Knockout 2000-2015 (tulokset selvillä)

[What]

Bubba / Bully Ray Dudley
Rey Mysterio
Dudley Boyz / Team 3D oli kova, mutta suorastaan rakastin 2010-luvun Bully Rayta TNA:ssa. Yksi hämmentävimmistä tapauksista (positiivisessa mielessä) koko paininseuranta aikanani. Silti se ei millään riitä taistelussa Reyta vastaan. Mysterio oli 00-vuosikymmenen ehdottomasti suurimpia tähtiä, innovatiivinen painija, joka ei juuri koskaan otellut huonoa matsia. Lisäksi aikas monen painifanitus on alkanut siitä, kun ensimmäisen kerran maskimiehen 619:n. 2010-luku menikin sitten pipariksi loukkaantumisten vuoksi, mutta näytöt sitä ennen riittävät voittoon tässä parissa.

The Rock
Cesaro
Yritin pääni sisällä järkeillä äänen Cesarolle, koska oikeastaan hän sen ”ansaitsisi”. Rock on viettänyt suurimman osan viime 15:sta vuodesta jossain ihan muualla kun painikehässä kun taas Cesaro on käytössä asunut siellä. Käynyt läpi raastavan indymyllyn ja osoittaunut WWE:ssä äärimmäisen tärkeäksi työjuhdaksi keskikortissa. Lisäksi painitaidoiltaan Cesaro peittoaa Rockyn.
Mutta silti se tunne, kun Rockyn tunnari pamahtaa soimaan. Se pelkästään on jotain niin sähköistä, että hankala sitä vastaan on äänestää kun Cesaro ei kuitenkaan aivan ykkössuosikkejani ole. Plus ne promot ja suuruuden tuntu, mikä kaikessa Rockyn tekemisessä on.

Seth Rollins
Jeff Hardy
Onhan tämä hankala pari. Jeffillä ollut pidempi ura ja sitä myöten enemmän myös niitä muistettavia huippuhetkiä. Ja niitä on paljon. En kuitenkaan koskaan ihan täysinäiseksi Jeffin faniklubin jäseneksi ole liittynyt, vaikka ajoittain Jeff on kyllä ollut kuumaa kamaa. Rollins taas on uransa alkupuolella, mutta on voittanut minut puolelleen ja hyvää vauhtia ottaa Jeffiä kiinni niiden huippuhetkien määrässä. Lisäksi Rollins on parempi puhumaan. Joten hiuksenhienolla erolla Sethille tämä pari.

Chris Benoit
El Generico / Sami Zayn
Haluan Murhaajan pois kisasta tässä vaiheessa. El Generico / SZ ei ole huono vaihtoehto Benvaan pudottajaksi. Yksi näistä kiistattomista ”indylegendoista”, feudi Kevin Steenin kanssa on kaiketi melko yleisellä hyväksynnällä kovin ikinä indyissä. Lisäksi NXT:ssa Sami Zayn on ollut vakuuttava ja uskon hänellä olevan ihan valoisa tulevaisuus aikanaan päärosterinkin puolella.

Kurt Angle
Chris Jericho
Kammottava pari, koska tässä on 66% top 3:stani. Ja sen viimeisen kolmanneksen Jericho tiputti viime kierroksella. Jericho on huikea painija ja yhdessä vaiheessa 2008-2010 pääasiallinen syy miksi WWE:tä katsoin. Hämmentävä kovia feudeja, matseja, promoja ja kaikkea. Täydellistä ei olekaan, mutta Jericho on todella lähellä sitä.

Kurt Angle on syy, miksi aloin showpainia katsomaan. On tietysti mahdollista että ilman Kurtiakin se olisi tapahtunut, mutta joka tapauksessa Anglen vuoksi aloin aikoinaan Subilta Smackdownia katsomaan. Jerichon tavoin Angle on äärimmäisen lähellä täydellistä pakettia. Anglen eduksi vaakakuppia kallistaa myös se, että hän on ollut koko aikavälin 00-15 aktiivipainija. Toki välillä hyvinkin osa-aikaisena, mutta silti. Huippumatsien lista on loputon kun summaa WWE & TNA-ajan yhteen. Anglea tulen äänestämään myös finaalissa, jos hän sinne selviää.

Shawn Michaels
Randy Orton
Tämä lienee oikea hetki Ortonille pudota. Ollut WWE:n tukipilareita ja oikeastaan parantunut vanhetessaan, mutta Shawnia vastaan ei sittenkään sanansijaa ole. Michaelsin ylösnousemus ja huikeat vuodet 2002-10 oli sensaatio, jollaista ei varmaan tulla enää toistamaan.

Triple H
Alex Shelley
Helpoimmasta päästä tämä pari. Shelley toki huikea joukkuepainija ja MCMG on Beer Moneyn ohella kaikkien aikojen suosikkitiimejäni, mutta HHH on yhtä kuin 2000-luku. Huippumatsien lista on melkeinpä loputon ja on soveltunut monenlaiseen rooliin myös kehän ulkopuolella. Toivon että HHH menee vielä seuraavaltakin kierrokselta jatkoon.

Mr. Kennedy
Low-Ki
Low-Ki / Senshi / Kaval on loistava keskisarjan painija ja säväyttää tiukoilla potkukomboillaan. Ongelma on vaan siinä, että en ole koskaan syttynyt suuremmin, lähinnä arvostanut kovana suorittajana. Kennedy taasen oli pitkän aikaa aivan suosikkilistani kärjessä ja tykkäsin myös valtavasti ”Asshole” Andersonista TNA:ssa. Viime vuosina tunteet on haalistuneet pahasti, mutta muistoja ei vie kukaan.

Brock Lesnar
Daniel Bryan
Olen epäjohdonmukainen. Äänestin Cesaroa vastaan, mutta Bryanin puolesta. Hieman samanlainen asetelmahan näissä on. Toinen on elämää suurempi supertähti, joka viettänyt suuren osan ajasta muualla kuin painikehässä. Toinen taas indymyllyn läpi käynyt työjuhta, joka vastoin odotuksia noussut myös WWE:ssä tähdeksi. Lesnar on aivan uniikki yksilö, mutta Bryanin huippuotteluiden lista on niin käsittämättömän pitkä, että pyyhkii Lesnarin vastaavalla lattiaa. Lisäksi kyllä myös Bryanin entranssi tunnekuohun aiheuttaa.

The Undertaker
Rob Van Dam
Olen tainnut äänestää RVD:tä vastaan kummallakin aiemmalla kierroksella. Nyt lienee RVD:n aika pudota kisasta pois. Undertaker ei myöskään koskaan ihan fanituslistani kärjessä ole ollut, mutta cv puhuu puolestaan. Käsittämätön määrä huippufeudeja ja otteluita, vielä vanhalla iälläkin. Undertaker on myös osoittaunut todella muuntautumiskykyiseski painijaksi, mitä RVD:stä ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa. Selkeä valinta tämä.

Batista
CM Punk
Selkeä tämäkin. Batista kuvasti täydellisesti enskan lanseeraamaa blockbuster painijaa. Hänellä oli hetkensä, mutta valtaosa Batistan työstä ei ollut mitään erityisen hehkeää. Punk taas nousi vastoin kaikkia todennäköisyyksiä painimaailman kuumimmaksi kaveriksi 2010-luvulla ja otti kaiken irti myös huonosta bookkauksesta. Harmi vaan, että tiet erosivat ennenaikaisesti.

John Cena
Edge
Eddie Guerrero
Edge ei varsinaisesti koskaan kuulunut fanituslistani kärkeen, mutta säkenöi ajoittain ja voitti minut puolelleen. Eddien kohtaloksi tässä koituu liian lyhyeksi jäänyt ura ja elämä. Vaikka Eddiestä pidin todella paljon niin ihan niitä huippuhetkiä on vaan kourallinen.

Cenan kohdalla suhtautuminen on vaihdellut vihan, rakkauden ja välinpitämättömyyden välillä. Cena yhdessä HHH:n kanssa on 2000-luvun WWE:n kasvot, tätä lienee hankala kiistää. Mieletön määrä huippuotteluita, feudeja ja promoja. Paljon myös ällöttävää väkisinpushausta ja tylsää toistoa, mutta on silti niin kovat meriitit, että ansaitsee tästä kolmikosta jatkopaikan.


ÄÄNESTÄKÄÄ. AIKAA ENÄÄ ALLE KAKSI TUNTIA!

[Krizski]

3. KIERROKSEN PARIT
Bubba / Bully Ray Dudley
Rey Mysterio

Vaikka Dudleyn runi TNA'ssa Bully Rayna oli kultaa ja mies veti 2000 -luvun alussa hienoja joukkuematseja, silti koko 2000-luvun suurin underdog vie voiton sympaattisuudellaan, paremmilla kehätaidoillaan ja enemmän tunteita herättäneillä matseillaan. Bubba Ray Dudleyn one night stand Royal Rumblessa tosin nostatti ihon kananlihalle, voisitko tehdä ihan pysyvänkin paluun WWE'hen?

The Rock
Cesaro

Vaikka kuinka rakastan Cesaron painityyliä, puhdasta raakaa voimaa ja näyttäviä liikkeitä, en mä voi nostaa häntä The Rockin ohi, joka on karismaltaan valovuoden edellä Cesaroa. 2000 -luvulla kuitenkin The Rock veti loistavia matseja ennen Hollywoodiin lähtöä ja olihan se paluu kehiin koskettavaa. Once In a Lifetime on edelleen yksi mun suosikki storylineista, mitä WWE on tuutannut pihalle.

Cesaro on taas vetänyt indeissä kovia otteluita ja on näyttänyt kehätaitonsa WWE'ssä. Silti yksi asia Cesarolta puuttuu, mikä voi johtua WWE'n antamasta laimeasta hahmosta, eli tietynlainen karisman puute. No oli syy, mikä tahansa, The Rock on fanituslistallani korkeammalla kuin Cesaro.

Seth Rollins
Jeff Hardy

Jeff Hardy oli aikoinaan yksi kovimmista jannuista pääkoppani sisällä, joka ei vain millään saanut ansaitsemaansa paikkaa päämestarina. Kun se lopulta tapahtui, nopeasti se myös vedettiin pois. Hardyn ja CM Punkin välinen feudi on mahtava ja harmittaa, kun Jeff päätti lähteä pois WWE'stä TNA'han. Oli Jeff myös veljensä kanssa yksi joukkuepainin pioneereista WWE'n historiassa.

Silti tällä hetkellä WWE'n yksi parhaimmista pahiksista, Seth Rollins menee mun papereissa jatkoon. Uskomattoman atleettinen kaveri, kehittynyt huimasti promottamisessa, vetää jatkuvasti viihdyttäviä otteluita ja on kasvanut siihen tärkeään rooliin, minkä WWE on Rollinsille antanut. Kun vielä otetaan huomioon pienempien liigojen ajat, Rollins on sielläkin laittanut haisemaan atleettisilla kyvyillään. Jeffin suunta on ollut alaspäin, mitä pidemmälle ollaan 2000 -lukua menty, kun Seth Rollinsin suunta on suoraan ylöspäin. Rollins jatkoon!

Chris Benoit
El Generico / Sami Zayn

Paha pari!

Chris Benoit oli yksi 2000 -luvun parhaimmista työmyyristä, joka sai ketä tahansa vastaan hyvän matsin aikaiseksi. Hänen tuhkimotarinansa noustuaan World Heavyweight Championiksi oli loistavaa aikaa. Teot puhuivat miehen puolesta, ei niinkään sanat.

Sami Zayn / El Generico on tällä hetkellä yksi viihdyttävimmistä kehävelhoista WWE'ssä. Uskomattomat ottelut Adrian Nevilleä ja Cesaroa vastaan, tarinaltaan huikea matsi Kevin Owensia vastaan ja en olisi koskaan uskonut millainen promottaja Samista oikein on kuoriutunutkaan. Pelon sekaisin tuntein vastaanotin Genericon muutoksen Sami Zayn -hahmoon, mutta se on onnistunut loistavasti. Todella sympaattinen, tunnelman nostattaja ja häntä on helppo rakastaa. Menee ohi Benoitin fanittamisesta lopulta monella osa-alueella papereissani.

Kurt Angle
Chris Jericho

GNYÄÄÄH!!

What prkl sun ja sun random generaattorin kanssa
Siis, eihän tätä voi täysin järkevästi perustella kummallekaan. Molemmat ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen showpainiin. Molemmilta löytyy niin uskomattomia, loistavia, hyviä, humoristisia ja hieman erikoisempiakin hetkiä wrestlingin historiassa. Kai se Kurt Anglesta lähtevät tietynlainen aura pakottaa mua äänestämään Kurtin puolesta. Se kaikki, mitä hän on saanut wrestlingissä aikaan ja kuinka paljon niitä vastoinkäymisiä onkaan ollut olympiasankarilla loukkaantumisten suhteen kääntää ääneni Anglen puolelle.

Shawn Michaels
Randy Orton

Mulle just helppo, kuten eräs Retkukin sen sanoi.

Shawn Michaels pesee jokaisella osa-alueella Randy Ortonin. Niin viihdyttävyydessä, taidoissa, promoissa ja tarinan kerronnassa. Onhan Randy Ortonilla ollut hienot hetkensä ja pitkästä aikaa onkin kiinnostava WWE'ssä. Harmittaa vain, ettei näin todellakaan ole ollut koko aikaa. Shawn Michaelsilla ei niitä tylsiä hetkiä ole nähty ja Mr.WrestleMania potkaisee Ortonin pihalle tästä KO'sta leukaluiden sulosoinnuilla.

Triple H
Alex Shelley

Pitääskö antaa huvin vuoksi protestiääni Shelleylle? Nääh...

Triple H on WWE'n ilmentymä 2000 -luvulla. Alex Shelley on saanut meriittinsä indyjen puolella ja TNA'ssa tag team divarissa. Ei vain Shelleyn meriitit riitä millään ohi Triple H'sta ja ihmettelen, mikäli HHH ei ole viimeisten joukossa tässä skabassa.

Mr. Kennedy
Low-Ki

Oh god...

Mr.Kennedy.... Kennedy... Hahmosta olen pitänyt, mutta hyvin valjun kuvan herra on jättänyt itsestään kehätoiminnassa. Low-Ki taas ei ole napannut taas hahmona oikeastaan yhtään, mutta kehätoiminassa on taas niin selvästi Kennedyä edellä, että mieluummin katson Low-Kin otteluita kuin Mr.Kennedyn. Ehkä ensi kierroksella jo molemmat on poissa pelistä.

Brock Lesnar
Daniel Bryan

Joo, en enää edes halua sanoa tuosta arvontakoneesta yhtään mitään. Päätä vaan alkaa särkemään, kun toisen pitää tiputtaa pois.

Viime vuonna tähän aikaan olin 120 prosenttisesti Daniel Bryanin takana ja YESMania tempaisi mukaansa. Uskomaton talentti, jota on todella helppo fanittaa. Monta loistavaa ottelua uran aikana niin indyissä kuin WWE'ssä.
Brock Lesnar on monsteri, paholainen, joka tuhoaa kaiken tieltään. Kaikkea sitä, mitä rakastan tässä lajissa. Lesnarissa on ne huonotkin puolensa, mutta tämä viimeinen run on ollut mieletön ja miettikääpä, millaisessa tilanteessa WWE olisi ilman Brock Lesnaria. Vaikka suorastaan rakastan Daniel Bryania, jokin sisälläni äänestää tämän Lesnarille. Ilmiömäinen talentti, ilmiömäinen...

The Undertaker
Rob Van Dam

The Undertaker on WWE'n legenda. Oli hän sitten American Bad Ass tai Dead Man, hänestä huokuu jotain mystistä, jotain sellaista, mitä ei toisilta painijoilta löydy. Yksi suosikeistani voittamaan koko KO! Joo RVD on viihdyttävä kehässä ja omaa oman fanikuntansa, mutta en koskaan ole ollut mikään kauhean suuri RVD fani. Paljon on saanut aikaiseksi, mutta on myös niitä heikkoja hetkiä löytynyt liiaksi asti. RVD, you will rest in peace!

Batista
CM Punk

Yksi kierroksen helpoimmista pareista. Onhan elukka ollut varsinkin heelinä todella viihdyttävää seurattavaa, mutta vastassa on yksi parhaimmista koskaan, joka on kehään astunut. CM Punk vie jokaisella osa-alueella Batistaa ja siitä syystä todella helppo valinta parin voittajaksi.

John Cena
Edge
Eddie Guerrero

No niin sitten vielä kerta kielon päälle ja itketään sikiöasennossa arvonnan epäreiluudesta.

Miten ihmeessä tässä voi äänestää järkevillä perusteilla? John Cena on ylivoimaisesti koko 2000 -luvun isoin juttu, mitä WWE'ssä on tapahtunut. Tykkäät hänestä tai vihaat häntä, hän on pitkälti 2006 vuoden jälkeen kannatellut WWE'tä hartioillaan. Kaikkea mahdollista mahtuu mukaan Cenan uralle, jolle ei loppua näy. Isot respectit!

Edge on taas yksi mun suosikkipainijoista kautta aikaen. Erinomainen esiintyjä ja yksi parhaimmista heeleistä, mitä showpaini on voinut tarjota. Rated R- Superstar on jopa äitini suosikkipainija ja on välillä kysellytkin, missä herra nykyään menee.

Eddie Guerrero on kuitenkin 2000 -luvulla tehnyt niin isoja ihmeitä, että vieläkin tuntuu pahalta hänen menetys. On käyty niin pohjalla kuin vain voi olla henk.kohtaisen elämän puolella, josta mies nousi taistellen ylös. Se stoori, mikä Guerreron takana löytyy on aivan käsittämätön. Taitava, karismaattinen ja kaiken sen fanittamisen ansainnut. Mitä kaikkea Eddie olisi meille vielä voinut tarjota? En mä tiiä, ääni Guerrerolle... Kuitenkin tuntuu pahalta, kun kaksi suosikkia tippuu pois pelistä tästä kolmikosta.

[Jäbä]

Bubba / Bully Ray Dudley
Rey Mysterio
- Yllättävän kinkkinen pari tästä tuli heti alkuun. Mysterio on sellainen heppu, joka kyllä aina suoritti tasaisen varmasti, mieleen on jäänyt että oli melkeen PPV kuin PPV niin Rey suoritti vähintäänkin hyvin. Huolimatta arvostuksesta ja isosta liudasta loisto matseja päädyn äänestämään nyt Bubbaa. Joukkuepainiura toki tässä vaikuttaa myös mutta kyllä pääsyy on se kuinka kovaksi Ray osoittautui ihan yksilönäkin. Kovaa settiä mikissä on kuultu häneltä aina, mutta yksilönä ainakin aluksi ne promot vaan jatkoivat loistamistaan ehkäpä jopa entistäkin enemmän. Nyt johonkin 2-3 vuoteen ei ole tullut seurattua TNA:ta enää oikeastaan yhtään, joten hänen tuoreimmista ottamuksista en tiedä. Mutta Rumblessa oli kiva nähdä.

The Rock
Cesaro
- Eipä tässä hetkeäkään tarvinnut miettiä. En ole koskaan ollut ihan suurimpia Rock-faneja mutta kyllä nämä kaksi painivat eri sarjassa. Cesaro on kyllä mainio että siitä ei ole kiinni, oli jo aikoinaan indysuosikkejani. Ne kehäotteet ovat aina niin vakuuttavia ja viihdyttäviä. Kings of Wrestling-aikoina pidin Claudiosta huomattavasti enemmän kun Herosta. Mutta ei se nyt riitä, Rock on niin ainutlaatuinen tapaus ja sitä tunnelmaa kaikessa mitä hän tekee ei saisi monikaan aikaan. Ja heelinä mies oli todella hyvä, vielä parempikin. Rockin paluu kuvioihin muutama vuosi sitten oli mieleenpainuvimpia asioita painissa mitä mieleen tulee, ja edelleen nämä yhden illan yllätysesiintymiset toimivat aina. Toivottavasti painisi vielä vaikkapa ensi Maniassa. Eikä kolmatta Cena-matsia enää kiitos, vaikka etenkin toinen matsi heiltä olikin kova. Taidan olla vähemmistössä tässä mutta muistelen pitäneeni WM29-matsista enemmän.

Seth Rollins
Jeff Hardy
- En olisi uskonut heti, mutta tätä piti jopa miettiä tovi. Jeffillä on kuitenkin tag-kuvioiden lisäksi ne oikeasti onnistuneet pari vuotta ennen WWE:stä lähtöä. Etenkin ensimmäistä päämestaruusvoittoa edeltäneinä aikoina Jeff oli yksi kiinnostavimmista naamoista koko painimaailmassa. Umaga, HHH, Edge ja Punk-feudit muistuvat mukavasti mieleen, ja paljon hienoja matseja nähtiin. TNA:ssa Jeff oli erittäin mielenkiintoinen heel Immortal-aikoina, harmi että mies meni munaamaan sitten hommat johonkin sadanteen kertaan.

Sitten tapaus Rollins/Black. Muistan kun joskus 2009 vai milloinkohan oli mies tuntui olevan hurjassa suosiossa jahdatessaan ROH-mestaruutta. Mutta vaikka hyviä otteluita hänen ROH-uraltaan näinkin, niin jotenkin Tyler ei oikein iskenyt kunnolla ikinä. Jotain siitä vaan puuttui, ei tuntunut miltään tähdeltä. Kunnes sitten.. Shield. Tuolloin oli jo havaittavissa eteenpäinmenoa vaikka Reigns ja Ambrose jäivätkit mieleeni paremmin. Kehässä Rollins oli Shield-aikoinakin totutun kova. Heel turnin aikoihin ei tullut oikein katseltua painia, mutta heti kun näin heel-Rollinsin niin se kolahti. h**vetin hyvä heel kaikin puolin ja kehässäkin tuntuu olevan entistäkin parempi.

Chris Benoit
El Generico / Sami Zayn
- Ehkä vähän turhaa ja epäreilua kun uraa tässä vain tarkastellaan, mutta en tunne mielekkääksi äänestää Benoitia. Jotenkin kaikkien hienojen tapahtumien yllä on vain se häiritsevä varjo, josta ei pääse eroon. Kovat matsit eivät muuksi muutu, mutta ei niistä niin helppo ole mielestäni enää nauttia. Benoit tästä joka tapauksessa jatkaa eikä tämä ääneni sitä muuta, joten äänestän Genericoa. Steneerico oli hieno joukkue, eikä yksilönäkään ollut indyissä hullumpi. Nyt vakuttaa myös Sami Zaynina NXT:ssa, ja vaikka Kevin on ollut aina mieleeni enemmän Steneerico-duosta, niin onhan Samilla hieno tulevaisuus edessä. Loistava, karismaattinen painija.

EDIT: Hah kappas, kyllä taitaa Generico/Zayn mennä jatkoon. Ei se väärin ole. En ollut seurannut oikein muiden äänestyksiä mutta jotenkin oletin että Benoit kävelisi jatkoon.

Kurt Angle
Chris Jericho
- Kova pari, mutta aivan selkeä tapaus. Jotkut pitkäaikaisemmat käyttäjät ehkä muistavatkin että olen ollut joskus melkoisen Jericho-kriittinen. Niiden aikojen jälkeen olen alkanut pikkuhiljaa arvostamaan miestä enemmän, ja onhan Y2J erittäin hyvä. Ikinä en ole paskana pitänyt, mutta vähän turhan kriittinen tuli joskus oltua, varmaan se miehen yliarvostus jota mielestäni oli joskus havaittavissa sitten häiritsi. Mutta vaikka Jericho onkin hyvä, niin ei hän mikään Kurt Angle on. Kurt on joka mittarilla kovempi kaveri, yksi niistä ehdottomista kaikkien aikojen huipuista. Kurttia en ole jokuseen vuoteen nyt nähnyt, mutta viimeksi kun näin niin olihan se edelleen mahtava. Vaikka Kurt onkin sellainen kehävelho mihin Jericho ei ole koskaan yltänyt, niin huippu matsien lisäksi väkisinkin puskee mieleen Kurtin erinomaiset esiintymislahjat, olemuksesta huokuva karisma ja mahtavat puhujankyvyt. Ei jää Jericholle mitenkään jälkeen. Muistelisin lukeneeni että tämä Kurtin nykyinen TNA-pahvi kestää vain loppuvuoteen, niin toiveissa olisi vielä paluu WWE:hen ja Mania-matsi ensi vuonna.

Shawn Michaels
Randy Orton
- Shawn on kaikkien aikojen suosikkini, mielestäni ''niin lähellä täydellistä showpainijaa kun voi olla'' olisi osuva määritelmä. Vaikea uskoa että siitä on jo 5 vuotta kun HBK kehät jätti. Orton on siitä jännä tapaus, että joskus mieheen menee hermot koko ajan, kun joskus hän näyttää oikeasti melkein siltä tähdeltä mitä vuosikymmen sitten hänestä povattiin. Nyt Randyn buukkaus on ollut taas hyvää, toivottavasti sama rata jatkuisi. Muutenkin hän on nyt ollut jotenkin uutta intoa saaneen ja motivoituneen oloinen taukonsa jälkeen.

Triple H
Alex Shelley
- Pitkälle on Shelley yltänyt. Eikä siinä mitään, MCMG-ajat olivat hienoja ja eittämättä melko pätevä kaveri. HHH on yksi tämän vuosituhannen suurista, ja kyllä, mielestäni yksi parhaista. Edelleen jaksaa olla kiinnostava kaikessa mitä tekee ja kehässäkin kulkee.

Mr. Kennedy
Low-Ki
- Kennedy oli kyllä parhaimmillaan todella viihdyttävä, mutta nopeasti se miehen tähti WWE:ssä laskikin loukkaantumisten ja muiden ongelmien takia. Miehen uran paras aika oli sen verran lyhyt, että ääni menee Ki'lle jolla tasaisesti kovia matseja takana urallaan melko pitkältä ajalta. Viime vuosien Ki on jäänyt minulle pimentoon, mutta laadukasta meininkiä sieltä varmaan löytyy, olettaisin.

Brock Lesnar
Daniel Bryan
- Ohhoh kun kova pari. Kurt-Y2J, tämä ja Cena-Edge-Eddie. Arpa on välillä raaka. Tämä on näistä varmaan minulle kinkkisin, ja vaikka aina olen Bryanista pitänyt suuresti, niin en voi äänestää Brockia vastaan tässä. Onhan Bryan mahtava, mutta Brock on sellainen jonka näkeminen saa edelleen sitä hienoa, samaa fiilistä mitä oli nuorempana tiiviimpinä painin katseluaikoina. Brockissa on sitä suuruuden tuntua vaan niin paljon, ja vaikka loppujen lopuksi vuosia bisneksessä ei ole edes niin paljoa, niin upeita hetkiä on riittänyt. Ja vaikka Brockissa se tärkein juju ei ehkä olekaan ne upeat matsit vaan se hänen aura, niin onhan niitäkin riittänyt. Kurt-matsit, Eddie-matsi, Rock-matsi, WWE-paluumatsi Cenaa vastaan, Punk-matsi, tämän vuoden Royal Rumblen Tripe Threat.. Ja Takerin Streakin katkaiseminen on sykähdyttävin painihetki ikinä.

The Undertaker
Rob Van Dam
- Helppo pari. RVD on sellainen perus viihdyttävä, ''ihan kiva''. Hienoja hetkiäkin on ollut. Mutta Taker on yksi kovimmista ikinä ja yksi suosikeistani, hän on vähän kuin Brock siinä että sykähdyttää vielä tänäkin päivänä todella kovaa. Ikä on jo tuonut ongelmansa, mutta odotan aivan saakelisti tänäkin vuonna Takerin näkemistä Maniassa, vaikka Wyatt ei ollut todellakaan toivevastustajani. Sting-matsin kun vielä näkisi..

Batista
CM Punk
- Batista on yksi niistä jota kohtaan on tullut oltua liian ankara, ja mielestäni fanien keskuudessa jopa aliarvostettu tapaus. On Elukkakin tarjonnut niitä hienoja hetkiä. Evolution-ajat ja HHH-feudi olivat vielä tasaisen upeita, mutta sitten harmi kyllä seuraavat vuodet eivät enää olleet niin kummoisia, vaikka esim. Taker-feudi oli todella kova. 2009/2010 heel turn ja sen jälkeiset ajat sitten olivat taas timanttia, Batista oli kiinnostavampi kuin aikoihin mutta harmi kun Cena-feudin jälkeen sitten lähti. Myös viime vuonna Batu oli viihdyttävä heelinä, ja Manian Triple Threat sekä Shield-Evolution feudi ja matsit olivat mainioita. Vaikka leffauran kovan nousun myötä paluu ei tunnu millään tapaa todennäköiseltä, niin vielä yksi heel run kelpaisi. Nyt on kuitenkin niin kova vastustaja tässä knockoutissa, että ei voi mitään. Punk on varmasti yksi voittajaehdokas tässä skabassa, mahtava äijä aina. WWE-aikoja jos tarkastelee niin etenkin muutama viimeistä vuotta olivat mahtavuutta.

John Cena
Edge
Eddie Guerrero
- Joo, melkoinen taso jälleen tässäkin. Eddie vaikka olikin erittäin hyvä niin putoaa papereissani tässä triossa ensimmäisenä. Cena on tasaisen kova suorittaja, hieno mies ja todellinen legenda jo nyt. Pomminvarmasti suorittaa jälleen ensi yönä Maniassa totuttuun tapaan hyvin. Edge on kuitenkin tästä kolmikosta eniten mieleeni, huikea paketti. Harmi kun Edgen ura tyssäsi vähän kesken, olihan mies jo kokenut ja vuosia takana paljon mutta vielä sieltä suunnalta olisi mielellään muutaman lisävuoden nähnyt. Mutta ei voi mitään, mies oli rikki ja terveys ennen kaikkea. Ura oli silti loistava, niin paljon muistettavia hetkiä; kovia feudeja, matseja, promoja, kuvioita, segmenttejä, comebackeja, se ensimmäinen MITB-cashaus.. Yksi kovimmista heeleistä ikinä vaikka aina buukkaus ei ollutkaan kaikkein onnistuneinta. Myös ajat midcardissa sekä Christianin kanssa olivat laadukkaita, vaikka parhaat vuodet olivatkin MITB-voitosta eteenpäin. Facena myös hyvä, vaikkei samaa tasoa kuin heelinä. Hieno mies, toivottavasti tekee näitä vierailuja jatkossakin mahdollisimman paljon. Se visiitti viime vuoden viimeisessä RAW:ssa oli tosi jees.

[EkiRaw]

Bubba / Bully Ray Dudley
Rey Mysterio
- Vaikka aiemmin kehuinkin Bully Rayta onnistuneeksi niin ei hän suosikkejani koskaan ole ollut. Mysteriokaan ei omien suosikkieni kärkikastiin kuulu vaikka hyviä otteluita onkin otellut. Mysterio on ollut itselleni kuitenkin vakuuttavampi kuin Dudley.

The Rock
Cesaro
- Vaikka The Rock ei enää kovin aktiivinen ole ollut 2000-luvun alun jälkeen niin taidan päästää hänet silti jatkoon. Cesaro on pirun taitava painija, mutta The Rockissa on vaan sitä jotakin. Yleensä on kiva nähdä The Rockia kun hän käy WWE:ssä piipahtamassa.

Seth Rollins
Jeff Hardy
- Vaikka Jeffiä viihdyttävänä ja karismaattisena pidänkin niin enemmän olen Hardyn veljeksistä Mattista pitänyt. Jeffillä oli hyvä vaihe silloin WWE-mestaruus aikanaan ja feudi CM Punkin kanssa oli hyvä. Jeffin sekoilut antaneet kuitenkin vähän negatiivisen kuvan hänestä. Seth Rollins on tosiaan lyönyt itsensä hienosti läpi viime vuoden aikana ja uskon hänellä olevan hyvä tulevaisuus. Ääni valoisalle tulevaisuudelle.

Chris Benoit
El Generico / Sami Zayn
- Zayniin olen tykästynyt vaikka en hänen aikojaan indyissä ole seurannut. Chris Benoit oli hyvä painija, mutta kyllä valitettavasti tässä vaiheessa vedän tähän mukaan Benoitin viimeiset teot. Sami Zayn sympaattisella olemuksellaan ja taidokkuudellaan jatkoon.

Kurt Angle
Chris Jericho
- Kaksi kovaa painijaa vastakkain. Angle on hitusen parempi painija ja Jericholla on hitusen enemmän karismaa. Molemmat ovat kuitenkin tosi hyviä molemmilla osa-alueilla. Kuten jo aiemmin mainitsin niin Jericholla on ollut ajoittain tylsiä jaksoja ja pidän muutenkin Anglesta enemmän. Angle jatkoon with a broken freakin' neck.

Shawn Michaels
Randy Orton
- Molemmat kovia pelureita. Orton on hyvä ja mielellään häntä WWE:ssä seuraan, mutta Ortonia en itse ole koskaan pahemmin fanittanut. Ortonilta löytyy myös näitä tylsiä jaksoja. Shawn Michaels on tarjonnut paljon ikimuistoisia hetkiä ja teki hienon uran 2000-luvullakin.

Triple H
Alex Shelley
- En Shelleyn uraa kovin tarkkaan ole seurannut, mutta kun vastassa on WWE:n 2000-luvun kovimpiin nimiin kuuluva Triple H niin äänestän HHH:ta.

Mr. Kennedy
Low-Ki
- Kuten jo aiemmin olen maininnut niin pidän Kennedystä ja oli harmi että mies poistui WWE:stä. Low-Ki/Kaval oli ihan kiva ainakin silloin kun oli NXT:ssä. Kavalin hassuttelu LayCoolin kanssa oli ihan hauskaa, mutta mies ei minuun loppupeleissä kauheasti iskenyt vaikka ihan hyvä painija onkin. Laitan Kennedyn jatkoon ihan oman fanitukseni takia.

Brock Lesnar
Daniel Bryan
- Lesnar on ollut paluunsa jälkeen todella tärkeä WWE:lle ja hyvää työtä tehnytkin. Muistan silti miten hän lähti WWE:stä ovet paukkuen reilu 10 vuotta sitten. Bryan on sympaattinen kaveri, jota on helppo fanittaa. Hänkin tekee hyvää työtä WWE:lle. Bryan kuitekin on aktiivisemmin mukana menossa ja ottelee myös hienoja tv-otteluita. Toisaalta Lesnarille sopii nuo harvat esiintymiset, mutta olisi mies voinut olla enemmän mukana esim. WrestleManian rakentelussa. Molemmat ansaitsisivat päästä jatkoon, mutta kallistun Bryanin puolelle.

The Undertaker
Rob Van Dam
- Vaikka molemmista pidän niin The Undertaker vie tämän helposti, sillä hän on aina kuulunut suosikkieni kärkipäähän. Itse tykkään juuri tästä Deadman-hahmosta vaikka ei siinä Biker-Takerissakaan vikaa ollut. Mainitaan tässä kuitenkin että pidin kovasti siitä kun RVD lunasti salkkunsa Cenaa vastaan One Night Standissa ja nousi WWE:n mestariksi. Hieno kuvio.

Batista
CM Punk
- CM Punk on yksi parhaita painijoita, joten hän menee helposti jatkoon Batistaa vastaan. Itse olen pitänyt Batistasta, mutta ei hänestä ole vastusta Punkille.

John Cena
Edge
Eddie Guerrero
- Haluaisin kaikki kolme jatkoon. Cenahan on tehnyt kunnioitettavan uran WWE:n keulakuvana vaikka häntä ajoittain pakkosyötetäänkin katsojille. Edge oli aikansa kovin heel ja pidin miehestä kovasti. Eddiestä myös jäänyt hyvin lämpimät muistot ja hänellä oli aivan loistava hahmo. Itsekkin vastustin Cenaa silloin kun yleisö alkoi kääntymään häntä vastaan. Ajan kanssa alkoi kuitenkin käymään miestä sääliksi kun yleisö buuasi hänelle vaikka hän tekisi mitä. Cena on myös ottanut hienosti omakseen tämän saamansa mixed reactionin. Olenkin hieman alkanut fanittaa Cenaa.

[luulokuningas]

Bubba / Bully Ray Dudley
Rey Mysterio
- Bubba oli todella hyvä Dudleyn värikkäässä katraassa ja hänellä on lukuisat huippukohtansa. Mutta kumpi näistä painijoista on se, joka lennokkaalla tyylillään hämmensi 10-vuotiasta luulojynkkyä ja säi tämän leuat loksahtamaan auki jo ensimmäisessä Smackdown-jaksossa, jonka tuo nuori mies meni näkemään? Kuningas Mysteeri.

The Rock
Cesaro
- The Rock on mahdollisesti painibisneksen #3 of all time, jonka 00-03 vuodet ovat yksiä tämän lajin historian parhaita vuosia. Mutta kun puhutaan omasta fanituksesta, niin tällä hetkellä Cesaro on WWE:n mielenkiintoisin painija, jonka sietäisi seistä korkealla kortissa.

Seth Rollins
Jeff Hardy
- Minkäs teet, Rollins on mahdollisesti #1 WWE:ssä nyt. Hardystä pidän toki myös paljon, eikä hänen sekoilutkaan nyt ihan loputtomasti vaakakupissa paina (itse pystyn aikas hyvin pitämään painijan ja persoonan erillään, vaikka Hardylla oman elämän sekoilut ovatkin vaikuttaneet painiuraan).

Chris Benoit
El Generico / Sami Zayn
- Zayn on NXT:n paras kokonaisuus. Benoit oli myös aivan satumaisen hyvä kehässä, joka pystyi vääntämään turhienkin jässiköiden kanssa viihdyttäviä pyrähdyksiä. Ja tässä tosiaan ei edes paina toisen murhanhimo, vaan ihan kehässä tapahtuneet asiat.

Kurt Angle
Chris Jericho
- Monet sitä täällä ovat jo toitottaneet ja toitotan minäkin. Itselle Chris Jericho on aina ollut yliarvostettu. Hän on hyvä ja viihdyttävä, mutta ei hän ole ikinä kuulunut suosikkeihini. Anglea sen sijaan sekä vihasin että rakastin lapsena ja mielestäni hän on yksi parhaista painijakokonaisuuksista koskaan.

Shawn Michaels
Randy Orton
- Aika paha. Molemmista pidän, mutta kumpikaan ei ole koskaan ollut lähelläkään omaa suosikkiani. Aikamoista kolikonheittoa tällä kertaa.

Triple H
Alex Shelley
- Shelley on kova indyjantteri, joka voisi olla kiva lisä esim. NXT:hen, mutta Triple H:n merkittävyys painille on iso asia. Lisäksi Wrestling Isn't Wrestling on tuoreena mielessä.

Mr. Kennedy
Low-Ki
- Kennedyn debyytti tapahtui niihin aikoihin kun WWE alkoi kyllästyttämään ja indy/puro alkoi olemaan se cool juttu. Ei Low-Ki ole myöskään mikään oma valinta parhaaksi indykaveriksi, mutta kyllä hän nyt yhden itselle epäkiinnostavan WWE-miehen vie.

Brock Lesnar
Daniel Bryan
- Tää on vieläkin tätä, että Bryanin hehkutuksen vuosia en ole kokenut. Kiva painija ja mukavan lämminhenkinen persoona, mutta ei näin jälkikäteen ole mitenkään helppoa hypätä bandwagoniin. Lesnarin olen ja hän on yhä kovimmista tapauksista WWE:ssä. Saisi olla mestarina koko sopimuksensa loppuun, jos multa kysytään.

The Undertaker
Rob Van Dam
- RVD oli tosiaan ensimmäinen suosikkini ikinä, mutta näin vanhemmiten etenkin hänen 2000-luvun tekosensa ovat olleet vähän tylsemmän puoleisia. Undertakerin eläköitymistä ennustettiin vapaapaini.comissa jo ainakin vuonna 2003, mutta näin hän vieläkin painaa ja tuntuu vetävät lähes joka vuosi klassikon. Vielä kun Iso Paha Amerikkalainen Pahaperse ja Polkupyöräilijä Haudankaivaja saapuisi niin voisi tuonkin hahmon tappaa onnellisena.

Batista
CM Punk
- Batista tosiaan oli yksi niistä mörssäreistä, joista olen aina pitänyt, eikä esim. GOTG lähimuistissa pilaa tätä muistoa millään. Mutta CM Punk on ainoa asia vuosien 2005-2014 välissä, jonka missaaminen ärsyttää todella paljon. Jälkikäteen lähes kaikki mitä hän teki oli todella mielenkiintoista, eikä ihme että hänestä nousi lähestulkoon firman ykkösnimi.

John Cena
Edge
Eddie Guerrero
- Oikeastaan aika helppo. Edge on hyvä, mutta en ole koskaan suuremmin hänestä välittänyt, joten hänet on helppo pudottaa. Cena on ollut koko puljun kantava voima, joka on välillä aliarvostettu, joskin uskon että hyvin moni on lähinnä kyllästynyt hänen gimmickiinsä (josta itse oikeastaan pidän). Mutta Eddien nousu huipulle oli yksi lapsuuden kohokohdista. Eddie oli työmyyrä, joka sai minut vihaamaan tai rakastamaan häntä niin helpolla. Objektiivisesti sanottuna Kurt Angle ja Eddie Guererro olivat lapsuuteni merkittävimmät painijat, vaikka eism. RVD ja Tajiri olivat ne joita sitten fanitin.

[What]

KIERROS 3 TULOKSET

Bubba / Bully Ray Dudley 3
Rey Mysterio 13

The Rock 11
Cesaro 5

Seth Rollins 12
Jeff Hardy 3

Chris Benoit 5
El Generico / Sami Zayn 10

Kurt Angle 9
Chris Jericho 5

Shawn Michaels 13
Randy Orton 1

Triple H 14
Alex Shelley 1

Mr. Kennedy 5
Low-Ki 6

Brock Lesnar 7
Daniel Bryan 7

The Undertaker 13
Rob Van Dam 3

Batista 0
CM Punk 16

John Cena 6
Edge 1
Eddie Guerrero 8

Hienosti taktikoitte Lesnarin ja Bryanin tasapelin. Kumpikin siis jatkoon. Kovia nimiä alkaa putoilla: Benoit, Jericho ja John Cena. Yllätyin tuon kolmikon tuloksesta.

Seuraavat parit saatte hyvin nopeasti.

[DeadManWalking]

Kovia nimiä alkaa putoilla

Toki, mutta samalla kaikenmaailman Batistat ja Kavalit ovat vetäneet vapaalipulla tänne asti, ja Kavalin/Low-Kin dominointi jatkuu edelleen. Noh, sepä juuri onkin näiden knock-outien hienous, eli kun parit arvotaan niin välillä joutuu tekemään todella koviakin tiputuksia.

[What]

Kierros 4 parit

CM Punk
Shawn Michaels

Brock Lesnar
Triple H

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio

The Undertaker
Low-Ki

The Rock
Daniel Bryan

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero

Äänestys alkaa heti ja päättyy pääsiäissunnuntain 4.4 iltana klo 20.00

[Kenitys]

Kovia nimiä alkaa putoilla

Toki, mutta samalla kaikenmaailman Batistat ja Kavalit ovat vetäneet vapaalipulla tänne asti, ja Kavalin/Low-Kin dominointi jatkuu edelleen. Noh, sepä juuri onkin näiden knock-outien hienous, eli kun parit arvotaan niin välillä joutuu tekemään todella koviakin tiputuksia.

Joo, kyllä sen Low-Ki'n koko uran voikin tiivistää siihen puolen vuoden Kaval-pätkään WWE:ssä. En väitä, että Low-Ki olisi juuri se, jonka pitäisi indynimistä päästä kaikkein pisimälle tässä, mutta on ehdottomasti 2000-luvun kovimpia indypainijoita. Jumalaton nippu hienoja otteluita mm. TNA:sta ja ROHista.

Ja edelleen se miehen ääni on yksi bisneksen uskottavin.

Luojan kiitos siis, että Low-Ki'n ja Kennedyn pari päättyi lopulta Ki'n voittoon. Kennedyn pääseminen tuosta olisi todella ollut jo vapaalipulla matkustamista.

Minua ei puolestaan yllättänyt kummemmin, että tältä foorumilta löytyy enemmän Eddien kuin Cenan faneja. Sen sijaan Anglen loppurynniminen Jerichon ohi hämmästytti (ja harmitti) vähän.

[DeadManWalking]

Joo, kyllä sen Low-Ki'n koko uran voikin tiivistää siihen puolen vuoden Kaval-pätkään WWE:ssä. En väitä, että Low-Ki olisi juuri se, jonka pitäisi indynimistä päästä kaikkein pisimälle tässä, mutta on ehdottomasti 2000-luvun kovimpia indypainijoita. Jumalaton nippu hienoja otteluita mm. TNA:sta ja ROHista.

Pointti nyt ei ollut siinä, vaan juurikin siinä että sehän näissä knock-outeissa onkin hauskinta että tulee vähän näitä yllättäviä tuloksia. Toki myönnetään että Low-Ki ei ole minulle tuttu, joten perustan näkemykseni Kavaliin. Olkoonkin että Kaval oli mielestäni ihan hyvä sen vähän mitä miestä ehdin nähdä.

[Kenitys]

Joo, kyllä sen Low-Ki'n koko uran voikin tiivistää siihen puolen vuoden Kaval-pätkään WWE:ssä. En väitä, että Low-Ki olisi juuri se, jonka pitäisi indynimistä päästä kaikkein pisimälle tässä, mutta on ehdottomasti 2000-luvun kovimpia indypainijoita. Jumalaton nippu hienoja otteluita mm. TNA:sta ja ROHista.

:roll:

Pointti nyt ei ollut siinä, vaan juurikin siinä että sehän näissä knock-outeissa onkin hauskinta että tulee vähän näitä yllättäviä tuloksia. Toki myönnetään että Low-Ki ei ole minulle tuttu, joten perustan näkemykseni Kavaliin. Olkoonkin että Kaval oli mielestäni ihan hyvä sen vähän mitä miestä ehdin nähdä.

Niin, ymmärsin kyllä sen pointin siitä, että Knockoutissa oikeastaan arpaonnella on kaikkein suurin merkitys. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että jonkun parin näkemäsi Kaval-ottelun perusteella linjasit viestin alussa, että "Kaval on vetänyt vapaalipulla". Sitä kohtaa se kommenttini koski.

[DeadManWalking]

Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että jonkun parin näkemäsi Kaval-ottelun perusteella linjasit viestin alussa, että "Kaval on vetänyt vapaalipulla". Sitä kohtaa se kommenttini koski.

Niin no, ekalla kierroksella Kaval kohtasi Rhynon, ja toisella kierroksella vastassa oli Uhaa Nation. Jälkimmäisen kohdalla peräti kaksi kaveria antoi äänensä ja tilanne meni 2-0 Kavalille. Kolmas pari olikin sitten tämä Mr. Kennedyä vastaan oteltu. Mutjoo, se siitä.

[The Blasterpiece]

CM Punk
Shawn Michaels
- CM Punk on jees, vaikka loppujen lopuksi aika vähän olen nähnyt. Silti WWE-uran jälkeinen kiukuttelu on jättänyt vähän ehkä paskan maun miehestä. Eikä siitä muutenkaan ole vastusta HBK:lle, jonka ura 2000-luvun puolellakin on ollut huikea.

Brock Lesnar
Triple H
- Lesnarin painiura on ollut aika lyhytkestoinen. Lisäksi ensimmäisen WWE-runin loppu oli aika kehno. Triple H ollut lähes koko 2000-luvun iso tekijä painissa.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
- NXT (ja Zayn) saivat innostumaan minut nykypäivän painimenosta.

The Undertaker
Low-Ki
- En koskaan sen suuremmin ole jaksanut Low-Ki'n uraan perehtymään, eikä oikeastaan ole ollut kiinnostusta. Undertakerin ura on ihan toista luokkaa, ja paljon kovia matseja löytyy myös 2000-luvulta... vaikka Deadman-gimmick on mielestäni vähän väsähtänyt ollut jo todella kauan.

The Rock
Daniel Bryan
- Aktiivisuus vs Hollywood-ura.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
- En enää edes keksi lisäperusteluita, miksi äänestän Anglea. TNA-ura mennyt ohi, mutta ilmeisesti sielläkin on klassikko-otteluita otellut ja mestaruuksia voitellut. 2000-luvun alkupuoliskon parhaimpia nimiä WWE:ssä. Huippuotteluita, hyviä feudeja ja ehkä hauskin ja samalla myös paras mikissä. Pakko vielä mainita Kurt Anglen Moonsault, joka on ehdottomasti suosikkini Moonsaulteista. Näyttää niin atleettiselta ja virheettömältä suoritukselta.

[Ravenwood]

CM Punk
Shawn Michaels
- Michaelsilla on toki huikea ura takana, mutta taisin jo aiemmin sanoa etten koskaan mikään suuri Michaels fani ole ollut. Hyviä matseja ja juonikuvioitakin, mutta ei HBK ole koskaan ollut syy katsoa mitään WWE:n tapahtumaa, toisin kuin CM Punk joka pitkän aikaa oli päätekijä miksi jaksoin WWE:tä seurata. Ja Punk tosiaan on mun alltime favorite listalla kakkosena Jerichon jälkeen, joten sikälikin aika helppo antaa tässä parissa ääni Punkille.

Brock Lesnar
Triple H
- Hunterilla toki enempi saavutuksia 2000-luvulla, mutta kun kyse on taas fanituksesta niin eipä tarvi kahdesti miettiä. Oikeastaan vasta viimevuosina olen oppinut arvostamaan Triple H:ta, joskus 2003-2009 välillä en pahemmin miehestä välittänyt. Lesnar taas oli aivan h**vetin kova jo sillä ekalla WWE-runillaan ja nyt tää toinen tuleminen on vähäisistä esiintymisistä riippumatta ollut harvoja kohokohtia nyky-WWE:ssä. Lesnar on vaan niin uskomaton.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
- Sen reilun vuoden ajan mitä olen Sami Zaynin edesottamuksia nyt saanut todistaa, niin jo tuossa lyhyessä ajassa olen rakastunut Zayniin kovemmin kuin Mysterioon ikinä vaikka juniorina Reiska olikin kovaa huutoa. Zayn on niitä harvoja painijoita nykypäivänä jotka onnistuvat jokaisella esiintymisellään nostamaan hymyn mun huulille ja toki Samin vastoinkäymiset NXT-mestaruusjahdissa särkivät sydämeni. Se hetki kuitenkin kun Zayn tuon mestaruuden onnistui voittamaan muistutti mua taas siitä miksi rakastan tätä lajia.

The Undertaker
Low-Ki
- Olisin oikeastaan voinut jättää tän parin äänestämättä, mutta kyllähän Takerillä ne omat hetkensä ovat olleet. On toki myönnettävä etten Low-Ki'ltä ole turhan paljoa materiaalia nähnyt, mutta nyt meni näin.

The Rock
Daniel Bryan
- Mun silmissä The Rock menetti pisteitä tän viimesimmän runinsa aikana (en muista mainitsinko tästä aiemmilla kierroksilla). Ehkä olen vain katkera CM Punk-fanipoika, mutta kyllähän se vitutti kun The Rock oli se joka Punkin pitkän mestaruuskauden katkaisi vain sen takia että Dwayne pääsi Manian main-eventtiin Cenan kanssa. Bryan on näitä viimevuosien valopilkkuja jotka välillä luovat uskoa tähän koko hommaan. Eiköhän Bryanista oo kaikki oleellinen sanottu jo aiemmilla kierroksilla.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
- Onko reilua että Eddie on taas kahta ukkoa vastassa? No ei ole, mutta eipä tässä kolmikossa Rollinsilla ole kyllä mitään jakoja. Seth on yksi tulevaisuuden suurimmista nimistä ja toivonkin miehen ensiyön Maniassa räjäyttävän potin, mutta vielä ei saavutukset ole ihan Anglen ja Guerreron tasolla.

Valintani piti siis tehdä Kurtin ja Eddien välillä ja tää olikin aika s****nan vaikea valinta. Kummatkin näistä jannuista oli niitä jotka silloin 2000-luvun alussa teki meikäläiseen kovan vaikutuksen. Eddien ura loppui aivan liian lyhyeen, mutta toisaalta en Kurtinkaan uraa enää WWE:stä lähdön jälkeen pahemmin seurannut joten aikalailla saman ajanjakson perusteella vertailen näitä kahta. Pienoisen pähkäilyn jälkeen ääneni menee Guerrerolle ilman mitään sen selkeämpää syytä. Ehkä jonain toisena päivänä olisi ääni voinut mennä Kurtille. Mistä näitä tietää?

[Japeet]

Edelliseen keskusteluun liittyen: onko knockouteissa aina ollut tapana joka kierroksella randomilla heittää parit? Jotenkin muistelisin että turnaustyylillä menty aina voittajat vastakkain. Ei sillä että mitään väliä olisi, kunhan pohdiskelen.

[Dedu]

Äänestys alkaa heti ja päättyy pääsiäissunnuntain 4.4 iltana klo 20.00

Eikö se ole 5.4.? Mietin myös sitä, että millainen äänestystahti on nyt Tampere-miitti viikolla, kun ainakin itse pysyttelen loppu viikon poissa foorumilta tuonne Tampereen reissuun asti.

CM Punk
Shawn Michaels
-Mitäköhän tässä valitsisi? Toisaalta Shawn Michaels on vetänyt määrällisesti paljon enemmän laadukkaita otteluita ja kuvioita kuin CM Punk, luonnollisesti, koska hänen uransa WWE:ssä oli huomattavasti pidempi. Toisaalta painijan uraa ja meriittejä ei voi aina verrata suoraan uran kestoon, vaan enemmänkin siihen uran yleiseen tasoon ja siihen miten painija on vaikuttanut katsojaan/katsojiin. Punk veti kuitenkin todella kovan uran ja säväytti minua paljon enemmän kuin HBK, mutta Michaels tarjosi (kuten jo sanoin) määrällisesti enemmän. Nyt minun on varmaan annettava ääni Punkille.

Brock Lesnar
Triple H
-Pakko se on HHH valita. Vaikka Lesnar on ollut varmaankin Hunteria mielenkiintoisempi painija, en voi silti sivuuttaa Triple H:n pitkää ja kattavaa uraa WWE:ssä. Mies on kuitenkin ollut showpainin parissa koko vuosituhannen, kun Brock taas on käynyt UFC:ssä ja kokeilemassa jenkkifutista yms.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
-Sami Zayn on kovin uusi naama NXT:ssä eikä miehellä ei ole mitään meriittejä vielä WWE:ssä. Toki on tehnyt pitkän ja indyuran, mutta Rey Mysterio on ollut 2000-luvulla todella relevantti painija, joka on vieläpä otellut koko 2000-luvun suurissa firmoissa.

The Undertaker
Low-Ki
-The Phenom on ikoni, Low-Ki taas on itselleni aika tuntematon tapaus. Jokatapauksessa, meillä on tässä kaveri joka on vetänyt älyttömän kovia ottelita 'Maniassa ja on todella suuri ja tunnettu nimi showpainin maailmassa, sekä kaveri, joka painii nyt TNA:ssa, eikä ole tainnut kertaakaan esiintyä edes WrestleManiassa? 'Mania, tai edes WWE, ei nyt tietenkään ole mikään tason mittari, mutta kyllähän 'Takerin ura, ja nimenomaan se "legacy" showpainille, on aivan eri luokassa kuin Low-Kin.

The Rock
Daniel Bryan
-The Rock on aina onnistunut säväyttämään esiintyessään, mutta nyt varmaan pakko äänestää Bryania. Dwayne on ollut kova showmies ja yksi kirkkaimmista tähdistä 2000-luvun alussa, mutta miehen lähdettyä Hollywoodiin ei tätä ole nähty showpainin parissa kuin silloin tällöin. Jos äänestettäisiin 1990-luvulta eteenpäin niin The Rock olisi selvä vastaus mutta nyt näin ei ole. Tämä on todella vaikeaa siksi, ettei Daniel Bryanilla ole mitään pidempiaikaista menestystä WWE:n huipulla. Päädyn nyt kuitenkin Danieliin, koska mies on otellut niin indyissä kuin WWE:ssäkin jo pitkään, ollut huipulla ihan hyvän ajanjakson, sekä tarjonnut YES-movementillaan jotakin sellaista mitä ei oltu nähty sitten Attitude Eran.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
-Eddien ura päättyi niin aikaisin 2000-luvulla ettei hän mielestäni voi kilpailla Anglen kanssa. Rollins on taas niin tuore kasvo WWE:ssä etteivät hänen saavutuksensa ole millään samaa luokkaa kuin Kurt Anglella. Kurt on kuitenkin, loppujen lopuksi, yksi suurimmista painitähdistä 2000-luvulla, vaikkei nykypäivänä ehkä enään aivan huipputasollaan olekaan.

[Jäbä]

CM Punk
Shawn Michaels
- Eisaatana mikä pari.. Harmittaa äänestää Punkia vastaan mutta kun vastustajana on HBK niin en voi muuta. Kaksi niin mahtavaa pakettia että Bryan-Lesnar tyylinen tasapeli tähän ei olisi huono ratkaisu. Shawn on kuitenkin se suurin suosikkini ja sen verran Punkia etevämpi papereissani että ääni sinne. Niitä itselleni suurempia ja hienompia hetkiä ja matseja on HBK tarjonnut kuitenkin enemmän.

Brock Lesnar
Triple H
- Ei tunnu mukavalta äänestää Brockia vastaan, mutta nyt kun vastaan tuli HHH niin en voi muuta. Hunterille on mahtunut niitä tylsempiäkin aikoja, mutta on kyseessä tämän Knockoutin ajanjakson yksi ihan niistä kaikista kovimmista. Kumpikin on todella korkealla suosikkilistallani, ja nykyään Brock on minulle se mieluisin yksittäinen asia lajissa kun painijoita katsotaan. Triplalla on tällä ajanjaksolla sattuneesta syystä niitä upeiden muistojen täyttämiö vuosia kuitenkin niin paljon enemmän kuin Brockilla, joten ääni sinne. Todellinen legenda.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
- Aika paha pari. Viime kierroksella äänestin Mysseä vastaan, mutta vaikka Genericosta olen pitänyt jo indyissä kovasti ja nyt Zaynina NXT:ssa, niin Reiskan otteita on tullut nähtyä joka tapauksessa huomattavasti enemmän. Ja kuten viime kierroksen perusteluissa mainitsin, niin todella pitkään Rey oli sellainen joka tarjosi aina taattua laatua eikä huonoja matseja vetänyt melkein koskaan. En mitenkään suuresti ole koskaan miestä fanittanut, mutta nyt näin vaikka ihan hyvin ääni olisi tässä voinut toiseenkin osoitteeseen mennä.

The Undertaker
Low-Ki
- Low-Ki on pätevä painija, mutta olihan arpaonnikin vähän suosiollinen kun Kennedy oli viimeksi vastassa. Siitä ansaitsi jatkopaikan, mutta tässä ei tarvitse kahdesti miettiä. Takerista tuli viime kierroksella kirjoiteltua hieman enemmän ja tulevilla kierroksilla sitten taas. Mutta oli se vaan edelleen hienoa nähdä Taker Maniassa tälläkin kertaa.

The Rock
Daniel Bryan
- Vähän tekisi mieli äänestää Rockia, mutta ei se tuntuisi oikealta. Bryan on ollut niin kauan ja tiiviisti jo mukana, ja aika mahtava ura alkaa olla jo nyt ja vuosia on toivottavasti paljon jäljellä. Ikäähän ei vielä paljoa ole, mutta kokemusta alkaa olla ja ei tuo viime loukkaantuminen kyllä mukava juttu ollut. Huikean uran Rockykin ehti tehdä 2000-luvullakin vähistä vuosista huolimatta ja ken ties vielä tulee palaamaan kehään, mutta pakkohan tässä on Bryania äänestää.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
- Ihan selvä peli. Ei tässä ole Eddiellä ja Rollinsilla sanomista. Eddie loisti, Seth on puhjennut WWE-aikoinaan kunnolla kukkaan, mutta Kurt on Kurt. Tämän vuosituhannen kovimpia ja voi sitä huippumatsien ja hienojen muistojen määrää. Vielä toivo elää sen yhden WrestleMania-matsin suhteen.

[Griffin]

CM Punk
Shawn Michaels
- Tuntuu pahalta äänestää Punksteria vastaan mutta näin se on nähtävä. HBK kuitenkin vetänyt tälläkin ajanjaksolla sellaisen liudan hyviä ellei suorastaan loistavia otteluja, feudeja sekä kaikkea mahdollista. Toki myös Punk mutta HBK vielä suuremassa mittakaavassa.

Brock Lesnar
Triple H
- Molemmat olleet isossa roolissa ja kumpikin ovat mahtavia. Ero syntyykin siinä, että Lesnar ollut WWE:ssä aktiivinen niin huomattavasti vähemmän. Triple H kuitenkin on = 2000-luvun WWE. Näillä perusteilla Hopla Hoo jatkoon!

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
- Edeltävillä kierroksilla jo kumpaakin hehkuttanut mutta kyllä Mysterio minulle ollut se tärkeämpi. Zayn toki voi pongertaa vielä ohi mutta "Mysse" ollut lapsuuden idoleita.

The Undertaker
Low-Ki
- Legenda. Paljossa ollut mukana vielä tällä ajanjaksolla ja poikkeuksetta huikeissa jutuissa. Pois täytyy lukea kyllä viimeiset pari vuotta mutta kyllä Taker tästä jatkopaikan ansaitsee.

The Rock
Daniel Bryan
- Rocky on kova jätkä mutta suurin osa tästä ajanjaksosta kulunut muualla, kuin kehissä. Bryan puolestaan vakuuttanut kehissä ja onkin mielestäni yksi tämän ajanjakson parhaita painijoita. Jatkoon!

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
- Rollins on kova äijä mutta keltanokka näihin kavereihin verrattuna. Ilman sen suurempia perusteluja Angle vetää pidemmän korren vaikka kaikki kolme ovatkin kovia ukkoja. Eddie "ehti" vaikuttaa vain viisi vuotta tällä ajanjaksolla.

[What]

Ei ole liian montaa ääntä tullut. Tämän viikon kyllä tiesinkin olevan hankala, koska niin moni on vältellyt foorumia saunaillan vuoksi. Mutta otetaanpa loppukiri ja viimeistään huomenna sitten porukalla nakuttelemaan vastauksia. Parit alkavat olla niin vähissä, että kovinkaan suurta urakkaa tässä ei ole.

CM Punk
Shawn Michaels
Samankaltaisuutta miehistä löytyy enemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi. Kummatkin aivan fantastisia all around esiintyjiä, joilta luonnistuu useammat painityylit ja puheenlahjoja löytyy. Shawn Michaelsia pidettiin 1990-luvulla itsekeskeisenä kusipäänä, mutta hän sattui olemaan pirun hyvä. CM Punk on tavallaan 2010-luvun vastine ysärin Shawnille. Ehkäpä myös Punk tulee uskoon ja palaa Summerslamiin 2017 vetämään vielä kahdeksan huimaa painivuotta paljon paremmalla asenteella?

Jos nyt unohdetaan nuo pahansuopaiset huhupuheet ja keskitytään siihen mitä miehet ovat meille katsojille antaneet niin onhan kummankin resume aivan mielettömän kova. Michaelsin eduksi rahtusen verran vaakakupin notkauttaa lukuisat WrestleMania klassikot, joita Punkilla ei yhtä paljoa ole.

Brock Lesnar
Triple H
Lesnar on aivan uniikki showpainija, jonka jokaisessa esiintymistä on ihan omanlaistansa sähköä. Tässä vaiheessa omassa päänupissa painaa kuitenkin faktat. Olkoonkin, että kukin tehköön äänestyspäätöksensä fanituksen perusteella. Minun fanitukseeni vaikuttaa myös ansioluettelo. HHH = WWE:n 2000-luku. Vuosituhannen ensimmäisessä ppv:ssä HHH otteli ikimuistoisen ottelun Cactus Jackia vastaan. Vuosikymmenen edetessä klassikkomatseja tippui kymmenittäin lisää. Vastapareina oli ottelijoita laidasta laitaan. Tuohon kun lisää sen, että HHH on kiistatta parhaimmistoon kuuluvia promomiehiä ja osoittanut toimivuutensa mitä erilaisimmissa rooleissa D-X:n hassuttelijasta, kylmäveriseen Gameen, kansansuosikkiin ja ilkeään pomoon. Lesnarin ”ansioluettelo” WWE:n mittapuulla on sittenkin niin paljon lyhyempi kuin HHH:n, että ääni menee näin. Joudun ratkaisemaan tämän parin rationaalisesti, koska fanituksen kautta en osaa eroa tehdä. Pidän kummastakin paljon.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
El Generico on indylegenda ja Sami Zayn tulee kaiken järjen mukaan tekemään hienon WWE-uran. Jos hän siinä täydellisesti onnistuu niin voi olla, että joku päivä pääsee Rey Mysterion tasolle. Siinä se ero on. SZ:n tarina on vielä pahasti kesken, kun Mysterio on jo tehnyt WWE:ssä kaiken mahdollisen. Edellisillä kierroksilla olenkin perustellut asiaa. Mysterio oli innovatiivinen painija, joka toi paljon nuoria faneja lajin pariin. Lisäksi Rey oli tasainen suorittaja, joka ei koskaan otellut huonoa ottelua olipa vastassa kuka hyvänsä. Yksi 2000-luvun suurista tähdistä ehdottomasti.

The Undertaker
Low-Ki
El Genericon kanssa Low-Ki on pisimmälle tiensä raivannut indytähti. Sellaiseksi kai hänet ensisijaisesti luetaan. Hyvä ja viihdyttävä painija, mutta kuten jo aiemmilla kierroksilla sanoinkin niin koskaan hän ei ole minua sytyttänyt. Tykkään kyllä katsoa Low-Kin otteluita, mutta sen suurempaa innostusta ei ole koskaan ollut. Undertaker ei myöskään koskaan ole ollut fanituslistani ihan kärjessä. Vuosien ja kymmenien huippumatsien ja feudien jälkeen minustakin on kuoriutunut Undertaker fani ja siinä se ero on.

The Rock
Daniel Bryan
Suht mukavan arpaonnen vuoksi vain satunnaisesti 2000-luvulla otellut The Rock on päässyt tänne asti. Suuri vääryys tämä ei missään nimessä ole, koska onhan Rock ehdottomasti yksi WWE:n suurista nimistä joka tapauksessa. Todellinen ”big match wrestler” ja luultavasti paras puhuja koskaan. Daniel Bryan on monellakin tapaa täydellinen Rockyn vastakohta. Ei ole Hollywood muskeleita taikka kaunista naamaa. Mutta Bryan on h**vetin kova painimaan ja ihmiset rakastavat häntä sen vuoksi. Ehkäpä suurin indylegenda ikinä, joka vastoin todennäköisyyksiä nousi megatähdeksi myös WWE:ssä, koska on vaan niin pirun hyvä.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
Jotain Eddien huikeasta vetovoimasta kertoo se, että hän pudotti tieltään John Cenan sekä Edgen, vaikka ura ja elämä katkesivat traagisesti jo 9 ½ vuotta sitten. Seth Rollins on uusi tähti, joka on vasta päässyt vauhtiin ja tulevat kymmenisen vuotta kertovat kuinka suureksi hänen perintönsä tulee muodostumaan. Tällä hetkellä näyttää enemmän kuin hyvältä.

Vaikka Eddie tai Seth eivät huonoja valintoja olisi niin tästä kolmikosta selkeä ykkönen minulle on Kurt Angle. Hän oli ensimmäinen suosikkipainijani, se mies joka sai minut ensi kertaa katsomaan Smackdownia Sub TV:ltä. Ja sillä tiellä ollaan. Angle on aivan häikäisevän hyvä all around painija ja onkin tavallaan sääli, että verrattain harva edes tietää kuinka kovan uran Kurt on myös TNA:ssa tehnyt. Sieltä on klassikkomatseja vähintään yhtä iso läjä kuin WWE-uralta. Loukkaantumisista mies on toki kärsinyt ja viime vuosina ollut hyvinkin osa-aikaisena painijana, mutta kuitenkin aktiivisesti mukana koko aikaperiodin 2000-15. Ja edelleen 47-vuotiaana veteraanina Angle kykenee erittäin viihdyttäviin matseihin, vaikka vastoinkäymisiä on ollut enemmän kuin riittämiin. Aivan hämmästyttävä kaveri.

[Edgefan100397]

CM Punk
Shawn Michaels

Onhan tää nyt aika p****estä taas, että toisen alltime top5-suosikeita joutuu jättämään äänestämättä.. Mutta niin onhan nämä nyt kummatkin ihan huikeita ukkoja, jotka on antaneet tälle lajille niin paljon. Esimerkiksi kaksi kaikkien aikojen suosikkimatsiani sisältävät nämä herrat. Michaelsin Taker-taisto WM25:ssa ja Punkin mättö Cenaa vastaan MITB'11:sta.

Näiden kahden välillä ei saa oikeastaan millään osa-alueella päätettyä selvää voittajaa. Kummatkin ovat kultaa kehässä ja mikissä, kuin myös karismaltaan. Pakko kuitenkin jommalle kummalle ääni heittää, ja ihan inan verran Punk on loppujen lopuksi aiheuttanut markkausta. Sanottakoon myös, että tulen nyt luultavasti äänestämään Punkia loppuun asti.

Brock Lesnar
Triple H

"The constant" vs. "Special attraction". Onhan Lesnar ja HHH vetäneet aivan erilaiset urat tässä 2000-luvulla. Ja kummatkin omalla tavallaan myös olleet aivan loistavia. Haitch on se ikään kuin tuttu ja turvallinen supertähti, kun taas Brock on harvoin paikalla, mutta kun on niin tekee melkein aina helvetinmoisen vaikutuksen. Kuitenkin fanituksesta tässä on pohjimmiltaan kyse, ja niin ääni menee Brockille. Vaikka HHH on vetänyt liukuhihnalta huikeita feudeja ja matseja niin mukaan mahtuu myös tylsääkin, kun taas Brock saa oikeastaan aina silmäni liimautumaan ruutuun.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio

Tässä yksi pari tältä kierrokselta, jossa tämän hetken supermarkituksella mennään entisaikojen saavutusten ohi. Nimittäin, vaikka ReyRey on aina ollut miellyttävää seurattavaa ja vetänyt loistavaa settiä 2000-luvulla, niin silti tällä hetkellä fanitukseni huikeata Sami Zaynia kohtaan on niin korkealla, että pakko entinen El Generico palkita äänellä. Sami teki minusta vuonna 2014 sen kokoluokan fanin, etten ole ikinä Rey'tä niin paljon kannustanut.

The Undertaker
Low-Ki

Pysyn kannassani ja sanon, että Undertaker on minulle se legendaarisin showpainija ikinä. Oli ensimmäinen suosikki ja on edelleen fave fivessäni, vaikka esiintyykin vain sen pari kertaa vuodessa. Olihan se nyt kaikesta huolimatta pirun upeaa kokea Takerin sisääntulo vuoden tauon jälkeen Maniassa. UT:n WM-entranssit ovat sanoinkuvaamattoman hienoja hetkiä minulle painifanina. Kuitenkaan en anna tässä ääntä kummallekkaan, koska Low-Ki/Kaval on jäänyt hyvin tuntemattomaksi, joten en viitsi sen takia UT:llekaan ääntä antaa. Eiköhän se kuitenki tästä jatkoon mene.

The Rock
Daniel Bryan

Vaikea. Rock on ehkä se kaikkien aikojen karismaattisin mies showpainissa ja paras promottaja. Ja löytyyhän Dwayneltakin liuta huippumatseja ja -feudeja. Esimerkiksi Austinia, Foley'a ja HHH:ta vastaan. Vastassa sitten ehkä 2000-luvun kovin kehäkenraali Daniel Bryan. RoH:sta sen verran kuin olen Danielsonilta nähnyt, niin huikeaa tekemistä oli. Eikä olisi uskonut, että se indy aikainen Bryan Danielson nousisi koko painimaailman kuumimmaksi nimeksi ja Wrestle-v***n-manian headlineriksi. Yes-movement syksyllä '13 ja keväällä '14 oli vain jotain niin yksinkertaisen kaunista seurattavaa.

Lyhyen mietinnän jälkeen päädyin antamaan äänen Danielille, koska olen enemmän hänen uraansa livenä seurannut Rockiin verrattuna. Ja onhan se nyt vaikea käsittää, että oikeastaan jokainen matsi minkä olen Bryanilta nähnyt on vähintäänkin tasoa ihan hyvä. Eli tällä kertaa kehäosaaminen > mikkiosaaminen. Sekin laskettakoon vielä Bryanin hyväksi, että on pysynyt lajille uskollisena koko uransa ajan.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero

Zayn-Mysterio parin kohdalla jo mainitsin, että tällä kierroksella on kaksi paria, joissa tämän hetken markitus nostaa ns. tulevaisuuden suurnimen ohi kahdesta, voisi sanoa legendasta. Tässä sitten se toinen. Kyllä vain, ääneni (varmaan ainoana) menee Seth Rollinsille. Angle ja Eddie ovat kummatkin huikeita legendoja ja tehneet upeaa jälkeä tällä vuosituhannella. Mutta Rollins on iskenyt ihan jo Shield-ajoista lähtien itseeni enemmän kuin ehkä kukaan ikinä erästä Philiä lukuunottamatta. Viimeistään viime vuosi ja heel-turn tekivät Rollinsista yhden suurimmista suosikeistani ja markitettavistani ikinä. Ja en ole ollut ikinä showpainia katsoessani niin täpinöissäni kuin olin WrestleMania 31:n muutaman viimeisen minuutin aikana. Erittäin innolla odotan Rollinsin mestaruuskauden etenemistä ja toivottavasti Sethille annetaan se todellinen mahdollisuus loistaa firman ykkösnimenä. Potentiaalia on huikeisiin matseihin ja feudeihin.

[Dorian]

Mutta otetaanpa loppukiri ja viimeistään huomenna sitten porukalla nakuttelemaan vastauksia.

Saisko maanantai-iltaan asti aikaa?

[What]

Mutta otetaanpa loppukiri ja viimeistään huomenna sitten porukalla nakuttelemaan vastauksia.

Saisko maanantai-iltaan asti aikaa?

Kyllä. Saunaillasta johtuvan poikkeusviikon vuoksi tehdään niin, että jatketaan vastausaikaa vuorokaudella. Eli maanantaihin 6.4 kello 20 mennessä viimeistään vastaukset.

[Kenitys]

Tässä vaiheessa ollaan sillä tasolla, että on tosiaan ihan puhtaasti mietittävä sitä, kumpi painijoista nousisi omalla markituksen Top 100 -listalla korkeammalle, jos sen nyt päivittäisin alkuperäisestä versiostani. Kaikki sinnä mahtuisivat heittämällä, mutta toisten fanitus on silti kovempaa kuin toisten.

CM Punk
Shawn Michaels
Punkin lähtö WWE:stä ei jättänyt itselleni ainakaan kovin hyvää makua miehestä, vaikka hän on toki sitten jälkeenpäin perustellut meininkiään kaikella mahdollisella WWE-dissauksella. Siitä huolimatta CM Punkista tuli oikeasti WWE-uransa aikana se painija, jonka takia itse jaksoin olla monesti kiinnostunut tuotteesta silloinkin, kun mikään muu ei siinä kiinnostanut. Huikeita feudeja, täydellisiä promoja, mielettömiä otteluita, uskomattomia juonikuvioita. Punk vain oli (ja voisi yhä olla) kiistattomasti 2000-luvun parhaita nimiä WWE:ssä. Fanitin häntä ensimmäisestä kerrasta lähtien, kun hän esiintyi ECW:ssä. Sittemmin on toki tullut katsottua vielä miehen indy-suorituksiakin, mikä vain on vahvistanut fanitusta. Ja vaikka Shawn Michaelsista tykkään hurjasti ja arvostan miehen uraa tajuttomasti, en ole koskaan fanittanut häntä samalla tavalla kuin Punkia.

Brock Lesnar
Triple H
Oikeastaan mielipiteeni tähän pariin ratkesi WM-saunaillan aikana muiden kanssa Lesnarista puhuessa. Vaikka Triple H onkin synonyymi koko 2000-luvun mainstream-painille ja aivan uskomattoman kova äijä, ei hän silti ole Brock Lesnar. Lesnar on jotain sellaista, mitä ei ole koskaan ennen nähty tässä bisneksessä ja ei välttämättä ikinä nähdä enää Lesnarin jälkeen. Huikeisiin otteluihin kykenevä iso kaveri, joka on sillä tavalla samaan aikaan uskottava ja pelottava, ettei melkeinpä kenestäkään muusta ole voinut ikinä sanoa samaa. Edelleen kun Lesnar tulee kehään, hän on oikeasti sen näköinen, että nyt voi käydä kenelle tahansa todella huonosti. Lesnar on myös yksi niistä harvoista, joille epäsäännölliset esiintymiset sopivat täydellisesti. En oikeastaan edes pysty pukemaan Lesnarin ainutlaatuisuutta sanoiksi, mutta hän vie tämän parin minun silmissäni kaikesta Hunterin hurjasta työskentelystä huolimatta.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
Kaksi bisneksen supersympaattista painijaa. Lapsuusfanituksen takia pitäisi varmaan äänestää Mysteriota, koska (kuten olen jo monesti tässä KO:ssa todennut) painin katsomisen alkuaikoina Mysterio oli minulle ja varmaan kaikille muillekin ikäisilleni pojille kovempi tyyppi kuin kukaan muu. Tajuttoman pieni painija, joka pystyy ihan järjettömän hienoihin liikkeisiin ja päihittää kehässä jopa Big Show'n. Se oli jotain aivan mieletöntä. Silti kun nyt ollaan vuodessa 2015, haluan antaa ääneni SZ:lle, joka voi oikeasti olla WWE:n tulevaisuuden sympaattisin underdog-painija. Monet ovat asetelleet Mysterion viittaa Kaliston päälle, mikä on ihan luonnollista, mutta mielestäni Kalistossa ei ole sellaista samaa underdog-meininkiä, mikä SZ:ssä oikeasti on. Zaynia haluaa fanittaa koko sydämestään, ja se ei johdu vain mistään smarkkailusta, vaan miehen kokonaisolemuksesta. Mysterio ei ole enää vuosiin herättänyt minulla kummempaa fanituksen tunteita, vaikka hän hienosti edelleen painiikin, kun paikat ovat kunnossa. Niinpä minun silmissäni SZ on ajanut Mysterion ohi.

The Undertaker
Low-Ki
Tätä en ehkä ala perustella sen pidempään, koska otteluparin lopputulos on selvä. Minulle vain markitusta miettiessä Low-Ki on paljon kovempi nimi kuin Undertaker. Kaikista tässä vielä jäljellä olevista painijoista Undertaker jäisi varmaan Top 100 -listallani heikoimmalle sijalle, koska en vain ikinä ole oikeasti markitusmielessä syttynyt kovin suuresti Takerille, vaikka toki hänen uraansa arvostan ja nautin täysin siemauksin hänen lukemattomista huippuotteluistaan. Silti markitusmielessä Low-Ki vetää kevyesti UT:n ohi. Hauskaa, että Low-Ki pääsi indyjanttereista näin pitkälle tässä.

The Rock
Daniel Bryan
Bryan vs. Lesnar -parissa viime kierroksella äänestin Bryania. Kuin ihmeen kaupalla molemmat äijät selvisivät seuraavalla kierrokselle. Nyt äänestin Lesnaria, joten on minun nyt ihan pakko myös äänestää Bryania siltä varalta, että kaksikko pääsisi toisiaan vastaan vaikka vielä uudestaan. Sitä paitsi: en ole ihan täysin sataprosenttisesti myyty siitä, että Rock on selvinnyt tässä KO:ssa näin pitkälle. Jos kyse olisi kaikkien aikojen painijoista, en vastustelisi yhtään. Mutta 2000-luvun KO? Loppujen lopuksi Rockin aktiiviura 2000-luvulla on jäänyt aika lyhyeksi, ja näissä viime vuosien painistinteissäkin oli hetkiä, joista en suuremmin pitänyt (erityisesti Rock vs. Cena II). Toki joka kerta kun Rock saapuu esiintymään, innostun aivan perkeleesti. Silti koko 2000-luvun suorituksia mietittäessä Rock sopisi paremmin kyllä johonkin Hollywood-knockouttiin kuin paini-knockouttiin. Mutta toki ymmärrän, että Rockilla on todella kovia faneja täällä (myös minä mukaan luettuna), jotka ovat hänet sitten nostaneet näin pitkälle. Mutta ehkäpä nyt olisi vihdoin aika tippua, kun vastassa on tämän päivän paras painija ja 2000-luvun kovimman fanitusilmiön luonut kaveri?

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
Olen kieltämättä hieman katkera siitä, että Angle tiputti Jerichon loppujen lopuksi niin selvästi. Olisin mielelläni nähnyt Jerichon finaalissa asti, mutta Y2J:llä ei sitten sinne asti riittänyt rahkeet. Itse en ole ollut koskaan niin kummoinen Angle-fani, että tässäkään kolmikossa harkitsisin hänen äänestystä. Jälleen kerran: arvostan Anglea ja pidän tajuttomasti hänen otteluistaan, mutta fanituksesta puhuttaessa hän jää lähemmäs niitä Undertaker-sijoituksia omassa listassani. Sen sijaan Seth Rollins on ehkä tällä hetkellä yksi eniten fanittamistani painijoista, joka on sekä tässä KO:ssa että oikeasti WWE:ssä jotenkin salakavalasti noussut koko ajan vain ylemmäs ja ylemmäs ja onnistunut siinä samalla osoittamaan, että on oikeasti sen kaiken saamansa pushin arvoinen. Rollins ei ole todellakaan vain tylerblack, eli pirun kova indypainija ilman WWE-painijan edellytyksiä. Ei, tämä mies on oikeasti Seth Rollins - WWE:n päämestari ja Main Event -painijoiden ykkösluokkaa. Ja silti kaiken tämän hehkutuksen jälkeen annan ääneni Guerrerolle, joka vain on yksinkertaisesti jättänyt sydämiin sellaisen jäljen, että siihen ei paljon kukaan muu pysty. Kuten olen joka kierroksella varmaan todennut, Eddie vain teki kuuden elinvuotensa aikana 2000-luvulla enemmän kuin suurin osa tämän KO:n painijoista koko urallaan.

[luulokuningas]

En ehdi perustella kuin parit ja nekin huonosti. Luultavasti lisään paremmat perustelut sitten kun tulen takaisin kotio.

CM Punk
Shawn Michaels
- HBK on kiva, mutta en koskaan ihan hirveästi hälle lämmennyt. CM Punkin painimatseja en ole ihan liikoja nähnyt, mutta hahmona ja puhujana harvinaisen vangitseva.

Brock Lesnar
Triple H
- HHH on aina ollut vähän yliarvostettu, etenkin painijana. Lesnar sen sijaan on harvinainen nähtävyys, joka jo lapsena oli pelottava ja hämmentävä ilmestys. Iron Man Anglea vastaan on yhä yksi kovimmista matseista koskaan.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
- Mysse oli lapsuuden suosikkeja, mutta jotenkin hänen hohto katosi yllättävän nopeasti kun arsenaalissa ei tuntunut olevan muuta kuin 619 ja West Coast Pop. Toki pystyy hyviin setteihin vielä nykyäänkin, kuten AAA:n Rey de Reyesissä näin. Zayn kuitenkin on ihan liian tykättävä.

The Undertaker
Low-Ki
- Ki on mielenkiintoinen, mutta toisaalta väärällä tavalla vääräksi kehässä. Undertaker oli joskus Biker Taker ja vieläkin hän onnistuu olemuksellaan aiheuttamaan väreitä, vaikkei mikään oma suosikki olekaan.

The Rock
Daniel Bryan
- En ymmärrä miksi ihmiset eivät suostu äänestämään Rockia, kun ajatellaan 2000-lukua. Olihan hänen huippuvuotensa kuitenkin tuossa milleniumin ympärillä ja The Rock on kuitenkin top-3 all time painihahmoissa.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
- Vaikka Rollins onkin nykyinen paras, niin ei hänellä ole mitään sijaa tässä. Vanha sanontahan kuuluu, että paini ei koskaan ole niin hyvää kuin silloin kun aloitit katsomaan sitä ja Angle ja Guererro ovat juuri ne kaksi lapsuuden kovinta. Mutta kumpi on kovempi? Molemmat ovat liki yhtä tärkeitä ja yhtä taitavia, jotka veivät markki-minua kuin pässiä narussa. Guererro vie sillä mitalla, että sai junnuminua kokemaan paljon laajempia tunneskaaloja, kuin Angle, jolle yleensä vain nauroin tai vihasin silmittömästi.

[EkiRaw]

CM Punk
Shawn Michaels
- Molemmat ihan huikeita painijoita ja viihdyttäjiä. Molemmilla on paljon muistettavia hetkiä ja kurja toinen tiputtaa. Jännä muuten tuo Whatin esille nostama yhtäläisyys näissä kahdessa. Itsekin pohdiskelin tätä näistä molemmista kerrottua ylimielisyyttä. Michaelsilla tuntui tosiaan olevan asenne kohdillaan 2000-luvun paluunsa aikana. On todella harmi mikäli CM Punkin ura showpainijana oli tässä. Toivotaan että mies tekee vielä paluun ja ura saa arvoisensa lopun. Vaikea valinta, mutta taidan kuitenkin kallistua Michaelsin puolelle.

Brock Lesnar
Triple H
- Vaikka nykyään Lesnar on ihan timanttia niin kyllä mua edelleen kalvaa vähän se Lesnarin käytös ekan WWE-runinsa jälkeen. Jotenkin haluan uskoa, että Lesnarilla on nykyään enemmän sydäntä mukana touhussa. Pääasia kuitenkin että vetää niitä kovia matseja. Triple H taas elää ja hengittää showpainia. Tripsu on myös yksi WWE:n 2000-luvun kasvoista ja Lesnarilla oli se pitkä tauko, kun oli UFC:ssä. Toki oli myös kiva nähdä, kun showpainijaksi leimattu mies menestyi loistavasti UFC:ssä. (Saa nähdä miten Punkin käy.) En pitänyt Triple H:sta erityisemmin silloin kun aloin painia seuraamaan, mutta vuosien saatossa arvostukseni on noussut miestä kohtaan paljon.

El Generico / Sami Zayn
Rey Mysterio
- Mysterio ei ole tosiaan omiin suosikkeihini kuulunut ja Zayanista olen pitänyt sen mitä olen nähnyt. Ihan mielelläni Mysteriota WWE:ssä seurasin, mutta en hirveästi ole kaipaamaan jäänyt. Zayan on saanut minut fanittamaan itseään painitaidoilla ja sympaattisuudellaan. Toisaalta kun ajatellaan niin myös Mysteriosta löytyy nuo mainitsemani asiat. Ehkä Mysterio ei vaan iskenyt WWE-debyyttinsä aikoihin, kun pikku-Ekillä oli jo oma maskipäinen suosikki... Kane

The Undertaker
Low-Ki
- No tämä on näistä helpoin. Kaikella kunnioituksella Low-Ki'n uraa kohtaan, mutta The Undertaker on legenda ja yksi suosikeistani.

The Rock
Daniel Bryan
- Tykkään The Rockista, mutta tähän äänestykseen vaikuttaa hänen vähäinen aktiivisuutensa 2000-luvulla. Toisaalta tykkään Bryanista muutenkin enemmän. Jos tähänkin nyt otetaan se "rakkaus lajia kohtaan", niin Bryan vie myös sen. Kuten olen jo aiemmin todennut niin olen pitänyt Daniel Bryanin WWE-urasta ihan sieltä NXT:stä asti. Sympaattista Bryania on todella helppo fanittaa. Ei jätetä The Rockia kuitenkaan ilman kehuja. The Rock taitaa olla yksi karismaattisimmista miehistä showpainissa ja siksi on edelleen kiva nähdä hänen visiittejään.

Kurt Angle
Seth Rollins
Eddie Guerrero
Rollinsilla on kyllä kova vaihe edelleen päällä ja Manian tapahtumat olivat upeat. Rollins vahvistaa paikkaansa WWE:n huipulla koko ajan. Eddie tarjosi hienoa viihdettä ja hyvää painia. Valitettavaa että mies kuoli aivan liian aikaisin. Joku täällä taisikin jo mainita miten Eddie nousi henkilökohtaisen elämänsä syvistä vesistä. Nuo ajat varmasti vaikuttivat myös miehen aikaiseen kuolemaan. Hyvä dokumentti kuitenkin kyseessä missä mm. noita Eddien vaiketa aikoja käsiteltiin. Kurt Anglesta pidän paljon ja hän oli yksi niistä syistä miksi TNA:ta aikoinaan koitin seurata. Angle on antanut kropastaan ehkä liikaakin showpainille. Todella omistautunut kaveri. Anglea täytyy arvostaa siksikin että edelleen TNA:ssa roikkuu mestaruuskuvioissa mukana. Vai onko se enää meriitti TNA:ssa? No joo. Kaikki kolme ovat kovia, mutta Angle iskenyt itseeni eniten.