ROH: Death Before Dishonor IX
Pre-Show Single Match:
Grizzly Redwood vs. Andy Ridge
Tosiaan tapahtuman lämppärissä kohtasivat nämä kaksi rookieta, joista toisen gimmickkinä on se, että hän potkii oikealla jalalla erittäin lujaa ja toinen on maailman pienin metsuri tai jotain sinne päin. Kummatki herrat ovat aikaisemmin osoittaneet pystyvänsä varsin jopa loistaviin matseihin ja varsinki "Right Leg" Ridgen ottelu Christopher Danielsia vastaan oli varsin maukas. Grizzlyltä ei tule mitään erittäin hyvää mieleen ihan äkkiseltään. Nyt kuitenkaan herroilla ei ollut vastassa taidokas veteraani vaan toinen rookkie, joten tämä ottelu tavallaan näytti saavatko kaverit aikaan hyvän ottelun toista vehreää painijaa vastaan.
Eihän tästä mitään hirveän ikimuistettavaa mittelöä kehkeytynyt. Kaikki sinänsä olivat kunnossa ottelussa, mutta Hellhoundin mainitsemat parit botchit ja muut sekoilut laimensivat tunnelmaa. Lisäksi tähän ei löytynyt oikeanlaista tunnelmaa ja jäi vähän torsoksi tämä ottelu. Parit ihan kivat ketjupainisessiot, sekä mukavia potkuja Ridgeltä, mutta ei mitään sen kummempaa. Vielä pitäisi molempien kehittyä ja Forrester please hanki vähän lihaksia.
Arvosana: **
- Spoiler: näytä
Tag Team Match:
The Embassy (Rhino & Tommasso Ciampa) vs. Jay Lethal & Homicide
Tämä sitten on sellainen feudi, että olen tästä perillä, vaikka en ole vähään aikaan ROH:n tapahtumia katsonutkaan. Ehkä jotku kaksi jääny välistä niin en toisaalta olen hirveän paljosta jäänyt paitsikkaan. Ottelu jossa on kolme TNA-rejectiä, jos tuota termiä haluaa käyttää. Rhino veti Homiciden kanssa varsin hyvän ottelun viimeksi, kun miehet näin kehässä kohtaamassa. Jay Lethal otteli muistaakseni ensimmäisen comeback ottelunsa Bennettiä vastaan ja sai muistaakseni kohtalaisesti irti tuosta "The Prodigystä". Homicide on ollut enemmän tai vähemmän varjo entisestään, mitä nyt Rhinon kanssa onnistui ottelussaan. Ciampa on sitten tänä vuonna kenkänsä ekaa kertaa ROH:n mattoon pistänyt painija ja ainaki itselläni on ihan positiiviset mielikuvat herrasta, vaikka hän ei mikään kehien kuningas olekkaan. Siisti finisheri jätkällä ainaki on. (Powerbomb double knee breaker tai joku semmone.)
Itse ottelu oli varsin onnistunut! Lethal veti todella hyvää settiä kummankin vastustajan kanssa ja Homicideki näytti varsin hyvältä päästessään actioon mukaan. Ehkäpä tuon ganstan pitäisiki pysyä joukkupainissa jolloin miehestä ei kerkeäisi nähdä ottelussa kuin hyvä puolet! Mitään maata mullistavaa ottelussa ei kuitenkaan nähty, vaikka Ciampa heittiki sellaisen dropkickin, mitä en ole ennen nähnyt enkä osaa sanoin selittää. Katsokaa ihmiset itse! Lopetus oli ehdottomasti hyvä, vaikka itse olisinkin halunnut nähdä toisen joukkueen voittavan, mutta aina ei voi saada kaikkea. Nyt heitetään se joitain erityisesti ärsyttävä termi eli SOLIDII SOLIDII.
Arvosana: ***+
- Spoiler: näytä
Single Match:
Shelton Benjamin vs. Mike Bennett
Tällä ottelulla ei ilmeisesti ollut sen kummempaa pohjaa, mikä sinänsä on typerää, mutta indyissähän se on normaalia, että näitä randomi matseja heitellään tapahtumiin. Selostajien mukaan ottelu oli kuitenki kaikkien täällä varmaan tunteman Shelton Benjaminin ensimmäinen singles matsi Ring of Honorissa. Bennett on sitten tämä aiemmin mainitsemani "The Prodigy", jota hehkutettiin viime vuonna hirmuisesti ennen debyyttiä ja sitten kaikki pettyi. Mike ei ollutkaan mikään painijumala vaan ennemminki muistutti jonkinmoista Ted DiBiasen ja Chris Mastersin salaista lasta. Mikkiin herra kuitenki sanelee varsin kauniisti ja on muutenki hyvin karismaattinen, joten uskoisin herralla olevan varsin valoisa tulevaisuus nokan edessä, koska ei kaveri ihan onneton kehässäkään ole.
Itse ottelu ei kyllä todellakaan ollut mikään klassikko, mutta ei tämä silti pettänyt vaan eli odotuksiin, jotka oli asetettu positiivisesti ajatellen 3 tähden kieppeille. Mitään ihmeellistä ei nähty vaan varsin perus painia Benjamin ja Bennett vetivät ja ottelu muistutti jokseenki WWE:ssä nähtäviä otteluita kahden keskitason painijan välillä. Lopetus tässä oli erinomainen kaikkine sekoiluneen ja oikea mies todellaki voitti.
Arvosana: ***-
- Spoiler: näytä
Triple Threath Elimination Rules Tag Team Match:
Future Shock (Kyle O'Reilly & Adam Cole) vs. The Young Bucks (Matt & Nick Jackson) vs. Bravado Brothers (Harlem & Lancelot)
Tämä oli kyllä sellainen ottelu etukäteen ajateltuna, että hitto vieköön tulee kova matsi/spottifesti. Kyle O'Reilly ja Adam Cole ovat varsin taitavia painijoita joiden osaamisen painopiste on teknisestä painista spottailuun, Young Bucksit ovat varsinaisia spottimasiinoita ja Bravado Brothersit keskitason painijoita, joiden kemia keskenään kuitenki nostaa heidän varsin hyväksi joukkueeksi. Asetelmat olivat siis herkulliset.
Ei se ottelukaan kovin "herkuton" ollut, mutta ei tämä toiminut ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Ongelma oli itse matsi muodossa. Se, että joka joukkueesta on aina yksi kehävuorossa, oli jotenki hirveän sekavaa ja ei yhtään toimivaa mielestäni. Onneksi joukkueet ei tuosta jaksaneetkaan hirveästi välittää vaan melkein koko ottelun ajan joka ikinen painija oli ottelussa mukana. Spottailu taidettiin aloittaa heti ekalla minuutilla, mutta mitäs se haittaa. Jännittävää painia, joka oli kahdella loistavalla selätyksellä höystetty. Itseasiassa varsinki ottelun loppupuolisko oli hyvä, kun vihdoin ja viimein mukana ei ollutkaan enää kolmea joukkuetta vaan kaksi. Voittajatki toki ovat varmasti oikea valinta, vaikka itse olisinki halunnut nähdä eri herrat voittamassa. Hyvä ottelu, mutta ei tätä erikseen kannata alkaa tarkistamaan, koska maailmasta löytyy niin monta parempaa joukkuematsia.
Arvosana: ***½
- Spoiler: näytä
Single Match:
El Generico vs. Jimmy Jacobs
Tämän ottelun tautoista en hirveästi osaa sanoa. Kai tämä liittyy siihen, että Steve Corino yrittää tehdä parannusta ja siinä samassa myös Jimmy Jacobs. Kevin Steen on sitten kummitellut aina silloin tällöin, joka tietenki vetää El Genericon tähän koko kuvioon mukaan. Corinohan siis ajoi aikanaan Steenin hulluksi tai jotain sinne päin ja kai Generico ei oo ihan ostanut tuota Corinon paremmaksi muuttumista. En tiedä miksi Jacobs alunperin vaihdettiin tähän matsiin Corinon tilalle, mutta luultavasti se oli vain hyvä asia. Corino ei ole enää nykyään mitenkään hirveän hyvässä painikunnossa.
Itse ottelu oli oikeastaan aika keskiverto. Jacobs ei tuntunut olevan aivan täydessä iskussa ja kemiat ei miehillä ihan kohdannut tai jotain. Ottelussa oli muutamia hyviä hetkiä ja loppumatsi oli jopa todella hyvää menoa. Ei kuitenkaan kolahtunut ihan täysillä, mutta onneksi ottelu sitten pelastettiin jälkimainingeilla. Ihan viihdyttävä kokonaisuudessaan jälkitapahtumat huomioon ottaen oli.
Arvosana: ***-
- Spoiler: näytä
Single Match:
Michael Elgin vs. Charlie Haas
Tämän ottelun taustat olivat hyvin samanlaiset kuin Benjaminin ja Bennettin kohtaamisen eli niitä ei ollut. Tämä on vain random ottelu, jossa kohtasivat kaksi miestä joilla ei ilmeisestikkään ollut muuta tekemistä. Haassin kaikki tuntee ainaki jokseenki, luulisin. Elgin on sitten sanottakoon, että mielestäni lupaavin iso kokoinen painia bisneksessä tällä hetkellä. Rhinomainen ruumis, erittäin vakuuttavat mörssörin liikkeet ja toisinaan liikkuu ja tekee liikkeitä kuin pahainenki cruisari. Itse odotin ihan innolla tätä matsia.
Aika teknistä ja rauhallista mättöähän tämä sitten oli. Todella huolellisesti ja rauhallisesti rakenneltu ottelu, jossa kumpiki painija pääsi näyttämään omat puolensa. Todella fyysinen kamppailu kokonaisuudessaan. Vaikka nyt korostin, että tekninen ottelu tämä oli, niin kumpikin sekä Haas että Elgin aika ajoittain kävivät yläköydellä. Elgin jopa teki hyvin cruisarimaisen hypyn kehän ulkopuolelle. Vakuuttavaa tuon kokoiselta hepulta. Yksi ottelun huippu hetkistä oli varmaan, kun Haas veti neljä germania putkeen Angle tyyliin. Tosin kolmannen jälkeen Elgin karkasi, mutta neljäs germani sitten tuli pienen counter-counter-counter leikittelyn jälkeen ja se oli myös hiton komea german. Lopetus ottelussa tuli Hellhoundin mainitsemalla tavalla hieman puuntakaa, mutta itse pidin tuosta lopetuksesta. Ei aina niitä normaaleja lopetuksia. Voittaja oli kuitenki mielestäni väärä, kun ottaa huomioon Benjamin vs. Bennettin lopputuloksen myös. Noh, ei tästä kummallekkaan ollut mitään sen suurempaa haittaakaan.
Arvosana: ***+
- Spoiler: näytä
The "Ringmaster Chalenge" - 2 Out 3 Falls Match:
Eddie Edwards vs. Roderick Strong
Tällä matsilta nyt ainaki pohjaa löytyy siitä, että Edwards aikoinaan voitti Rod Strongin ja näin ollen Eddie kruunattiin ROH World Championiksi. Toisaalta molemmat miehet haluavat kiivaasti päästä taistelemaan Daveyn vyöstä ja tietenki tämä ottelu oli tärkeä, koska kumpikin mies on haastajalistan kärjessä. Ottelun idea oli se, että eka "Fall" saatiin selättämällä, toinen luovutuksella ja kolmannesta käytäisiin, mikäli tarpeellista 15 minuutin Iron Man Match. Sen verran spoilailen, että tuo kolmas "fall" on aina näissä matseissa tarpeellinen, jos on jotain erikois stipulaatiota.
Itse ottelu itseasiassa aloitettiin hyvin samalla tavalla kuin edellinen ottelu eli Elgin vs. Haas. Hyvin rauhallisesti miehet aloittelivat ja kokoajan oikeastaan lisättiin kierroksia, kun ottelu eteni. Sitä ihmettelin, että Roderick ja Edward eivät edes yrittäneet painia teknistä kamppailua vaan tämä oli "war of the chops", jos tajuatte. Yksi otteluiden parhaimmista kohdista oli, kun väsyneet Edwards ja Roderick yrittävät hakata toisistaan paskat pihalle sellaiseen vuorotellen tyyliin. Rajua sanon minä. Lisäksi lopussa luotiin draamaa sun muuta, jotta saatiin vähän jännitystä otteluun ja johan sitä saatiin. Mainittakoon vielä, että tämä ottelu muistutti minua miksi olen kaivannut Roderickkia. Backbreaker variaatiota backbreaker variaation perään ja kaikki tehty täydellisesti. Sick Kick on myös aivan loistava. Eddie on sitten tasaisen varma ja hyvä, joka osa-alueella, mutta jos Roderickilla on stiffit chopit niin ei kyllä Eddie kauas jää. Erinomainen ottelu, josta kuitenki jäi uupumaan jotain, jotta se olisi yltänyt edes lähelle tuota Davey vs. Eddietä BITW:stä. Olisi tämä kuitenki toiminut missä tahansa tapahtumassa main eventtinä paitsi tässä.
Arvosana: ****
- Spoiler: näytä
Ladder War III For #1 Contenters For ROH World Tag Team Championships:
The Briscoes Brothers (Jay & Mark Briscoe) vs. The All Night Express (Rhett Titus & Kenny King)
Strongin ja Edwardsin kohtaaminen ei käynyt tämän PPV:n main eventiksi, koska luvassa oli jotain erittäin spesiaalia. Tosiaan vasta kolmas Ladder War ROH:n historiassa, joten voi sanoa, että tätä ottelua ei ole ainakaan raiskattu ylikäytöllä ja siksi se tuntuukin niin spesiaalilta. Otteluhan on periaatteessa TLC-ottelu, mutta sillä on tuo erityisnimi ROH:ssa. Briscoet on vähintään viiden parhaan joukkueen joukossa tällä hetkellä tässä bisneksessä, jos ei jopa ole se paras. ANE on nouseva erinomainen tag team, joka ei ole vielä kuitenkaan täydessä potentiaalissaan vaan siitä voi kehittyä vielä jotain hyvin paljon parempaa. Feudi on ollut pitkä näiden kahden tiimin taistellessa, mutta nyt tämän ottelun piti ratkaista se asia. Eihän tätä muuten olisi edes bookattu.
Itse ottelu oli kerrassaan brutaali. Kolme tyyppiä vuosi verta niin paljon, että oikeastaan aloin jo miettimään etteikö vähempikin olisi riittänyt. Lisäksi tunnelma oli kohdallaan, kun Jay ja Mark yrittivät aukaista Kenny Kinginkin pään niin yleisö äänehteli vaativaan sävyyn, että "Bleed, bleed, bleed!" Ottelussa ei nähty varmaan yhtään kunnollista painiliikettä etteikö siihen olisi joku ase liittynyt jollain tavalla. Oli se sitten rikkoutuneen pöydän palanen tai mikä tahansa niin kaikkea käytettiin hyväksi. Itse mietin ottelun aikana, että riittääkö tyypeillä tikapuut, kun yksi toisensa jälkeen ne hajoilivat. Ottelussa nähtiin myös yksi suuri spotti, joka oli jotain tyyliin Jeff Hardy spotit. Ei ihan yhtä hullu, mutta ainaki melkein. Loppuun olisin kaivannut vielä jotain, mutta tämäki kävi oikein hyvin. Voittajat olivat myös oikeat. Ei tämä silti täydellinen matsi ollut sillä olihan tässä runsaasti jopa tylsistyttäviä hetkiä, mutta aikalailla tuo brutaaliuus ja muutenki toiminta korvasi noita hieman tylsähtäviä hetkiä. Hieno tapa päättää tämä eventti!
Arvosana: ****+
- Spoiler: näytä
Kokonaisuudessaan PPV oli ihan hyvä, mutta parempaakin pystyttäisiin. Kaksi randomi matsia oli vähän turhia, kun ei niistä mitään showstealereitäkään syntynyt. Daveyn puuttuminen on jokseenki miinus myös, mutta eihän se aina mukana voi olla. Hyvä mieli jäi kuitenki PPV:stä. Heitetään vielä ne kolme tähteä, vaikka nämä ei niinkään ole parhaat esiintyjät vaan ne, jotka yllättivät hyvällä painillaan ja kantoivat ehkä oma otteluaan. Tai noista nyt tuli tuommonen, että nämä herrat jäivät mieleen erittäin siitä, että kantoivat kortensa kekoon erittäin hyvin omassa matsissaan tai jotain. Ei absoluuttisesti parhaat painijat tästä PPV:stä.
*** - Eddie Edwards
** - Kyle O'Reilly
* - Jay Lethal