What kirjoitti:Mielestäni on hämmentävää, kuinka Joe on edelleen niin suuressa suosiossa nettifanien keskuudessa tälläkin laudalla, vaikka ei ole kolmeen vuoteen tarjonnut mitään suurempaa syytä fanittamiselle. Voisi jopa väittää Joeta varsin yliarvostetuksi painijaksi tällä hetkellä.
Kuten vielä muutama kuukausi sitten, kun mieheen viitattiin yleisesti lempinimellä "läski p**ka", ja esimerkiksi enskan mukaan pulla olisi kelvannut karismansa puolesta paremmin ojankaivajaksi kuin showpainijaksi? Eiköhän Joen kannatus ole ollut tasaisessa laskussa jostain tuolta mainitsemastasi vuodesta 2008 lähtien, saavuttaen aallonpohjan tänä vuonna (odotuksiin nähden luokattoman löysä Pope-feudi), ja vain optimistisimmat Joe-fanit ovat jaksaneet uskoa, että kaverista enää mitään tulisi. Taisi olla sopivasti kesälomasi alkaessa (josta syntyi myös käsittääkseni pieni katkos boardin mielipiteen seuraamisen kanssa) kun Bound for Glory Series alkoi, ja yhtäkkiä saatiinkin viitteitä, että vanha Joe on edelleen olemassa. Intensiivistä työskentelyä Impacteissa, ja varmaankin parhaana osoituksena Destination X:n ottelu Kazia vastaan. Mainitsemasi Joen suosio ei siis ole mikään tasaisena jatkunut trendi, vaan uudelleen herännyt toivon pilkahdus...
...Joka kyllä vaipunee synkkään tyhjyyteen tämän "uuden" gimmickin myötä. Äijän kääntäminen taas heeliksi yleisön osoitettua sitä vankkumatonta kannatusta oli jotakuinkin järjettömin mahdollinen veto, ja kyllä tällaiseen rehdissä tappelussa turpaansa ottavaan ilkeään sikaan nopeasti mielenkiinto loppuu - luultavasti Joelta itseltään vielä katsojia nopeammin.
Aika hyvin jo erittelit syyt Joen laskuun: p**ka bookkaus ja huono asenne eivät sovi hyvin yhteen. Aika paljon on korostettu ~viimeisen vuoden aikana Joen itsensä roolia, joten pieni puolustuspuheenvuoro lienee paikallaan. Sillä vaikka kuinka kiukutteleva diiva Joe olisikin ollut, on hänellä myös kieltämättä ollut siihen hyvä syy. Jerichot ja guerrerot tekivät aina duuninsa paremmalla asenteella ja säilyttivät kiinnostavuutensa, täysin totta. Ja vaikka TNA:ssa ääripää "p**ka bookkaus" on jossain aivan muissa sfääreissä kuin kuitenkin lopulta melko tasaisessa WWE:ssä, on TNA-kollega AJ Styles tehnyt työnsä aina tinkimättömästi.
Mutta silti: olet firman kuumin nimi vuosien ajan, ja nouset lopulta maailmanmestariksi. Tästä varmaan seuraa tasainen vuosien ura huipulla, välillä toki upper midcardin puolella kun toiset ansaitsevat kaverit käyvät main eventin puolella? No ei todellakaan: gimmickisi vaihtuu tuhokoneesta whiny bitchiksi, takaisin tuhokoneeksi, sitten taas whiny bitchiksi (ja vaihtelee parin kuukauden välein), välillä viiltelet ihmisiä viidakkoveitsellä, välillä olet ties kenen oppipoika, tie takaisin huipulle näyttää tukitulta kun "ansaitsevampia" kavereita tulee WWE:stä ja eläkkeeltä. Lopulta sinut kidnapataan tv:ssä, olet poissa pari kuukautta, ja palaat ilman mitään selitystä, ainoastaan salihousut vanhoihin speedoihin vaihtaneena. Tuntuuko oikeudenmukaiselta ja taitojesi sekä esitystesi mukaiselta kohtelulta? Ei minusta ainakaan.
Kolmas syy epäonnistuneeseen me-uraan, mikä näkynee myös tuossa linkittämässäsi ensimmäisessä Angle-matsissa, on se, ettei Joe yksinkertaisesti ole koskaan ollut parhaimmillaan "perinteisiä" raskaansarjan janttereita vastaan, vaan ykkösmatsit ovat lähes poikkeuksetta tulleet huomattavasti pienempien vastustajien kanssa. Isommat kaverit, joita vastaan Joella on klikannut, ovat taas puolestaan olleet poikkeuksellisia kehätaitureita (Kobashi, Christian, Anglen kanssa klikkasi kunnolla vasta useamman matsin jälkeen), joten voisi jopa sanoa, ettei Joe kykene kantamaan itseään heikompaa samankokoista painijaa huippuotteluun. Tässä mielessä paikka kiistattoman huipun alapuolella on myös oikeutettu.
