Kirjallisuus

[The Rocker]

Kun kuuntelin erään antikvariaatin pitäjän avautumista taisi nimenomaan Päätalon kirjoista sanoa että niitä on niin paljon liikkeellä että niillä ei ole mitään arvoa. Että niitä voi myydä jollain eurolla kappale eikä kukaan osta koska kaikilta löytyy jo kotoa. Siitä voi ottaa arvioita niistä myynneistä.
------
Lukemistossa Kingin Under the Dome ja George R. R. Martinin A Song of Ice and Fire

[Fletch]

Kun kuuntelin erään antikvariaatin pitäjän avautumista taisi nimenomaan Päätalon kirjoista sanoa että niitä on niin paljon liikkeellä että niillä ei ole mitään arvoa. Että niitä voi myydä jollain eurolla kappale eikä kukaan osta koska kaikilta löytyy jo kotoa. Siitä voi ottaa arvioita niistä myynneistä.

Päätaloa pahempana riesana meidän alalla on Hietamiehen/Hirvisaaren opukset, jotka täyttävät varmaankin 50 prosenttia jok'ikisestä divarista mitä Suomesta löytyy. Saatan myös liioitella.

Minun lukemistossa tällä hetkellä Rimbaudia ja Sherwood Andersonin Pikkukaupunki, joiden jälkeen siirrytään "Salaiseen oppiin".

[Merovingi]

Päätalo kirjoitti kyllä paljon kirjoja, mutta syy divareiden täyttymiseen taitaa olla ettei nuorempaa sukupolvea kiinnosta Päätalon kirjat. Perivät vanhemmiltaan ja kärräävät divariin. Ei kyllä ihme, sillä lukekaa kaikki Päätalon kirjat ja koittakaan muistaa kaikki suurimmat ja merkittävimmät juonenkäänteet (vinkki: niitä ei ole).

Ilkka Remes myy yllättävän hyvin, vaikka hänen kirjansa ovat surkeita. Aina samat syylliset (venäläiset) ja jokin übermegagrande evilz plan, jonka keskiössä on Suomi ja suomalaiset. Tosin kirja Suomesta, jonka Neuvostoliitto miehitti ja muutti satelliitikseen oli suhteellisen kiinnostava, mutta Remeksen vajaat kyvyt eivät sitä pelastaneet.

Tällä hetkellä menossa A Clash of Kings eli Tulen ja jään laulun toinen osa. Hyvää settiä, parempi kuin ykkönen. Eilen tuli luettua Suljettu Maa - Elämää Pohjois-Koreassa, jossa sivuja oli vähän yli 400, mutta kirja vei mennessään ja tuli luettua päivässä. Todella karua luettavaa, joka valaisi todella paljon millaista elämä on Pohjois-Koreassa. Suosittelen varauksetta. Kirjan perusteella suurin osa kansasta tietää kaiken olevan kusetusta, etenkin maan pohjoisissa osissa joiden alueella toimii Kiinan matkapuhelinverkko ja maiden rajojen välillä käy valtava salakuljetusliike.

[Tirkka]

Niitä Päätalon kirjojahan on myyty niin paljon, koska sen kirjat olivat just passeli isänpäivälahja tälle sodankäyneelle sukupolvelle. Meilläkin ostettiin ukille joka vuosi isänpäivälahjaksi se uusin Päätalon kirja ja tuskin se edes luki niitä. Ainakin muistikuva on se että se olis joskus sanonut ettei kiinnosta ees lukea niitä mut joka vuosi se kuitenkin sai semmosen.

Remeksen kirjoista oot Mero kyllä oikeassa. Niitä aikuisille suunnattuja tiiliskiviä oon lukenut yhteensä yhden sivun, mutta mitä niiden takakansitekstejä lukee niin kaikki on ihan samanlaisia. Ne nuortenkirjat olen kyllä lukenut kaikki ja niissä on pikkusen enemmän vaihtelua, mutta aika samankaltaisia nekin toisiinsa nähden loppujen lopuksi.

[SkullCrushingFinale]

Mahtoiko Tulen ja Jään Laulu olla se, johon muuan Game of Thrones perustuu?

[Merovingi]

Mahtoiko Tulen ja Jään Laulu olla se, johon muuan Game of Thrones perustuu?

Kyllä.

[valkopeura]

Mun lempikirja sarja on Philip Pulmannin Universumin Tomu trilogia. En oikein edes mistään muusta kirjasarjasta koko elämäni aikana ole pahemmin välittäny. Kummallista, kun tarkotus on tän vuoden sisällä kirjoittaa aikusille suunnattu fantasiakirja.

[Migu.22]

Eilen tuli luettua Suljettu Maa - Elämää Pohjois-Koreassa, jossa sivuja oli vähän yli 400, mutta kirja vei mennessään ja tuli luettua päivässä. Todella karua luettavaa, joka valaisi todella paljon millaista elämä on Pohjois-Koreassa. Suosittelen varauksetta. Kirjan perusteella suurin osa kansasta tietää kaiken olevan kusetusta, etenkin maan pohjoisissa osissa joiden alueella toimii Kiinan matkapuhelinverkko ja maiden rajojen välillä käy valtava salakuljetusliike.

Itse lukaisin tuossa taannoin uudemman kerran Pjongjangin Akvaariot, joka tosiaan kertoo yhden karkurin näkökulmasta tuosta arjesta niin tavallisten ihmisten keskellä, kuin työleirilläkin. Etenkin työleirin setit ovat kyllä todella sairasta tavaraa, ottaen huomioon vielä se oletus, että kirjan kirjoittanut sälli oli yhdellä lepsuimmista leireistä. Mutta suosittelen kuitenkin, jos aihe vaan kiinnostaa.

[Japeet]

Mahtoiko Tulen ja Jään Laulu olla se, johon muuan Game of Thrones perustuu?

Jep, ja itse kehotan täysin rinnoin tutustumaan. Niin hyvää settiä että en töllösarjaan ole kajonnut pitkällä tikullakaan. Okei, oli se aika pitkä, ekaa jaksoa katsoin vähän matkaa ja päätin että haluan pitää mielikuvani sellaisina kuin ne ovat. Seuraavaa saakin vaan sitten odottaa kaksi vuotta.

[Ihmine]

Jep, ja itse kehotan täysin rinnoin tutustumaan. Niin hyvää settiä että en töllösarjaan ole kajonnut pitkällä tikullakaan. Okei, oli se aika pitkä, ekaa jaksoa katsoin vähän matkaa ja päätin että haluan pitää mielikuvani sellaisina kuin ne ovat. Seuraavaa saakin vaan sitten odottaa kaksi vuotta.

Kaksi vuotta on aika optimistinen arvio

Mutta täältäkin ehdottomat suosittelut tuolle älykkäälle ja jännittävälle kirjasarjalle ja sen huikean laajalle ja kiinnostavalle maailmalle sekä äärimmäisen kiinnostaville hahmoille ja monipuoliselle juonelle.

Japeetille sen verran, että itse aloitin telkkarin kautta, mutta silti voin sanoa, että GoT on kyllä paras mahdollinen käännös kirjoista ja fanitan kyllä kumpiakin aivan tasapuolisesti.

[valkopeura]

Tiesikö kukaan ennen tota GOT tv-sarjaa oikeasti tuosta samaisesta kirjasarjasta? Kovasti monet väittää jo lukeneensa sitä ennen tv:sen ilmestymistä mutta vähän epäilen. Olikos noita kirjoja muuten suomennettuna ennen sen sarjan alkamista suomen tv:ssä? Mun pointti on, että mailmassa on, vaikka kuinka paljon hyvää taidetta mikä on täysin saamattomissa unrevealed .

[The Rocker]

Tiesikö kukaan ennen tota GOT tv-sarjaa oikeasti tuosta samaisesta kirjasarjasta? Kovasti monet väittää jo lukeneensa sitä ennen tv:sen ilmestymistä mutta vähän epäilen. Olikos noita kirjoja muuten suomennettuna ennen sen sarjan alkamista suomen tv:ssä? Mun pointti on, että mailmassa on, vaikka kuinka paljon hyvää taidetta mikä on täysin saamattomissa unrevealed .

Kyllä niitä varmaan oli suomennettu ja monetkin varmasti lukeneet. Itsehän sain tietää niistä vasta tuon sarjan myötä sen voin myöntää. Mutta Japeet ja Show Stopper lienevät tältä palstalta ainakin ne lukeneet ennen ohjelman alkamista tai sitten ovat pitäneet melkoista kiirettä lukemisessa kun eivät ihan mitään kevyimpiä kirjoja ole (fyysisesti). Se yksi suomenkielinen painos jonka näin oli sen verran vanhan oloinen että lienee ollut suomennettu jo hyvän aikaa sitten.

[DeadManWalking]

Olikos noita kirjoja muuten suomennettuna ennen sen sarjan alkamista suomen tv:ssä?

Kaikki kirjasarjan kirjat oltiin suomennettu jo ennen, kuin Game of Thrones (joka on myös itse kirjasarjan ensimmäisen osan nimi) alkoi sarjana Suomessa. Ensimmäinen jo huomattavasti aiemmin, eli vuonna 2003. Kirja oltiin toki julkaistu jo 1996, mutta olihan siinä silti huomattavasti aikaa ennen kuin tv-sarjaa alettiin esittämään.

[Japeet]

Jep siis itsehän sain luettua kaikki neljä (viisi jos kolmososa lasketaan kahdeksi) noin puoli vuotta ennen kuin koko telkkasarjasta lähdettiin edes huhuilemaan. Olen myös siinä käsityksessä että viidennestä osasta eteenpäin kirjoja ei edes tulla suomentamaan kannattamattomuuteen vedoten (tämä tosin varmaan muuttuu kun se sarja on niin suosittu). Telkkasarjaa taas en ole katsonut nimeksikään. Ensimmäisen osan katsoin, ja toista sitten vähän jo sellaisella plääh ei kinosta asenteella. Koko sarjaan tutustuminen kävi muuten itselläni ikäänkuin sattuman kautta. Oli kesä ja luin juuri Perillinen-trilogian joka ei ole trilogia -sarjan kolmatta osaa, kun sain eräältä perheeltä jonka lapsia olin vahtinut lainaksi tuon Valtaistuinpelin. En sitä itseasiassa meinannut edes lukea koska kansitaide näytti jotenkin tylsältä, mutta päätinpä antaa silti mahdollisuuden, ja sehän imaisi sisäänsä niin että koko Brisingr sai jäädä siihen, jälkeenpäin oli sitten tosi hankala lukea tuo toinen kirja loppuun asti kun Tulen ja Jään laulun jälkeen se tuntui niin amatöörimäiseltä ja lapselliselta.

Hienointahan kirjasarjassa on se että vaikka magiaa on olemassa se on enemmän uhkaava taustavoima kuin aktiivinen pelinappula, ja se että vaikka Jonin tarinassa ehkä vähän onkin kliseisiä piirteitä, ei missään vaiheessa voi olettaa että edes päähahmot selviäisivät kirjan loppuun asti hengissä tai vahinogittumattomina. Ja myös se että yksiselitteistä hyvää ja pahaa on mahdotonta löytää, vaan kaikilla hahmoilla tuntuu olevan selkeät ja perustellut motiivinsa, lempi POV-hahmoikseni ovatkin ehdottomasti nousseet Arya alkuvaiheiden jälkeen, ja Jaime sen jälkeen kun miehen näkövinkkelistä alettiin kertomaan tapahtumia.

[The Rocker]

Hienointahan kirjasarjassa on se että vaikka magiaa on olemassa se on enemmän uhkaava taustavoima kuin aktiivinen pelinappula, ja se että vaikka Jonin tarinassa ehkä vähän onkin "landepaukusta kuninkaaksi" -kliseen piirteitä, ei missään vaiheessa voi olettaa että edes päähahmot selviäisivät kirjan loppuun asti hengissä tai vahinogittumattomina. Ja myös se että yksiselitteistä hyvää ja pahaa on mahdotonta löytää, vaan kaikilla hahmoilla tuntuu olevan selkeät ja perustellut motiivinsa, lempi POV-hahmoikseni ovatkin ehdottomasti nousseet Arya Braavosiin saapumisensa jälkeen, ja Jaime sen jälkeen kun miehen näkövinkkelistä alettiin kertomaan tapahtumia.

Thanks for teh spoilers

Noh oma moka kun menin lukemaan.

[Japeet]

Hups, pyydän anteeksi kovasti. Aika ympäripyöreitä nuo jutut ovat mutta käynpä kuitenkin vähän muoksimassa

[Show_Stopper]

Mutta Japeet ja Show Stopper lienevät tältä palstalta ainakin ne lukeneet ennen ohjelman alkamista .

Nää. Tekisihän se ihan makiaa hipsteripippelille, mutta innostuin tosiaan ensimmäisen kauden aikana lukemaan. Eipä se kokemusta vesittänyt koska Martinin taika.

[valkopeura]

Mua on pitkään häirinnyt mysteeri mitä tulen tuskin koskaan ratkaisemaan elämäni aikana..

Olin 3.luokalla. Jokaisen oppilaan piti kirjastosta lainata joku kirja mitä lukea lukutunneilla. Menin aikuisten kauhuosastolle ja lainasin kirjan missä kansikuvassa muistaakseni oli alaston vamppyyrinainen. Kirja taisi olla melko paksu. 3.luokalla en tajunnut siitä mitään lukiessani mutta olisi kiva löytää se kirja uudestaan, koska siinä vaan oli jotain mikä kiinnostaa mua pirusti.

[Merovingi]

Kuulin Tulen ja jään laulusta jo lukion ensimmäisellä, vuonna 2008, kun eräs übernerd-kaverini sitä suositteli. Tuolloin oli tosin lukuinto aika maassa, joten en kirjoja lukenut jo silloin, mikä nyt myöhemmin ajateltuna kaduttaa.

Robert Jordanin Wheel of Time -kirjasarja on ymmärtääkseni myös erinomainen, vaikka en olekaan sitä lukenut. Übernerd-kaveripiirini on sen lukenut eli se on täten hyvin varmasti lukemisen arvoinen.

[Japeet]

Ei ole. Okei on se ihan ok sarja kanssa, mutta vähän ärsyttävä sitä on välillä lukea, varsinkaan naishahmoja Jordan ei osaa kirjoittaa ollenkaan. Kaikki ovat joko toinen toistaan kauniimpia ja varustettuina silmillä joihin jokainen mies voisi hukkua, tai sitten toinen toistaan kovempia ja ankarampia kera katseen joka saa kaikki huoneessaolijat vaikenemaan. Pahikset ovat niin tyypillistä tykinruokaa kuin olla voi, ja välillä junnataan paikallaan niin paljon että alkaa särkemään päätä. Myös ennalta-arvattavuudesta sarja kärsii pahasti. Ennustuksien toteutumistavat näkee yleensä valovuosien päähän siitä hetkestä kun ne läimäistään lukijan kasvoille.

Kolmen päähenkilön rakentelu sen sijaan on melko onnistunutta, ja loppupäätä lukiessa on hankala uskoa millaisia maalaisjuntteja ykkösessä lähti seikkailemaan, mitä nyt kaksi kolmasosaa on vähän turhankin paljon rip-offeja skandinavian mytologiasta (joka muuten kannattaa olla hanskassa jos haluaa ymmärtää kaikki pikku viittaukset). Jordan myös onnistui kirjoittamaan itsensä kujaan sillä ennustuksista on täyttymättä vielä aika h**vetin iso osa, ja viimeinen kirja on tekeillään. Hommaa mutkistaa vielä sekin että Jordan meni kupsahtamaan vähän turhan aikaisin, ja toinen kirjailija hoitaa kaksi viimeistä osaa. Suomeksi noita on myös vittumaista lähteä lukemaan kun jokainen enkkukirja on pätkitty 2-4 osaan (joten sarjan pituus on suomeksi 25 osaa plus kolme viimeistä joita ei käännetä). Lisäksi mukana on paljon tylsää fillerimeininkiä kun toisella puolella maailmaa sankareiden täytyy edetä, mutta toisella puolella täytyy jarrutella jotta riittää tekemistä.

Wheel of Timen vahvuuksia ovat ehdottomasti eeppiset kohtaukset, joita valitettavasti tulee yleensä vastaan vasta kirjojen loppupäässä.

[The Rocker]

Tuli muuten mieleen semmonen juttu että Stephen Kingin ja George Martinin teksteissä on muutamia samankaltaisuuksia. Ensinnäkin jos verrataan esim. Tolkieniin niin teksti on todella kuvailevaa. Infoa annetaan melkein liikaakin välillä. Eli asia joka voidaan sanoa yhdellä lauseella. Esim. "He was a dark man with a stern face" käytetään huomattavasti enemmän aikaa kun kuvaillaan näin: "As he stepped forward I saw that he was dark skinned and battle hardened. His face told a tale of long winters and hard winds. His hair was as dark as a beetle and it shone like on...." jne. jne.

[valkopeura]

On se jännää, kun True blood kirjat on niin huonoja ja tv-sarja suht hyvä... Kenties mielipiteeni johtuu siitä, että olin katsonut tv-sarjan tuotantokaudet jo lukiessani niihin perustuvia kirjoja.

Onkos kellään kokemusta näistä Noituri Witcher kirjoista. Olisi tässä tarkotus aloittaa tuon ekan osan lukeminen. Ei spoilauksia kiitos.

Öhöm öhöm. Rockeria suosittelen pysymään kaukana Stephen Kingin kirjoista. Olen saanut hänestä sellasen kuvan, että vaikka sen taide ehkä tuntuukin taiteelliselta ja luovalta niin se vaa sairastuttaa ihmistä. Kaikki suurimmat retarditkin ketkä olen tuntenut ovat pitäneet hänen kirjoista. Lieköhän tuo sattumaa.

Tässä, kun yks pv kattelin kirjastosssa aikusten kauhu ja fantasia kirjoja suomenkieliseltä osastolta niin ei kyllä mitään kiinnostavaa tullut silmiini. Taitaapi olla, että täytyy ettiä englanninkielisiä. Yleensäkkin täytyy olla varmaan aika myyty kirja, että se suomennettaisiin. Esim True Blood kirjojakin alettiin suomentamaan vasta sarjan alettua täällä suomen telkkarissa. Vituttavaa tuo. Taiteellisen taiteen vastustajien salaliitto sanon minä.

[Japeet]

^ Joskus nuorempana tykkäsin Kaikkeuden kivi -trilogiasta, ja silloin jäi sellainen fiilis että olisin tajunnut enemmän vasta myöhemmin. En näin äkkiseltään löytänyt arvosteluja, mutta muistaakseni tuo on ihan kokeilemisen arvoinen sarja. Samoin Deverryn -tarua olen ajatellut jossain vaiheessa vilkaista, kaksi suomennettua osaa olen muistaakseni lukenut, mutta kakkosesta en kyllä muista mitään. Loput tästä massiivisesta sarjasta tosin täytyisikin sitten luke enkuksi..

[Merovingi]

On se jännää, kun True blood kirjat on niin huonoja ja tv-sarja suht hyvä... Kenties mielipiteeni johtuu siitä, että olin katsonut tv-sarjan tuotantokaudet jo lukiessani niihin perustuvia kirjoja.

Kirjat taitavat olla täydellistä harlekiinipaskaa. Sarja menee ainakin välillä ihan liikaa harlekiini-romaaniksi, mikä kasvattaa kyrvän otsaan.

Onkos kellään kokemusta näistä Noituri Witcher kirjoista. Olisi tässä tarkotus aloittaa tuon ekan osan lukeminen. Ei spoilauksia kiitos.

Ei ole kokemuksia, mutta muutama kaveri on lukenut ja ovat suositelleet. Kuulemma erinomaista fantasiaa ja jos ovat pelin tasolla, niin se on helppo uskoa. Pelkästään tuon perusteella suosittelin kokeilemaan. Ainakin allekirjoittanut aikoo joskus hamassa tulevaisuudessa kyseiseen sarjaan perehtyä.

Tässä, kun yks pv kattelin kirjastosssa aikusten kauhu ja fantasia kirjoja suomenkieliseltä osastolta niin ei kyllä mitään kiinnostavaa tullut silmiini. Taitaapi olla, että täytyy ettiä englanninkielisiä. Yleensäkkin täytyy olla varmaan aika myyty kirja, että se suomennettaisiin. Esim True Blood kirjojakin alettiin suomentamaan vasta sarjan alettua täällä suomen telkkarissa. Vituttavaa tuo. Taiteellisen taiteen vastustajien salaliitto sanon minä.

Lue Lovecraftia, mieluusti englanniksi.

[valkopeura]

Lue Lovecraftia, mieluusti englanniksi.

Tuli kauhea huokaus. Jotenkin sekotan aina Lovecraftin Ra Salvatoreen.

Nojoo. Näin eräillä kauhuelokuva messuilla erittäin kiinnostavan Lovecraftin kirjaan perustuvan elokuvan. Siinä toden totta oli sitä jotain.. Ehkä tunnelma teki siitä niin hyvän mitä se oli. Monet bändit vielä käyttää Lovecraft sanotuksia. Todellakin worth checking ton Noituri yrityksen jälkee..

Jossai vaiheessa annan ehkä uuden yrityksen John Ajvide Linqvistille, vaikka sen esikoisromaani olikin tylsä kuin kivi.