä niin aktiivisesti katso. Kehässä mies on kuitenki täyttä rautaa ja aina saa matsissa pari kolme kertaa hämmästellä, että miten tämä tyyppi pystyy tuohon. Taisi olla ensimmäinen painija tämä BxB Hulk, jonka näin väistävän pyykkinarun takaperin voltilla. BxB tosiaanki ansaitsee paikkansa tällä listalla täysin ja ainoastaan kehän sisällä näyttämillä kyvyillään ja sillä kuinka hän kerta toisensa jälkeen jatkaa minun hämmästyttämistäni.



85. Randy Orton

Vaikka nykyään en Ortonista juurikaan perusta, niin on hänellä silti tilaa nykypainijoiden top 100:ssa. Joskus aikoinaan pidin Ortonin feudista 'Takeriä vastaan, sekä Ortonin ja Cenan feudi, kun sitä ei oltu vielä kulutettu loppuun, oli varsin hyviä. Rated RKO aika oli loistavaa ja Ortonin ja Edgen yhdistelmä oli muutenki aika helvetillinen. Harmi, että se päätettiin niin nopeasti. Kuitenkaan Orton ei koskaan ole ollut kiinnostavin asia WWE:ssä. Pahimpina aikoina Randy on ollut niin järkyttävän tylsä ja tällä hetkellä hän on vain naurettava. Silloin, kun Randy punttas Vinceä päähän, niin hän oli uskottava, nyt hän ylinäyttelee aivan tajuttomasti. Lisäksi kaikenmaailman haarahypyt sun muut RKO:n jälkeen on myös typerää. Orton on syvässä laskukierteessä tällä listalla ja horisontissa ei näy mitään, mikä kääntäisi Ortonin positiiviseen suuntaan.



84. Daizee Haze

Ensimmäinen nainen listauksessani ja yksi niistä harvoista, jonka ottelun jaksan katsoa. Itseasiassa se on harmi, että ROH ei useammin käytä naisten otteluita tapahtumissaan sillä varsinki Sara Del Reytä vastaan käyty ottelu joskus ROH HDNET:ssä oli yksi parhaista koskaan näkemistäni naisten otteluista. Uskomattoman hyvää painija, jota katsoi penkin reunalla. Haze ei ole ehkä kaunein, mutta yksi taitavimmista naisten painijoista!



83. The Colony

Colonysta ei löytynyt parempaa kuvaa, joka olisi sopivan kokoinen, joten pääsette nauttimaan tälläisestä piirretystä kuvasta. Soldier Ant, Green Ant ja Fire Ant ovat saaneet mahtavan gimmickin ja toteuttavat sitä vielä paremmin. Lisäksi miehet ovat todella hyviä painijoita enkä ole tainnut heiltä koskaan huonoa ottelua nähnyt. Tärkein asia on heillä aina hoidossa eli matseja katsellessa on aina hauskaa. Oli se sitten Soldier Ant kävelyttämässä Chuck Tayloria ympäri kehää tai jokin muurahaisista uhrautumasta toisten puolesta. F.I.S.T. vs. The Colony ottelut ovat yhtiä lemppari joukkueotteluita, mitä olen pro wrästlingissä nähnyt. Ants go marching!



82. Jack Evans

Jack Evans on jonkinmoinen "guilty plesure" itselleni. En ole tainnut Evanssin suorittavan kovin montaa normaalia liikettä painikehässä vaan jokainen liike on melkein aina jonkinmoinen spotti. Jack Evans on siis pahimman luokan spottiapina. Toisaalta Evans on myös h**vetin viihdyttävä siinä mitä tekee. Breakdanceä kehässä? Check. 630 Senton? Check. Corkscrew diving superkick? Check. Jack Evans on mielestäni niin täydellinen spottiapina kuin spottiapina voi olla. Lisäksi yksi syistä Evans markitukseen on Roderick Strongin ja Evansin tiimi. Hitto, että se oli kova. Aivan järjetöntä painija ja yhä siistimpiä joukkueliikkeitä. Evans on yksi viihdyttävimmistä painijoista bisneksessä.



81. Winter/Katie Lea Burchill

Tykkäsin tästä Paulin siskosta jo WWE:ssä, mutta TNA:ssa olen alkanut rakastamaan kyseistä naispainijaa. Hyvä kehässä ja loistava backstage segmenteissä. Winter on yksinään kantanut aikalailla koko zombie kuviota veren juonteineen sun muineen. Sinänsä en paljoa naisten matseja TNA:ssa ole katsonut enkä ole niin kiinnostunut niistä ylipäätään kovinkaan paljon, mutta Winter toi pientä eloa tuohon Knockout divisiionaan. Lisäksi olen seksuaalisesti kiihottunut tätä naista kohtaan.

[What]

89. Kenny Dykstra/ Ken Doanne

Hieno mies, ja vielä niin nuori että paluu isoihin liigoihin on täysin mahdollinen. Olisi saattanut omankin listan loppupäästä löytyä, jos en olisi häntä totaalisesti unohtanut. Daizee Haze ja Sara DelRey olivat myös mietinnässä, mutta linjasin siten, että en ole heiltä tarpeeksi otteluita nähnyt. Oikein hyviä naispainijoita kumpikin.

[Juge]

81. Winter/Katie Lea Burchill
Lisäksi olen seksuaalisesti kiihottunut tätä naista kohtaan.

Repesin Mut ei pahalla. Ei suinkaan. Kaunis nainen hän on ei siitä pääse mihinkään.

Ja jottei ihan offtopikiksi menisi, jatkakaa pojat samaan malliin Mielenkiintoista luettavaa. Respectit teille, että jaksatte kasata top satasen ihan vaan meidän foorumilaisten iloksi

[What]

Tuossa yhtenä unettomana yönä väänsin listaa tuntitolkulla, ja sitä onkin tehty nyt pitkälle yli puolenvälin. Pudottelen näitä postauksia nyt tasaisesti 1-2 entryä/viikko, ettei hauska lopu ihan kesken. Tässäpä seuraava.

100. Tomko
99. Maria
98. Claudio Castagnoli
97. Santino Marella
96. Steve Corino
95. R-Truth
94. Hernandez
93. Jeremy Borash
92. Mike Tenay
91. Randy Orton

90. Davey Richards
89. Ezekiel Jackson
88. Chyna
87. Kidman
86. Austin Aries
85. Brian Kendrick
84. Alberto Del Rio
83. Umaga
82. The Hart Dynasty
81. M.V.P.

Sijat 80-71.


80. (48.) Roderick Strong
'Messiah of the Backbreaker' on tosiaan jonkun verran pudonnut listalla, joka johtuu melko pitkälti siitä, että en ole häneltä kauheasti uutta materiaalia kerennyt katsomaan viimeisen kahden vuoden aikana. Silloin kun sukelsin indyjen maailmaan, oli Roddy yksi näistä tyypeistä, jotka jäivät hyvin mieleen. Kehässä todella taitava, otteluita katsoessa ei tullut missään vaiheessa tylsää. Karismaahan häneltä uupuu, mutta kyllä ne mainiot painitaidotkin riittävät fanituksen syyksi. Ehdottomasti kyseessä on sen verran taitava kaveri, että ansaitsisi näytönpaikkansa kirkkaampienkin valojen alla, ja eiköhän tämä joskus tapahdu.


79. Zack Ryder
En ole ollut eturintamassa kehumassa Ryderia, koska muut ovat tehneet sen puolestani. Pakkohan Zachariasta on rakastaa. Hän on keksinyt jotain originaalia, ja gimmick on raikas tuulahdus perustylsien kofikingstoneiden ja wadebarrettien keskellä. Kulttihahmoksi nouseminen ilman että esiintyy edes televisiossa on jotain, mihin ei kuka tahansa jantteri pysty.


78. (40.) Charlie Haas
Uudet nimet ovat pyyhältäneet Charlien ohi kahdessa vuodessa, mutta siitä ei mihinkään pääse että suosikkeihini hän edelleen kuuluu. Kultaisimmat muistot ovat sieltä Team Anglen ajoilta, ja kyllä minä edelleenkin itsepintaisesti väitän että Charlie oli aliarvostettu WWE:ssä. Ehkäpä on totta, että rahkeet eivät olisi riittäneet kirkkaimmalle huipulle jota nettifoorumeilla aikoinaan vaadittiin, mutta sellaisen uskottavan IC/US-mestarin hänestä olisi kyllä saanut leivottua. Kurt Anglen ja Shelton Benjaminin rinnalla Haas oli loistava, ja se riittää sijalle 78.


77. (37.) Douglas Williams
Strongin, Haasin ja Williamsin rajut pudotukset ehkä kertovat siitä, miten katsantakanta painia kohtaan on parissa vuodessa muuttunut. Nykyään annan karismalle ja gimmickeille enemmän painoarvoa kuin tuolloin, jolloin minulle ylivoimaisesti tärkein asia oli painitaidot. Totta kai edelleen arvostan hyviä painijoita, ja Williams eittämättä on tällainen. British Invasion on hyvä joukkue, ja muistan Williamsin myös viime vuoden oikein hyvästä X-division mestaruuskaudesta ja siitä mainiosta feudista AJ Stylesin kanssa ihan loppuvuodesta. Markituksen arvoinen painija.


76. Roddy Piper
Puhuinko jotain karismasta ja gimmickeistä? Kumpaakaan ei tältä mieheltä puuttunut. Kehässähän Piper tunnetusti oli hieman kankeahko, mutta korvasi heikkoudet muilla tavoin. Piperissä on vaan sitä jotain, mikä liimaa nenän ruutuun ja pitää mielenkiinnon yllä. Mikäli olisin nähnyt enemmän matskua Piperin ”prime” ajoilta, niin sijoitus voisi olla parempikin. Ei häntä turhaan legendaarisena nimenä mainosteta.


75. Lita
Listan kolmas nainen ja lisää on tulossa. Kyllä minä taitavia naispainijoita arvostan ja fanitan, ja Lita on juuri tällainen. Team Xtremen suositusta rokkimimmistä kuoriutui pirun taidokas naispainija, joka Trish Stratusin kanssa nosti naispainin uudelle tasolle WWE:ssä. Muistanpa muuten vuoden 2004 lopulta erään RAW:n, jonka pääotteluna oli Trishin ja Litan kamppailu naisten mestaruudesta. Eipä sitä ennen, taikka sen jälkeen olla taidettu moista nähdä. Sitten Litan uraan mahtui vielä aika Edgen kainalossa live sex celebrationeineen kaikkineen. Kyseessä oli kyllä kaikin puolin upea naispainija, jonka fanittaminen oli varsin helppoa.


74. Chavo Guerrero
Owen-Bret, Chavo-Eddie. Sekä Owen että Chavo jäivät huipputaitavien ”veljiensä” varjoon, vaikka itsekin olivat oikein hyviä painijoita. Chavon muistan oikein mainiona keskisarjan mestarina niin WCW:ssä kuin WWE:ssäkin. Ottelut Rey Mysteriota vastaan ja Los Guerreros-ajat Eddien parina ovat painuneet ikimuistoisina mieleen. Se, miksi Chavosta tehtiin viimeisinä vuosinaan WWE:ssä täysi vitsi ja jobberi on jäänyt hämärän peittoon. Okei, ei hän Eddien veroinen ollut, mutta ansaitsi kuitenkin enemmän kuin Hornswogglelle jobbailua viikosta toiseen. Hieno painija, joka oli mukana monissa muistettavissa otteluissa.


73. (29.) Finlay
Arvostan Finlayta aivan perkeleesti. Hän on kouluttanut ja auttanut nuorempiaan suunnattomasti, eikä koskaan otellut huonoa ottelua. Kehäpsykologian ja muiden sellaisten juttujen näkökannalta Finlay on ehdotonta eliittiä, ja puhuminen samassa lauseessa Ric Flairin, Shawn Michaelsin ja Kurt Anglen kanssa ei ole yhtään liioittelua. Niin paljon kuin Finlayta arvostankin, niin pakkohan se on myöntää että hänen hohtonsa oli nimenomaan ja pelkästään tuossa kehätoiminnassa. Vaikka tosiaan nykyään en anna enää niin valtavasti painoarvoa kehätoiminnalle, oli Finlay sen verran hyvä että hän listalla on ja pysyy.


72. Stephanie McMahon
Lisää naisia. Stephanie nyt ei ollut naispainin kantavia kulmakiviä kuten Chyna ja Lita, mutta voi hyvänen aika että hän osasi vetää vittumaisen ämmän roolinsa viimeisen päälle hyvin. Sukunimensä ansiosta hän oli kaikkien muiden yläpuolella ja tästä Steph otti sitten kaiken irti. Sen lisäksi että Stephanie osasi ärsyttää, osasi hän olla myös hauska erilaisissa segmenteissä mm. The Rockin, Kurt Anglen ja Chris Jerichon kanssa. Ja täytyyhän sitä kunnioittaa, että välillä kävi kehässäkin bumppia ottamassa, vaikka ei pomon tyttärenä varmasti olisi tarvinnut. Feissinä Stephanie ei kyllä toiminut millään tasolla, mutta ei sen väliä, heelinä hän oli sen verran hyvä.


71. (23.) Daniel Bryan
Bryan on h**vetin hyvä painija, ehkä paras tänä päivänä. Jostain syystä en kuitenkaan koskaan ole hänen bandwagoniinsa hypännyt. Vaikka Bryanille/Danielsonilla onkin tilillään ties kuinka monta viiden tähden matsia, en ole hänestä erityisemmin syttynyt. Ottelut ovat kyllä rautaa ja painiviihdettä parhaimmillaan, mutta kaverissa on vaan jotain, mikä ei yksinkertaisesti nappaa eikä herätä intohimoa. En tiedä, enkä osaa selittää. Jumalaisten painitaitojensa ansiosta Bryan kuitenkin markituslistalla on, sillä eihän hänen kehäotteitaan voi olla rakastamatta. Mikään muu miehessä sitten taas ei iskekään. :/

Siinäpä siitä. Seuraavan kymmenikön voisi rykäistä esille vaikkapa tuossa viikonloppuna.

[Darien Fawks]

Ai Whatin lista ei ole vielä valmis?

[What]

Ai Whatin lista ei ole vielä valmis?

Ei. Sijaan 36 asti on kaikki valmiina, loput pitää vielä kirjoitella. Tokihan kärjen nimet on selvillä olleet jo pitkään, mutta lopullinen järjestys ja perustelut vielä uupuvat.