Impact Wrestling

[Merovingi]

+ Ethan Carter III pisti Anglen komeasti sairaslomalle ja samalla hahmoon tuotiin uusi, säälimätön ja vaarallinen puoli. Huolella pohjustetun Sting-feudin kulminaatio oli täydellinen kintuille kuseminen (miksei Stingin sopimus voinut olla katkolla ottelussa EC3:tä vastaan, jonka Carter olisi vienyt pienellä vilungilla?), mutta Anglea vastaan on syytä odottaa parempaa. Viime vuoden "rookie vs. Angle" Lockdownissa oli säälittävä vitsi, mutta nyt on syytä odottaa todellista "make or break" hetkeä tähän asti vakuuttaneelle Ethanille. Merovingin "tarkoitus siirtää vyö EC3:lle" -spekulointiin liittyen: annettiinko tällaista ymmärtää viime Impactissa vai oliko omaa mutuilua?

Omaa mutuilua alkusegmentistä ja loogisesta suunnasta Dixielandin kehityksessä. Magnus buukataan paperimestariksi, joten olettavasti jossain vaiheessa Dixie päättää vaihtaa edustajaansa ja uskoisin eniten sen olevan EC3, koska se pistäisi eteenpäin tuota nepotismiä-anglea ja toisi lisää heattia Dixielandille. EC3 saa myös niin kovaa pushia, joten mestaruusvoitto muutaman kuukauden sisällä ei kuulostaisi mitenkään yllättävältä kehitykseltä. Ottelu Anglea vastaan tuo jo isosti nostetta.

Tuossa segmentissähän EC3 vähän haastoi Magnusta, muistaakseni juuri hänen voitoistaan.

Ongelma tuossa kuviossa on vain Magnuksen surkea buukkaus. Dixieland jos kääntyy Magnusta vastaan, hän tekee todennäköisesti käännöksen naamaksi, mutta siitä käännöksestä ei ole paljoa apua nykybuukkauksella. Yleisö ei tulisi ostamaan Magnusta suurena naamana, jos häntä on ensin lähes haudattu täytenä vitsinä useamman kuukauden ajan. Jos tarkoituksena on naamakäännös, niin Magnusta pitäisi buukata vahvemmin ja EC3:n mestaruusvoitto johtua jostain sisäisestä ristiriidasta eikä Magnuksen pärjäämistä mestarina.

+ Rockstar Spud. Mahtava huumoriheel. Valtaisa sääli että pituuskasvu taitaa rajoittaa ottelemista edes x-divarissa, mutta backstage-segmenteissä aina hauska.

Spud on kyllä mahtava mitä olen livenä Impacteja sivusilmällä katsonut. Osaa loistavasti tuon huumoriheelin roolinsa, mutta pituudesta sen verran, että Rey Mysterio laittaa terveisiä.

+ Joku oli todellakin vinkannut Christy Hemmelle Samuel Shaw'n olevan maaninen sekopää.

Onneksi. Jos Christy ei olisi tuota tiennyt, koko kuvio olisi valunut täysin wrestlecrapiksi. Taino, uskon sen kyllä sinne lopulta valuvan Claire Lynch -tyyliin.

[ToNy-MaN]

Willow -Hardy oli jopa normaalia enemmän kukkuu-kukkuu. Scary.

[Kratos]

Willow -Hardy oli jopa normaalia enemmän kukkuu-kukkuu. Scary.

Hah, muistan kun vuosia sitten EWR:ssä tein Jeffille tuon Willow the Wisp-gimmickin ja se olikin hieman sekopäinen tweener. Täytyy ehkä seurata kuinka kohdilleen tuo osui. Tuo nykyinen ulkomuoto gimmickillä saattaa toki olla vähän vakuuttavampi kuin nuoruusvuosien gimmick.

[Werdoz]

Stormin heel turn. Aijai tästä on pakko tulla hyvää. Roodea ilmeisesti käännytetään sitten faceksi. TNA on viimeaikoina pistänyt paljon päivitystä hahmoihinsa mm. kyseiset turnit, maskiton Abyss, willow hardy, heel Magnus. Hemmetin piristävää tuotteelle. Uusin jakso oli ihan katsottava ja pikkusen alkaa helpottaa tuo järkyttävä Dixie anglen bookkaus, mikä sai maun menemään rässlingistä muutamaksi viikoksi, jonka kruunasi vielä Royal Rumble 2014:n paskuus. Huonoa se on vieläkin mutta nyt sentään ei tarvitse jättää jaksoa kesken koska alkaa vituttamaan nin pahasti.

[Hellhound]

#Impact365 The Wolvesit voittivat viikonlopun House Show tapahtumassa Tag Team mestaruudet

[enska]

En tiedä, johtuiko se siitä, että olin krapulassa, mutta... minä rakastin uusimman Impactin jokaista segmenttiä.

– Olen aina pitänyt Magnusta surkeana painijana ja ikuisena midcarderina, mutta nyt – kaikkien näiden vuosien jälkeen – mies vaikutti aivan yhtäkkiä oikeastaan ihan toimivalta hahmolta kiiltävine rannekelloineen ja rahanahneine repliikkeineen. Tuollainen Randy Ortonin kaltainen jänishousu, jolla tulee olemaan paskainen loppu. Myös (vaatetuksestaan päätellen) Ministry of Darknessiin liittynyt Abyss ja haitilaista zombia larpannut Samoa Joe hyväilivät silmiäni. MVP on mikissä hyvä ja neutraalina auktoriteettihahmona nautinollisen raikas näky. Eerik Nuori sopii kuvioon kuin nuoli sydämeen. Yllättävän hieno hahmokatras, etten sanoisi.

– Brittanyn debyytti, sitä hehkuttanut video ja naaras itsessään rokkasivat. Gail Kimin ja Lei'D Tapan mättö oli niin ikään hyvä juttu. Uumoilen, että koomisessa Tapassa on runsaasti potentiaalia viihdyttäväksi hahmoksi, kukaties TNA:n omaksi Chynaksi. Eeppisenä pitäisin esimerkiksi sitä, että hän ja Kurt Angle rakastuisivat toisiinsa.

– Bully Rayn kohtalo oli yksinkertaisesti sanottuna järkyttävä. Brutaali pahoinpitely ja maaniset "You don't screw... with Bobby Roode!" -huudot maalasivat kanukista todella väkivaltaisen mielikuvan. Sääliksi kävi Bullya.

– Mutan puhe Sanadalle oli hieno, mutta kuten Taz totesi, legenda asetti poikaselle aika rankat paineet.

– Bullyn kostoretki oli miehen kohtalon tavoin järkyttävä asia. Tällaisena jääkylmänä raakalaisena Ray on erinomainen antisankari!

– Rockstar Spudin ja EC3:n Dixie Carter -tribuutti nauratti alusta loppuun asti ja puhkesi kukkaansa viimeistään silloin, kun Lashleyn Bobby asteli estradille. En panisi pahakseni, jos Spudista tulisi aktiivinen painija: miestä on kaikesta huolimatta pakko sympata. EC3:n ja Lashleyn feudi vaikuttaa mielenkiintoiselta.

– Ensi vuonna äänestän vuoden hahmoksi Samuel Shaw'ta. Minua ei häiritse millään lailla se, että showpaini on toisinaan hyvin elokuvamaista viihdettä, vaan päinvastoin nautin näistä Shaw'n ja esimerkiksi Bray Wyattin kaltaisista yksilöistä. Shaw'n Christy Hemme -obsessio on erinomaisesti kirjoitettu kuvio ja kaiken lisäksi ihailtavan innovatiivinen sellainen. Toivottavasti mies muuttuu jatkossa yhä synkemmäksi ihmiseksi ja ajautuu pakkomielteensä tähden johonkin uuteen ja outoon paikkaan. Mies muuten muistuttaa ulkonäöllisesti hyvin paljon Nymphomaniac-elokuvan väkivaltaista sadistia, "K:ta" (eli Jamie Belliä).

– Angelina Love on katastrofaalinen painija ja juuri siitä syystä huvittava lisäys TNA:n rosteriin. Velvet Skyn ajatusmaailmasta on (ainakin kaltaisenani osa-aikaisfanina) hankala saada kiinni eikä hänessä piile vastaavanlaista huumoriarvoa kuin Angelinassa, mutta pidän häntä silti tervetulleena vierailijana televisiooni. Beautiful People -draama ei tosin nappaa, ellei kuviossa tapahdu jotain odottamatonta.

– Willow lienee todiste siitä, että Jeff Hardy on seonnut lopullisesti. No, mikäs siinä – eläimellisesti kiljuva ja impulsiivisesti käyttäytyvä kummajainen pesee kyllä mennen tullen sen perinteisen Jeffin, joka toistaa itseään viikosta toiseen. Enää pitää odotella sisäisiä monologeja, jotta Willow saa viimeisen siunaukseni.

– Bullyn ja Rooden old school -henkinen tappelu viehätti ja sai janoamaan jatkoa. Tästä kaksikosta voisi olla ainesta todella menevään hardcore-otteluun.

Kouluarvosanaksi suon show'lle 8 ½:n. Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että TNA olisi taas löytämässä itseään. Toivottavasti niin myös tapahtuu.

[MR.Off Topic]

Mieki kahtelin TNA:n jakson, kun enska sitä kehuskeli. Olihan tuo ihan ok, vaikka en kaikkia niitä mahtavuuksia jaksossa näekkään kuin, mitä enska. Heitänpä myös ranskikset.

- MVP tosiaan toimii roolissaan hienosti, vaikka toisinaan olisi miestä mukava nähdä myös painimassa. Magnus on minusta ollut pitkään (Desmond liittouman ajoista) mielestäni varsin karismaattinen esiintyjä. Ei mikään sateiden tekijä, mutta vetäähän mies tuon nykyisen roolinsa hyvin. Hieman kaipaisin enemmän uskottavuutta miehelle, mutta näköjään tuolla paperimestari nimityksellä saadaan jotain irti. Abyssin lookista en juurikaan tykännyt, mutta kyllä se menettelee. Samoa Joeta on mukava nähdä taas välistä promootion ykköskuvioissa ja jospa mieheltä tippuisi nyt muutama kilo. Veti ihan kivan TV-matsin Abyssin kanssa. EY:n ja Abyssin feudi on ihan hyvää jatkumoa, mutta saapi nyt nähä. Fiksumpi monsteri voipi olla ihan kiinnostava.

- Naisista sen verran, että Brittanyn debyytti oli ihan ok, mutta mielenkiintoisimpana tuosta jäi käteen Gail Kim ja Lei'D Tapa. Jännityksellä odotan saako Gail revittyä jättiläisestä hyvän matsin ja onko kyseessä TNA:lle uusi Amazing Kong. Beautiful People setti oli varsin tylsää.

- Rooden ja Bullyn kuviosta tykkäilin ja tosiaan Raylle tuollainen rooli on se oikea. Oli hieman samanlaista fiilistä kuin Rooden ja Anglen feudissa taannoin eli tuollaista old school mättöä.

- EC3:n ja Bobby Lashleyn kuvio on semi kiinnostava. Bobbysta olen jollain levelillä aina tykkäillyt, mutta en odota herralta paljoa. Onhan se uhkaavan näköinen, mutta toivoisin, että EC3 nappaa ensi viikolla voiton jonkin jekun avulla. Carter tribuutti kesti pari sekunttia liian kauon.

- Bromancen ja Sanadan ja Tigre Unon ottelu oli aika kiva välipala. Äksöni oli nopeaa ja viihdyttävää ja tällä kertaa lyhyt kestokin toimi hyvin, sillä Japsi ja Tikru saatiin näyttämään vaarallisilta. Heidän tyyliin myös sopii, että isketään nopeaa ennenkuin vastustaja kerkeää edes huomata, että mitä tapahtuu. Wolveseja olisin myös halunnut nähdä, mutta ehkäpä ensi viikolla.

- Samuel Shawn hahmo on tosiaan ihan mielenkiintoinen ja tykkäilen miehen thememusiikista. Itselleni tuosta herran lookista tulee mieleen sarjamurhaaja Dexter, joka ei ole ollenkaan huono asia. Shaw osaa myös painia, mutta näiden kahden esiintymisen perusteella sitä ei ole tässä gimmickissä tuotu esille. Toivottavasti Shaw jatkaa samalla hahmolla, mutta Anderson voisi olla nyt taaksejäänyttä elämää.

- Willow. No tämä on positiivinen muutos normi Jeff Hardyyn nähden. Kunhan mies saadaan näyttämään mahdollisimman arvaamattomalta olen tyytyväinen. Willowsta saadaan ehkäpä myös irti muutamia ihan mehukkaita kuvioita, mutta pelottava asia on siinä, että sekoaako Hardy nyt taas siviilistä ja kohta saamme nauttia jälleen kerran yhdestä huumaantuneesta Hardy suorituksesta. Ihan positiivista sinänsä.

Jos enska antoi 8½ TNA:lle niin itse antaisin samalla kouluasteikolla arvosanan 7. Enemmän painia kiitos ja Wolvesit ja Aries ruutuun. Ainiin ja Kenny Kingiä hypetetään taas vigneteillä niin jospa mies saisi nyt arvoisensa pushin.

[Saimou]

Samuel Shawn hahmo on tosiaan ihan mielenkiintoinen ja tykkäilen miehen thememusiikista.

Kavinsky - Nightcall. Lockdownin jälkeen alkoi Shaw'n tunnari soida päässä, mietin että "tää on kyllä jokin muukin kuin Shaw'n tunnari" ja jopa ilman googletuksia aivot palauttivat mieleen Drive-elokuvan soundtrackin. TNA:lle "back to 2005", eli tehdään painijalle themeksi "riisuttu" versio jostain jo olemassa olevasta biisistä.

Impactista olin varmaan aikalailla samaa mieltä Offarin kanssa, perjantaina se oli taustalla päällä kun tein kaikenlaista muuta samalla. Ensi viikon spoilereita ei malttanut lukea kun on semisti kiinnostavia settejä luvassa, joten melko hyvin onnistui tämä jakso tehtävässään.

Lei'd Tapan ja Kurt Anglen diarybookkaukselle . Erityisen mehukasta olisi, mikäli mustasukkainen Rhaka Khan palaisi firmaan stalkkaamaan Anglea / Tapaa. Amazonien kilvoittelu amerikkalaisesta sankarista voisi myös hyvin johtaa esimerkiksi voodoo-taikoihin, jotka sitten toimisivat luonnollisena aasinsiltana Kurtun raskauskuvioon. [/inside-läppä]

[MR.Off Topic]

Impact on kyllä ihan katsomisen arvoinen tuote tällä hetkellä. Pullat on oikeastaan aika hyvinkin uunissa ja viihdyttävää tuotetta on enemmän kuin mahdollista bookata tällä hetkellä. MVP on ainakin itseni vakuuttanut juurikin tuossa authority asemassa. Koko main event kuvio on itseasiassa mielenkiintoinen, kun siellä on Magnus, josta on jostain syystä saatu yllättävän hyvä hahmo paperimestarina. Sitten miehellä on rinnalla Abyss, jota motivoi Magnukselta tulevat rahat, mutta nyt hänellä on myös mahdollisuus voittaa maailmanmestaruus. Samoa Joe on badass face, joka uskoo olevan yhtiön paras painija, jos vain saa sen yhden reilun mestaruusmatsin. Mies ei vastaanota minkäänlaista bullshittiä. Sitten vielä EY, jonka motivaatio on se, että hän Abyssin päästi jälleen vapaaksi. Itse myös tykkään siitä, että Eric Youngia bookataan taas välistä vakavana ottelijana. Katon kyllä ensi viikon matsin, jossa Fatal Four Way maailmanmestaruudesta nähdään.

Muutenkin kuvioita on vähän kaikenlaista. Gunnerilla ja Stormilla on tulikuuma kuvio, joka ehkä päättyi nyt tässä jaksossa varsin viihdyttävässä Hardcore-mätössä. Bully Rayllä ja Bobby Roodella on menossa kuvio, joka on luultavasti laadukas. EC3:n ja "Willow" Jeff Hardyn kuviosta voi olla montaa mieltä, mutta tässä jaksossa nähdyt videot oli varsin hauskaa katsottavaa, vaikka ne ääniefektit menikin yli. Muuten Samuel Shawn on mielenkiintoinen hahmo ja Mr. Anderson noissa kuvioissa tällä hetkellä menettelee, vaikka käyttöä voisi olla isommissakin kuvioissa. X Divariin kohta kaiketi Kenny King rynnistää pushilla ja homma näyttää hyvältä siellä ollessa Japanin vahvistuskin. Joukkuekuvioissa on Wolvesit, Bromance ja ilmeisesti X Divarista koottuja joukkueita. Sitä puolta voisi vahvistaa.

Reservistä löytyy ainakin Austin Aries, jonka tilanteesta en oikeastaan tiedä. Manik voisi riisua maskinsa ja miestä bookata ihan vain TJ Perkinsinä. Muuta talenttia en osaa arvioida suoralta seisomalta en edes tiedä ketä siellä on. Ehkä Kurt Anglea kaipailtaisiin miehen tervehdyttyä, mutta muutenkin ehkä main event kaipaisi tuoreutta. Joen en usko olevan pitkäaikainen ratkaisu ja itse näkisin, että jopa täysin uusi talentti toisi tuoreutta. Yksi sellainen olisi Adam Cole, joka olisi TNA:lle mielestäni ihan unelma palkkaus, mutta Colelle ei niinkään. Saa nyt nähdä.

[Saimou]

Katselin Impactin ennakkoasenteella "kuinkahan TNA vastaa WWE:n uskomattomaan viikkoon, vai jättääkö suosiolla vastaamatta". Yritys oli kovaa, toteutus meni mielestäni metsään.

- Gauntlet: missä oli Austin Aries, missä hän on ollut jo neljä viikkoa? Ja mikähän mahtaa olla Joe'n poissaolon syy? Toivottavasti vain loukkaantuminen / muu "oikean elämän ongelma", Joe'n tekemisessä on ollut viime aikoina hyvä meininki ja kotiin itkemään jääminen tähän väliin olisi kummaa ja pettymys.

- Miksi Beautiful People on palannut? Ketä kiinnostaa? Hyvä että Velvetin ja Sabinin aivan kamala feudi vain unohdettiin, mutta samalla nakertaa, että Velvet pidettiin tuossa facena vain jotta hän voisi kääntyä osaksi kulahtanutta stablea muutamaa viikkoa myöhemmin.

- Bully vs. Roode / Dixie -feudista nähtiin segmentti, joka ei vienyt kuviota millään tavalla eteenpäin. Bullyn muutos Dudley-aikojen hassuttelevaksi faceksi... sanoisin, että pahiksia pieksevä mutta muuten muuttumaton Bully olisi ollut paras ratkaisu äijän hahmonkehitykselle.

- Bully vs. Roode ei edennyt, mutta Shaw vs. Christy / Anderson otti vain takapakkia. Shaw'n siirryttyä voitoissa 2-1 tilanteeseen luulin Anderson-feudin jo päättyneen, mutta lisää samaa. Pahoin pelkään ettei tällä ole enää mitään annettavaa.

- Kun EY ilmoitti haluavansa mestaruusottelunsa tänä iltana, näin main eventin skenaarion välittömästi silmissäni. Miksi tämä tehtiin, en pysty keksimään muuta syytä kuin väkinäisen "Daniel Bryan ja Streakin katkeaminen yhdessä" -hätäratkaisun huomion hankkimiseksi. EY:n mestaruusvoitosta olisi voitu rakentaa paljon esimerkiksi viimevuotista Sabin-casea (muistattekos vielä sen, Chris Sabin former world champ) kauniimpi tapahtuma, mutta paino sanalla rakentaa. Nyt ei rakennettu, nyt vain toteutettiin. Ei tuntunut miltään. Show'n katkeaminen ilman minkäänlaisia voitonjuhlia oli erilaista, mutta tällaiseen hetkeen perin kummallista. Voisi olla jotain uudenlaista rakentelua (esimerkiksi mestari EY on itsekin sitä mieltä ettei ansaitse vyötä), mutta jotenkin en näe EY:ta pitkäaikaisena me-kaverina, minkä vuoksi moinen erilainen hahmonkehitys olisi täysin turhaa.

Ei ollut nyt oikein täysosuma tämä Impact Wrestling. Eikä nyt kompastuttu vain yhden jakson ajaksi, vaan pohjatyö tehtiin viikkojen tarpomiselle. Ei kovinkaan hyvä tilanteessa, jossa WWE:llä on taas WrestleManian rakettimoottorit selässään.

[Hellhound]

We Are The Nation Of Domination!

[ToNy-MaN]

Heel-turn of the century!

[Saimou]

Voisi jonkun sanan raapustaa TNA:n "rebootista" - näitä onkin lähes 10 vuoden katselulle kertynyt jo melkoinen määrä - eli viimeisestä neljästä, New Yorkin Manhattan Centerissä kuvatusta Impactista. Kolme ekaa taisin katsoa kokonaan, neljännen kelaillen. Kirjoitan mitä mieleen muistuu. Kun nyt uutisaiheista päätellen muutkin ovat näitä episodeja tiirailleet, niin olisi kiintoisaa kuulla, mitä mieltä jengi oli meiningistä. Jos siis tämä kuolemanhiljaisuus IW-topicissa ei ole itsessään kannanotto.

+ Bobby Lashley

Absurdi ja odottamaton comeback, ja vielä kummallisempaa oli se, että juuri show'n alussa muistelin Lashleyn TNA-debyyttiä jossain vuosien takaisessa Lockdownissa. Vaikea nähdä, miksi Lashley olisi rahaongelmaiselle TNA:lle hyvä sijoitus - tekeehän se pari räjähtävää liikettä (kuten tässäkin segmentissä nähtiin), mutta karismaa ja mikkitaitoja on kuin Wes Briscolla, ja mikä vielä pahempaa, ukon isossa otsassa lukee "juna meni jo" kuin Matt Morganilla konsanaan. Nyt toivon pikaista heel-turnia ja limaista manageria hoitamaan storylinet (miten olisi Rockstar Spud), yllätä minut, Bobby Lashley.

Bobby luki ja Bobby yllätti. Parasta TNA:ssa kesällä 2014, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Aikanaan räjähtävän WWE-debyyttinsä aikoihin mies sai toiveikkaan lempinimen "Lashnar", ja nyt tuo lempinimi on alkanut käydä toteen TNA:n kevyt-Brockina. Koska viimeksi TNA:ssa on nähty tyly, dominoiva heel jonka ei tarvitse kusettaa voittaakseen? MVP toimii myös 10+ veroisesti Tuhoajan äänitorvena - tosin en tiedä, miten se selitetään, ettei MVP halaja mestaruutta itselleen.

+ Bram
WWE:n farmireject hassulla nimellä ei konseptina kiinnostanut, ei edes EC3:n menestyksen jälkeen. Vaan tässäpä on ollut simppeli, hyvä hahmo joka on myös toimittanut lupaamansa kehässä. Rosteriin mahtuu aina yksi sekopää-brawler joka vain sattuu tykkäämään väkivallasta, ja britti kantaa roolin moitteetta.

+- Bobby Roode
Naamakäännös toi toivottua vaihtelua ja uusia potentiaalisia juonikuvioita. Samaan hengenvetoon on todettava, että olin vuosien takaisella "Meidän Bobby" -kirjoituksellani pahasti väärässä. Roode on TNA:n Triple H: ihan ok face tarvittaessa, mutta mestarillinen heel. Uskallan veikata, että isonenän tavoin Bobbykin valuu melko nopeasti takaisin pimeälle puolelle.

+- Hardyn veljesten paluu
Willow'sta luopuminen oli mainio päätös, hahmo ei vain toiminut ja onneksi se myönnettiin näinkin pian. Jeffin paluu tag-divariin oli kuitenkin todella hätiköity. Viikko 0: Jeff on Willow; viikko 1: Jeff ottelee maailmanmestaruudesta, häviää; viikko 2: Jeff ilmoittaa että moro, tässä ois tää mun veli, ja nyt otellaan kimpassa; viikko 3: ensimmäinen joukkuemestaruusottelu. Matt Hardyn paluussa, Jeffin "teen sen veljeni vuoksi" -pohdinnoissa ym. olisi ollut ainekset maltillisempaankin rakenteluun, minkä päätteeksi paluuottelu olisi ollut paljon isompi tapaus, ei tällainen business-as-usual-keissi. Mutta minkäs teet kun oli kiire käynnistää kuviot alusta ja samalla tarjota liveyleisölle paras mahdollinen show. Itse matsi Wolvesia vastaan oli odottamattoman hyvä.

+- Sanadan ja James Stormin kuvio
Lähtökohdat ovat hyvät, mutta toistaiseksi on tuntunut, ettei tätä kuviota ole oikein mietitty vaan on lähdetty vain tekemään lennosta. Great Muta pisti Sanadan niskaan valtavat paineet ja tiukan moraalikoodin - Storm näyttää oikotien amerikkalaiseen, individualistiseen unelmaan. Helppo kontrasti, joka on sotkettu sillä, että Stormista on pitänyt tehdä paljon Mutaa pahempi orjuuttaja. Epäselvää on myös se, mikä sai Sanadan kääntymään lehmipojan puoleen - traagista olisi esimerkiksi ollut, mikäli Sanada olisi X-mestarina jättänyt option C:nsä käyttämättä, ja hävinnyt heti seuraavan mestaruuspuolustuksen. Sanada ei sytyttänyt facena, joten päätös kääntää mykkä japsi oli hyvä - toteutus vain jätti paljon toivomisen varaa, ja samalla Sanadaa uhkaa mentorinsa kaltainen yhdentekevyyden alho.

- Janice-juonikuvio
Vaikka esimerkiksi Monster's Ball Bramia vastaan oli ihan hyvä rymistely, saisi Abyss ruokakaupan tuotteena samanlaisen punaisen hintalapun kuin Kane WWE-marketissa. Ehkäpä pahinta Abyssin heilumisessa on kuitenkin ollut comebackin tehnyt Janice-ase - joo joo, RVD:n murha nevöfoget, mutta eihän tuollaisen tappovehkeen paikka yksinkertaisesti ole painikehässä.

- X-divarin "uudelleensyntyminen"
Aries ei tarvinnut X-vyötä noustakseen Lashleyn ykköshaastajaksi, ja hänen viikon mestaruuskautensa oli vain väkinäisen kirjoittamisen ja vyön arvon heikkenemisen epätoivottu liitto. Vuosittaisen, pari viikkoa kestävän rebootin sijaan "TNA:n uniikin kilpailutekijän" kanssa voisi panostaa pitkäjänteiseen työskentelyyn. Sille ei saatu kovinkaan hedelmällistä alkua, kun kaikista maailman painijoista läski p**ka tekee selostajien hypettämän paluun painoluokkaan josta kasvoi ulos (pun intended) ensimmäisellä runillaan alle vuodessa, vuosien ja kilojen kangistamana. Low Ki -ottelulla kiusoitellaan, mutta uskaltaisin väittää, että harva katsoja muistaa "legendaarista ROH-feudia". Viiteryhmänä käytän tietenkin narsistisesti itseäni, sillä minäkin äkkäsin mehustelut vasta jonkun muun kirjoittamista raporteista.

Tässä päällimmäiset aatteet jotka tulivat mitään raportteja silmäilemättä viime viikoista mieleen. Kokonaisuutena kukin jakso oli menevää painiviihdettä, mutta samalla tuntui, että suunta on edelleen vähän kateissa - onko seuraava suuri idea siirtyä kevyt-WWE:stä pari pykälää kohti ROHia (cocktail jota lähellä taidettiin olla "kultavuosina"), vai oliko linja valittu ainoastaan yleisöä miellyttämään? Sinänsä jälkimmäisessäkään ei olisi kyse mistään kaikkein lyhimmästä kokeilusta, kun kaikki lokakuun BfG:hen johtavat ohjelmat on pistetty purkkiin Nykissä. Bound for Gloryn järjestäminen Tokiossa ei sekään varsinaisesti heikennä prospektia enemmän kehätoimintaan painottuvasta linjasta. Taidan minä näiden pohjalta seuraavankin IW:n tsekata, ainakin YouTube-kohokohtina.

[nWo-Sting]

Hienoa raporttia Saimoulta ja kirjoittele ihmeessä jatkossakin. IW on ollut jo monta viikkoa hyvä/viihdyttävä.
ensiviikon kortti kuullostaa hyvälle. Hardyt ja Team 3D kohtaa jälleen ja X-Divari on taas vaudissa. Gail ja Taryn mestaruus matsia tässä odottelen ja tällä kertaa BP pysyy poissa toivottavasti. Lashley on hyvä mestari mutta uskoisin että vyö putoaa hyvinkin pian johtuen nuista Bellator jutuista. Nyt on hyvä meno päällä TNA:ssa, tätä on ilo katsoa

[MR.Off Topic]

Katoin impactin pitkästä aikaa ja täähän oli varsin viihyttävä. Knoxin ympärille kerätty friikkisirkus on kuin jokin villi fantasiabookkaus. Ihan hyvää settiä. Naisten hommissa pyörivä Havok vaikutti aika naurettavalta, mutta paha sanoa yhden katsomiskerran perusteella. Samaa outoa, mutta varsin huvittavaa linjaa jatkoi Stormin ja Manikin segmentti, jossa "master" Storm yritti alistaa Manikin.

Hyviä matseja oli ainakin Lashleyn, MVP:n ja Kenny Kingin joukkuematsi Youngia, Roodea ja Joeta vastaan, EC3:n ja Rhinon ottelu sekä main eventin Tables-ottelu Hardyjen, Wolvesien ja 3D:n välillä. Oli jopa niin hyvä jakso, että taidan katsoa ensi viikon jaksonkin. Hyvää painia ja camp tason huumoria.

Edit: Unohdin täysin mainita joukkueottelusta, jossa Storm ja Sanada ottivat yhteen Austin Ariesin ja Tajirin kanssa. Mielestäni muutenkin tämä kuvio on hienoa rakentelua Tokiossa käytävää BFG:tä varten, kun saadaan japskipainikuvio sinne. Tajiria oli varsin jees nähdä kehässä, koska mies on yksi suosikeistani.

[Saimou]

Katsoin pitkästä aikaa Impactin, kun viime viikolla nähtiin No Surrender -erikoisjakso ja teki mieli verrata Impactin tuotetta Night of Championsiin.

- Havokilla oli muistaakseni takanaan jonkinasteinen suosio Shimmerissä, ja Nykin yleisökin tuntui poppaavan. Aika pökkelöltä tämä uusin amatsooni kuitenkin battle royalissa vaikutti. Tuleva matsi Gail Kimiä vastaan kertonee paljon tasosta ja potentiaalista.

- Zach Gowanin ja Jesse Nealin risteytys ei oikein puhuttele suomalaisfania. Jenkeissä patriotismista ei tietenkään tingitä, ja jopa heel-kommentaattori kääntyy yhden segmentin ajaksi moralisoivaksi isänmaan ystäväksi kun veteraani on kehässä. Kenny Kingin jobberirooli surettaa, odotin stablesta miehelle nostetta.

- Joen ja Homiciden ottelu ei kiinnostanut. Stormin muuttuminen mystiseksi kulttijohtajaksi ei minulle auennut kun Impactia seurasin, ja oudolta se edelleen vaikuttaa. Manikin uusi look oli ihan persoonallinen ja olisikohan traumaattinen Suicide-asu päässyt vihdoin haudan lepoon. Toivottavasti Perkins saa muutoksen myötä myös enemmän persoonaa, ettei ole vain stablen kolmosmies ja Stormin biatch.

- Kolmen joukkueen ladder oli posketonta balls to the walls -menoa, jossa ei liikaa murehdittu vahinkojen myymisestä. Jeff Hardy otti taas sairasta bumppia, etenkin loppuspotti - meni se sitten suunnitelman mukaan tai ei - herätti pitkästä aikaa kunnon holy shit -reaktion. Saa nähdä, miten siitä pakollisesta Full Metal Mayhemistä saadaan bookattua tästä (edukseen) erottuva koitos.

- Gunnerin ja Bramin matsi oli aikalailla sitä mitä paperilla saattoi odottaa. Kumpikin tarvitsee kiinnostavamman ottelijan tanssiparikseen, ja en nyt oikein tiedä tästä Gunnerin ja Shaw'n kuviosta.

- Lashley jatkoi erinomaista mestaruuskauttaan painimalla taas uransa parhaan ottelun. Hattua päästä kummallekin osallistujalle, tämän pohjalta näkisin samat herrat mielelläni Bound for Gloryn pääottelussa esimerkiksi 2 out of 3 falls -stipulaatiolla.

Sanoisin että sekä tikapuumatsi että main event olivat kehätoiminnaltaan parempaa antia kuin mikään Night of Championsissa, eli ihan hyvissä kantimissa pitäisi TNA:n tuotteen olla tällä hetkellä. Valitettava pitkä miinus on kiinnostavien kuvioiden puute; vaikka tykkäsin toiminnasta, en tiedä, jaksanko katsoa seuraavaa episodia, sillä mitään mehukkaita koukkuja ei tämä puolitoistatuntinen jättänyt jälkeensä.

[Panu5]

Oli muuten melkoisen hyvä Full Metal Mayhem tämä Tag Team Seriesin päätösottelu. Hulluja spotteja piisasi koko ottelun ajan ja ehdin ottelun aikana jo unohtamaan firman, jonka tuotos tämä ottelu oli. Luulisi edes jonkun televisiokanavan kiinnostuvan tästä, ehdottomasti parhaita joukkueotteluita pitkään aikaan.

[-Invincible-]

Mitäs paskaa tämä Bound for Glory nyt on? Tapahtuma on jo tällä viikolla ja ei juurikaan mitään builduppia. Ei edes BFG seriestä pidetty, eikä muuten taida edes koko mestari esiintyä tapahtumassa? Full metal mayhem oltais voitu pitää myös mieluummin BFG:ssä, koska tapahtumaan ei ole näköjään yhtään mitään muita kun pelkkiä randomimatseja ja jotain TNA - Wrestle1 interpromotional matseja. Naurettavaa.

Tapatalk

[Kuunlento]

Mitäs paskaa tämä Bound for Glory nyt on? Tapahtuma on jo tällä viikolla ja ei juurikaan mitään builduppia. Ei edes BFG seriestä pidetty, eikä muuten taida edes koko mestari esiintyä tapahtumassa?

Jaa-a, eikös se niin mennyt, että kaikki tämän vuoden Impactit on jo lähes nauhoitettu etukäteen eli Bound for Gloryn tulos ei merkitse mitään.



Tunti ennen showta...

[Dedu]

Mitäs paskaa tämä Bound for Glory nyt on? Tapahtuma on jo tällä viikolla ja ei juurikaan mitään builduppia. Ei edes BFG seriestä pidetty, eikä muuten taida edes koko mestari esiintyä tapahtumassa?

Jaa-a, eikös se niin mennyt, että kaikki tämän vuoden Impactit on jo lähes nauhoitettu etukäteen eli Bound for Gloryn tulos ei merkitse mitään.



Tunti ennen showta...

Onko tämä TNA:n nykyinen mittakaava? Joku pieni sali? Näyttää ihan indy-tapahtumalta. Paljonkohan TNA saa kaavittua rahaa tv-sopparistaan, koska tuollaisella yleisömäärällä (olettaen, että kuvan ulkopuolelle ei jää jotakin häikäisevän suurta katsomoaluetta) pelkästään settien roudaamisesta ja asentamisesta tulee ihan tuntuvasti tappiota.

[Coca]

Mistä tapahtumasta tuo kuva on? Ettei olisi joku house show?

[-Invincible-]

Mistä tapahtumasta tuo kuva on? Ettei olisi joku house show?

Se on ihan PPV:stä.

[Coca]

Ohhoh! Melkein surullista katseltavaa. Mielenkiintoista nähdä, pystyykö firma kampeamaan itsensä suosta. Toisaalta ROH teki myös silloin joitakin vuosia sitten karmean vatsalaskun, mutta ilmeisesti pyörittää ihan kannattavaa bisnestä yhä tänäkin päivänä. Tietääkö kukaan näin vertailun vuoksi WWE:n katsojaluvuista sen enempää? Tuntuu että some-huomiota on ainakin alkanut sataa enemmän kuin koskaan ennen.

EDIT: Aa! Mutta tuohan järjestettiin Japanissa. Eihän se sitten ihmetytä!

[-Invincible-]

Tuommoiset kuvat löytyi. Ilmeisesti sold out kuitenkin.

[Krizski]

Eipä tuonne halliin mahdu kuin pari tuhatta ihmistä muutenkaan.