Jostain syystä vastanäin myöhään tulin katsoneeksi Seitsemännen Sinetin. Harmitta sinänsä, sillä se kuuluu ehdottomasti sinne parhaiden elokuvien joukkoon Aguirren, King Kongin ynnä muiden kanssa. Jotain erinomaista on oltava elokuvassa jonka päähenkilöihin kuuluu ilveilijöitä, mutta kuitenkin valtaosan komiikasta hoitaa kuolema niin konkreettisesti kuin abstraktistikin. Elokuvan huippuhetkiin kuuluu mm. kohtaus jossa teatteriseurueen laulun keskeyttää ruttoteemainen katumuskulkue, johon kuuluva munkki pitää varsin ivaavan puheen kylän ihmisten elämästä.
Tällaisia elokuvia virheellisesti kutsutaan taide-elokuviksi, mutta pikemminkin voitaisi sanoa että ne ovat ihan oikeita elokuvia tylsän valoshown sijaan. Ne kertovat kuvan ja äänen välityksellä asioita joita ei voida nähdä tai kuulla. Ihan samaan luokkaan kuuluu tuo em. Aguirre: Jumalan viha.
Leffat
-
Mahti Ankka
- Viestit: 674
- Liittynyt: Ma 12.07.2004 16:49
- Paikkakunta: Mikkeli
- Viesti:
Höh, mistäs lähtien taideelokuvat eivät ole olleet oikeita elokuvia?
"Such beauty, it touches me! Love, hatred, pain, pleasure, life, death, they are all there...This is to be human! This is to be evil!"
Vasarasta päähän!
Vasarasta päähän!
-
Genghis Khan
- Viestit: 663
- Liittynyt: To 01.04.2004 19:16
- Paikkakunta: Pori
Taide-elokuvat terminä elää vain nuorten suuntaa etsivien miesten sydämissä. Terminä se tuottaa heille ylemmyyden tunnetta ja tuntoa jonkun 'pyhän' ymmärtämisestä.
Ongelma joka meitä nykyajan katsojia vaivaa, on se, että meidän katsomistottumuksemme ovat muokattu täysin sopimaan kaupallisen elokuvan muotteihin. Jos joskus uskallamme laittaa itsemme peliin ja alttiiksi, voimme huomata että se paljon puhuttu taika vanhoissa elokuvissa ei ole pelkästään nostalgikkojen höpinää, se on tosiasia. Elokuvat mustavalkoaikoina(esimerkiksi) olivat suurten romaanien veljiä ja siskoja, tänä päivänä elokuvat ovat videopelien sisaruksia. Missäpä menimme vikaan, missäpä otimme harha-askeleen. Juutalaiset.
Ongelma joka meitä nykyajan katsojia vaivaa, on se, että meidän katsomistottumuksemme ovat muokattu täysin sopimaan kaupallisen elokuvan muotteihin. Jos joskus uskallamme laittaa itsemme peliin ja alttiiksi, voimme huomata että se paljon puhuttu taika vanhoissa elokuvissa ei ole pelkästään nostalgikkojen höpinää, se on tosiasia. Elokuvat mustavalkoaikoina(esimerkiksi) olivat suurten romaanien veljiä ja siskoja, tänä päivänä elokuvat ovat videopelien sisaruksia. Missäpä menimme vikaan, missäpä otimme harha-askeleen. Juutalaiset.
Looking California, feeling Minnesota.
Tarkoitin lähinnä asian niin päin, että ne muut eivät ole oikeita elokuvia. Esimerkiksi Roland Emmerich tai Michael Bay eivät ole tehneet ikinä yhtään elokuvaa. Ne teokset joita nykyhollywoodissa tehdään, ovat vain tyhjänpäiväisiä valoheijastuksia. Ne ovat viihdettä ihmisille jotka osaavat samaistua kissaan, joka jahtaa taskulampun valoa. Ei sillä että sellaisesta pitämisessä mitään vikaa on, mutta sen näyttmisestä rahastaminen on vähän moraalitonta.Mahti Ankka kirjoitti:Höh, mistäs lähtien taideelokuvat eivät ole olleet oikeita elokuvia?
Elokuvan on tarkoitus esittää jotain valon ja äänen takaa. Tai siis se tarkoitus on ollut Kuumatkasta (Le Voyage dans la lune, 1902) lähtien. Hollywood on palannut ehkä enemmän elokuvan teon juurille kuin koskaan ennen. Nykytuotanto on samanlaista tyhjänpäiväistä roskaa kuin ensimmäiset filmatut teokset, kuten Roundhay Garden Scene (1888) tai Man Walking Around A Corner (1888). Ne palvelevat vain heijastuksen ihmettä äimistelevien ihmisten haluja. TV-esityksenä joku Armageddon vastaa nuotioon tuijottamista (tosin nuotio on kelvannut minulle viiteeksi jopa viideksi tunniksi, mutta Armageddon ei ole kiinnostanut koko mittansa vertaa
Viikko sitten kävin katsomassa uusimman Bondin...
007 & Quantum Of Solace
-Jotkut kriitikot aevostelleet tätä jopa parhaaksi Bondiksi. Noh, olen samaa mmieltä. Vanhat Bondit eivät niin sytyttäneet, mutta CR oli jo mahtava. Tämä sitäkin parempi. Juoni oli hyvä, itsenäisesti toimiva Bond punomassa kostoa, saaden samalla mm. agenttivirastosta potkut. Elokuvan tunnari ei ollut mieleeni, mutta ei se leffaa huonontanut, vaikka Cornellin esittämä ''Youn Know My Name'' Casino Royalesta oli reilusti parempi. Heti alun autokohtaus oli huima, ja nopeaa actiontykitystä lähes koko leffa olikin. Lopputaistelusta olisin ehkä toivonut jotenkin vähän erilaista, mutten valita, sillä sekin oli oiva. Olga Kuruylenko (tjsnp) oli ihan hyvä näyttelijä, ja pirun kuuma Bond-tyttönä. Hänen rooli oli myös ihan hyvä, päästä kostamaan omalle vihollisellensa kanssa. Huumoria leffassa ei tällä kertaa niin ollut, mutta kyllähän jännitys ja suuri toimintamäärä ainakin jotenkin korvasivat. Tosin kaikesta kehumisesta huolimatta, kohtaus oopperassa noin elokuvan keskivaiheilla oli vähän tylsempi kuin muut. Ohjaus ja leikkaus toimivat, ja Daniel Craig loisti roolissaan. Toivon mukaan seuraavaa Bondia ei hirveän kauaa tarvitsisi odotella, ja toivon mukaan Craig jatkaisi siinäkin.
Mutta kokonaisuudessaan, yllätyin totaalisesti leffasta, ja vain positiivisesti, ihan mahtava leffa. Kyllä lähes parhaita leffoja,m mitä olen nähnyt, ainakin toimintaleffoista!
* * * * *
007 & Quantum Of Solace
-Jotkut kriitikot aevostelleet tätä jopa parhaaksi Bondiksi. Noh, olen samaa mmieltä. Vanhat Bondit eivät niin sytyttäneet, mutta CR oli jo mahtava. Tämä sitäkin parempi. Juoni oli hyvä, itsenäisesti toimiva Bond punomassa kostoa, saaden samalla mm. agenttivirastosta potkut. Elokuvan tunnari ei ollut mieleeni, mutta ei se leffaa huonontanut, vaikka Cornellin esittämä ''Youn Know My Name'' Casino Royalesta oli reilusti parempi. Heti alun autokohtaus oli huima, ja nopeaa actiontykitystä lähes koko leffa olikin. Lopputaistelusta olisin ehkä toivonut jotenkin vähän erilaista, mutten valita, sillä sekin oli oiva. Olga Kuruylenko (tjsnp) oli ihan hyvä näyttelijä, ja pirun kuuma Bond-tyttönä. Hänen rooli oli myös ihan hyvä, päästä kostamaan omalle vihollisellensa kanssa. Huumoria leffassa ei tällä kertaa niin ollut, mutta kyllähän jännitys ja suuri toimintamäärä ainakin jotenkin korvasivat. Tosin kaikesta kehumisesta huolimatta, kohtaus oopperassa noin elokuvan keskivaiheilla oli vähän tylsempi kuin muut. Ohjaus ja leikkaus toimivat, ja Daniel Craig loisti roolissaan. Toivon mukaan seuraavaa Bondia ei hirveän kauaa tarvitsisi odotella, ja toivon mukaan Craig jatkaisi siinäkin.
Mutta kokonaisuudessaan, yllätyin totaalisesti leffasta, ja vain positiivisesti, ihan mahtava leffa. Kyllä lähes parhaita leffoja,m mitä olen nähnyt, ainakin toimintaleffoista!
* * * * *
Käsittääkseni tällä foorumilla on melko monta Batman-intoilijaa joten päätin tulla jakamaan teille pari linkkiä joissa AVGN (kyllä te tiedätte kuka se on) esittelee kaikki Batman-leffat, hyvin eri tyylillä kuin mistä hänet tunnetaan. Kannattaa katsella jos aihe kiinnostaa, siellä kun esitellään jopa sitä 60-luvun huumorisarjaa edeltäviä Batman-leffoja. 
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 1
Osa 2
Osa 3
All your message are belong to me.
I dont always win... but when I do, it's PPV-veikkaus (2005, 2015).
I dont always win... but when I do, it's PPV-veikkaus (2005, 2015).
Ne itseasiasssa olisivat aika mielenkiintoisia nähdä. Tosin olen enempi teräsmies fani (enkä senkään fani) mutta silti vanhat Batman sarjat voisivat olla melko mielenkiintoisiaTirkka kirjoitti:60-luvun huumorisarjaa edeltäviä Batman-leffoja.
EDIT: Itseasiassa minulle oli aika yllätys että Batman on melkein yhtä vanha kuin Teräsmies, myös sarjakuvien ulkopuolella.
-
Genghis Khan
- Viestit: 663
- Liittynyt: To 01.04.2004 19:16
- Paikkakunta: Pori
Eikös tosta ole povattu vanhalle hourupäälle, Mickey Rourkelle Oscaria? Ihmeellinen on elämä, 10 vuotta sitten Rourke oli hasbeen ja totaalisen sekopäinen. Nyt herran ura on ollut jo muutaman vuoden jyrkässä noususuhteessa ja vieläkö jopa pystin nappaa...
En valittaisi, sen verran cooli kaveri on kyseessä.
Barfly!
En valittaisi, sen verran cooli kaveri on kyseessä.
Barfly!
Looking California, feeling Minnesota.
VARMAAN SPOILAAN JOTAIN!!
En kuitekaan niin paljon että käyttäisin tagia
Uskaltauduin katsomaan Dark Knightin. Se oli hieman parempi kuin Begins, muttei mikään kovin erinomainen. Periaatteessa pääteema oli sama kuin Batman Returnsissa, mutta käsitelty huonommin. Elokuva jakautui tyhjänpäiväisiin neuvotteluihin/suunnitteluihin ja halpoihin (ei viittaa rahaan mitenkään) tehosteisiin. Henkilökohtaisesti ärsyynnyin elokuvan jopa normi hollywood-tasoa huonommasta fysiikasta (itseasiassa se ärsytti jo Beginsissä, jossa tuhoisa junaturma vastasaisi oikeasti suurinpiirtein äkkijarrutusta). Tietenkin joitain vapauksia pitää sallia, mutta Dark Knightissa ne menivät ihan liian pitkälle (esim. öljypommit tai rekan voltti). Hyvääkin toki elokuvassa oli. Bruce Waynen kiristäjä ja loppu. Loppu oli hyvä koska sen sanomana oli "nyt saa riittää, ei enään Batmania". Kunnon lopetus jossa luodaan status quo. Tosin on kai liikaa kuviteltu että noin tuottaisa elokvua ei saisi jatko-osia, mutta niistä on turha kai odttaa muuta kuin "seikkailua apinoiden parissa".
P.S. Batmanin tyttöystävän olisi pitänyt kohdata kohtalonsa jo Beginsissä. Holmesin kanssa se olisi ollut paljon parempi
En kuitekaan niin paljon että käyttäisin tagia
Uskaltauduin katsomaan Dark Knightin. Se oli hieman parempi kuin Begins, muttei mikään kovin erinomainen. Periaatteessa pääteema oli sama kuin Batman Returnsissa, mutta käsitelty huonommin. Elokuva jakautui tyhjänpäiväisiin neuvotteluihin/suunnitteluihin ja halpoihin (ei viittaa rahaan mitenkään) tehosteisiin. Henkilökohtaisesti ärsyynnyin elokuvan jopa normi hollywood-tasoa huonommasta fysiikasta (itseasiassa se ärsytti jo Beginsissä, jossa tuhoisa junaturma vastasaisi oikeasti suurinpiirtein äkkijarrutusta). Tietenkin joitain vapauksia pitää sallia, mutta Dark Knightissa ne menivät ihan liian pitkälle (esim. öljypommit tai rekan voltti). Hyvääkin toki elokuvassa oli. Bruce Waynen kiristäjä ja loppu. Loppu oli hyvä koska sen sanomana oli "nyt saa riittää, ei enään Batmania". Kunnon lopetus jossa luodaan status quo. Tosin on kai liikaa kuviteltu että noin tuottaisa elokvua ei saisi jatko-osia, mutta niistä on turha kai odttaa muuta kuin "seikkailua apinoiden parissa".
P.S. Batmanin tyttöystävän olisi pitänyt kohdata kohtalonsa jo Beginsissä. Holmesin kanssa se olisi ollut paljon parempi
Ei viitsi enään edittiä käyttää, kun tulee liikaa lisää asiaa tajunnanvirrasta. Pari muuta elokuvaa kehiin =>
Katsoin tänään myös Mean Streetsin. Ostin DVD:n joskus kauan sitten, ja välttelin sen katsomista koska odotin jotain roskaa (juu, en kuulu niihin ihmisiin joitenka mielestä Scorsese on nero). Se olikin oikein miellyttävä draama. Parasta oli se että kaikki hahmot ovat jotenkin hulluja, ja vain muutamia sellaisiksi syytellään. Esimerkiksi epilepsia = hullua, mutta satunnaisten tappelujen aloittamien jotenkuinkin mistä syystä tahansa = ei hullua. Johnny Boy sai mitä ansaitsi - toimiva hahmo muuten, tulee mieleen pari kaveria.
Eilen katsoin niin ikään kaksi elokuvaa, joista molemmat loistavia (tosin olin jo ne nähnyt aiemmin joten tiesin että ne olivat loistavia). Kellopeliappelsiini ja Vampyyri. Kaikkihan tuntevat Kellopeliappelsiinin. Se on se sairain ja kieroutunein elokuva ikinä. Tai siis siinä piestään väkeä, tapetaan jokunen ja turmellaan katsojia näyttämällä häpykarvoja. Itseasiassa se on varsin nerokas tekele, jota ei oikein voi sanoin kuvata. Se pitää nähdä itse (sellaisiahan hyvät elokuvat ovat). Vampyyri taas on perinteisempää kamaa. Jotenkin luulen että olen sitä jo kehunut täällä, mutta menkään mahdollisesti toisen kerran. Vampyyri on käytännössä ääniraidallinen mykkäelokuva, jossa pidetään yllä tiheää tunnelmaa kaikenlaisin tempuin. Vampyyri on ehkä paras kauhuelokuva ikinä. Kauhu ei synny pelkästään jonkin kammottavan ajattelusta (kuten sen ajan hollywood kauhussa) tai halvoista tehosteista (kuten säikyttely), vaan pelottavimmasta asiasta koskaan - siitä mitä ei ymmärretä. Läpi elokuvan tapahtumissa on sadunomainen fiilis ja mitä tahansa voi tapahtua. Elokuvan kulkua on vaikea seurata, koska jokainen kohtaus on taideteos itsessään, jolloin on helppo unohtaa miten päädyttiin mihinkin tilanteeseen. Vähän yli tunin elokuvassa tehdään verensiirto, luetaan vampyyrimyyttejä, seurataan hautajaisia ruumiin näkökulmasta, ihmetellään omatoimisia varjoja ja tietenkin seivästetään vampyyri. Kenelläkään ei ole kiire mihinkään, mutta hidastempoiseksi elokuvaa ei voi haukkua. Symboliikka on elokuvassa vailla vertaansa. Parhaana esimerkkinä tunnettu maanviljelijä, viikatteen kanssa soittamassa kelloa ja kulkemassa lautalla. Vampyyri on niitä elokuvia, joista moni ei ole kuullutkaan, mutta joita ei ole varaa jättää näkemättä.
Katsoin tänään myös Mean Streetsin. Ostin DVD:n joskus kauan sitten, ja välttelin sen katsomista koska odotin jotain roskaa (juu, en kuulu niihin ihmisiin joitenka mielestä Scorsese on nero). Se olikin oikein miellyttävä draama. Parasta oli se että kaikki hahmot ovat jotenkin hulluja, ja vain muutamia sellaisiksi syytellään. Esimerkiksi epilepsia = hullua, mutta satunnaisten tappelujen aloittamien jotenkuinkin mistä syystä tahansa = ei hullua. Johnny Boy sai mitä ansaitsi - toimiva hahmo muuten, tulee mieleen pari kaveria.
Eilen katsoin niin ikään kaksi elokuvaa, joista molemmat loistavia (tosin olin jo ne nähnyt aiemmin joten tiesin että ne olivat loistavia). Kellopeliappelsiini ja Vampyyri. Kaikkihan tuntevat Kellopeliappelsiinin. Se on se sairain ja kieroutunein elokuva ikinä. Tai siis siinä piestään väkeä, tapetaan jokunen ja turmellaan katsojia näyttämällä häpykarvoja. Itseasiassa se on varsin nerokas tekele, jota ei oikein voi sanoin kuvata. Se pitää nähdä itse (sellaisiahan hyvät elokuvat ovat). Vampyyri taas on perinteisempää kamaa. Jotenkin luulen että olen sitä jo kehunut täällä, mutta menkään mahdollisesti toisen kerran. Vampyyri on käytännössä ääniraidallinen mykkäelokuva, jossa pidetään yllä tiheää tunnelmaa kaikenlaisin tempuin. Vampyyri on ehkä paras kauhuelokuva ikinä. Kauhu ei synny pelkästään jonkin kammottavan ajattelusta (kuten sen ajan hollywood kauhussa) tai halvoista tehosteista (kuten säikyttely), vaan pelottavimmasta asiasta koskaan - siitä mitä ei ymmärretä. Läpi elokuvan tapahtumissa on sadunomainen fiilis ja mitä tahansa voi tapahtua. Elokuvan kulkua on vaikea seurata, koska jokainen kohtaus on taideteos itsessään, jolloin on helppo unohtaa miten päädyttiin mihinkin tilanteeseen. Vähän yli tunin elokuvassa tehdään verensiirto, luetaan vampyyrimyyttejä, seurataan hautajaisia ruumiin näkökulmasta, ihmetellään omatoimisia varjoja ja tietenkin seivästetään vampyyri. Kenelläkään ei ole kiire mihinkään, mutta hidastempoiseksi elokuvaa ei voi haukkua. Symboliikka on elokuvassa vailla vertaansa. Parhaana esimerkkinä tunnettu maanviljelijä, viikatteen kanssa soittamassa kelloa ja kulkemassa lautalla. Vampyyri on niitä elokuvia, joista moni ei ole kuullutkaan, mutta joita ei ole varaa jättää näkemättä.
-
Captain Charisma
- Viestit: 1011
- Liittynyt: Ke 10.03.2004 15:15
Häh, eikö The Wrestleristä ole ollut juttua 
.
The Wrestler traileri
http://www.imdb.com/title/tt1125849/
.The Wrestler traileri
http://www.imdb.com/title/tt1125849/
Painikohtaukset on kuvattu ROHin tapahtumassa ja menossa mukana mm. Necro Butcher, Ron Killings, Austin Aries, Larry Sweeney. Kyllähän tämä on jokaisen painifanin pakko nähdä. Toivottavasti tulisi ihan teatteriin asti myös Suomessa.Back in the late 80s, Randy The Ram Robinson (Mickey Rourke) was a headlining professional wrestler. Now, twenty years later, he ekes out a living performing for handfuls of diehard wrestling fans in high school gyms and community centers around New Jersey. Estranged from his daughter (Evan Rachel Wood) and unable to sustain any real relationships, Randy lives for the thrill of the show and the adoration of his fans. However, a heart attack forces him into retirement. As his sense of identity starts to slip away, he begins to evaluate the state of his life — trying to reconnect with his daughter, and striking up a blossoming romance with an exotic dancer (Marisa Tomei) who is ready to start a new life. Yet all this cannot compare to the allure of the ring and passion for his art, which threatens to pull Randy The Ram back into his world of wrestling. Director Darren Aronofsky presents a powerful portrait of a battered dreamer, who despite himself and the odds stacked against him, lives to be a hero once again in the only place he considers home inside the ring. THE WRESTLER had its North American premiere at the 2008 Toronto International Film Festival and won the Golden Lion at the 2008 Venice Film Festival.
-
Jani Panos
- Viestit: 303
- Liittynyt: Ti 15.04.2008 15:08
Todellakin toivotaan, että tulee Suomen teattereihin asti.
Onhan tuo nyt mitä luultavammin jokaisen todellisen rasslin'-fanaatikon pakko nähdä (niin kuin sanoitkin). Trailer oli hyvä, sillä se herätti jopa hieman tunteita.
Jos tuota ei Suomen teattereissa tulla näkemään niin 110% varmasti tulen katsomaan sen keinolla, jos toisella.
Onhan tuo nyt mitä luultavammin jokaisen todellisen rasslin'-fanaatikon pakko nähdä (niin kuin sanoitkin). Trailer oli hyvä, sillä se herätti jopa hieman tunteita.
Jos tuota ei Suomen teattereissa tulla näkemään niin 110% varmasti tulen katsomaan sen keinolla, jos toisella.
Kyllä kuvauksia on tainnut olla muuallakin, ainakin CZWssä ja JAPWissä. Hyväksi väitetty joten katsotaan, muuten wrestlingelokuvat eivät kiinnosta.
kumiorava kirjoitti:Jossain määrin ihailen sitä intoa, että heppu jaksaa kirjoittaa rivikaupalla markkinaliberaalista utopiastaan jollekin painifoorumille.
Telkasta tulee Van Helsing. Katsoin sitä ensimmäiset puoli tuntia, jonka perusteella jo uskallan sanoa että se on huonoin elokuva mitä on ikinä tehty. Tähän luettelen mukaan myös kaikki mahdolliset halpisindiet, Ed Woodin elokuvat (joskin Plan 9 From Outer Space on todella huono - mutta ainakin olen onnistunut sitä katsomaan kokonaiset 45 minuuttia), Uwe Bollin elokuvat ja jopa Mortal Kombat kakkosen. Enkä edes ole mikään kovin ankara kriitikko. Periaatteessa pidän kaikesta jossa on Dracula, Frankensteinin hirviö sekä Jekyll/Hyde. Mutta jos niistä kaikista poistetaan kaikki se joka tekee hahmoista sitä mitä ne ovat, niin pelkät nimet eivät paljon pelasta. Tiesiköhän Van Helsingin tekijät edes Kuka on Hyde? Ainakin minulle tuo Shrekin ja Hulkin vääränvärinen äpärälapsi on aivan uusi tuttavuus. Tosin kauhun kultavuosina Jekyll & Hyde olikin MGM:n juttu, eikä Universalin, kuten kaikki muu.
Vähän samoilla linjoilla olen, kolme varttia jaksoin elokuvaa kituuttaa. Aivoni räjähtivät siinä vaiheessa kun kului kaksikymmentä minuuttia siihen, kun sankarit ihmettelivät vamppyyrejä ja miettivät miten niitä voisi tappaa.. Luulisi hirviöidenmetsästäjien yms. tietävän edes jotain kuuluisimmasta hirviötyypistä.. Mr. Hyde oli järkyttävä eikä toiminut lainkaan, samoin ihmissudet olivat totaalisen epä-eeppisiä. Dracula oli outo emoilija ja hänen morsiammensa täysiä käsiä taistelussa. 'Nuff said.Hyrkanos kirjoitti:Telkasta tulee Van Helsing. Katsoin sitä ensimmäiset puoli tuntia, jonka perusteella jo uskallan sanoa että se on huonoin elokuva mitä on ikinä tehty.
This goes way beyond my spilled diet-soda.
-CM Punk
-CM Punk
-
Genghis Khan
- Viestit: 663
- Liittynyt: To 01.04.2004 19:16
- Paikkakunta: Pori
Kuiva kausi elokuvien parissa päättyi eilen (tai oikeastaan tänään/viime yönä) kun katsoin Oliver Stonen Natural Born Killersin eli härmäksi Syntyneet tappajiksi.
Leffahan sai heti ilmestymisensä aikoihin runsaasti paskaa niskaansa ja monista höyrypäiden tekemistä veriteoista leffan tekijöitä on yritetty vuosien varrella saada osavastuuseen. Toisaalta tuollaiset syytökset ymmärtää, kun kerran kyseessä on Amerikan Yhdysvallat, mutta katsojat jotka leffaa haukkuvat tuppaavat missaaman sen pointin.
Toki, se on kohtalaisen väkivaltainen ja pöyristyttävä, mutta mistään eksploitaatio-elokuvasta ei ole kyse. Väkivaltaisen pinnan alta löytyy varsin nasevaa yhteiskunnallista kritiikkiä ja amerikkalaisten media- ja tv-keskeisyyden satiiria. Ehkä tyylikkäin esimerkki on alun sitcom-kohtaus, tjeu.
Visuaalinen puoli onkin elokuvan toinen vahvuus sanoman lisäksi. Elokuva on kokeellinen ja kuvallinen anti ylittää välillä jopa katsomiskynnyksen salamaleikkauksineen kaikkineen. Tälläinen tyyli sopiikin elokuvan luonteeseen, tarinan kuvauksen kohteena kuitenkin on, mielipuolisen pääparin lisäksi länsimaalainen vääristynyt ja vastenmielinen MTV-mediakulttuuri, joka lietsoo ihmisiä ihannoimaan julkisuutta ja julkkiksia.
Ei tämä mikään kaljan kera kaveriporukalla katsottava pätkä ole, mutta jos haluaa elokuvan joka vaatii katsojaltaan hieman ajatustyötä, niin ehdottomasti nauha pyörimään vaan. 15 vuotta elokuvan ilmestymisen Stonen visio on varsin paikkansa pitävä, kun miettii minkälaiset ohjelmat hallisetsavat tv:tä ja mistä roskalehdet kirjoittavat.
Leffahan sai heti ilmestymisensä aikoihin runsaasti paskaa niskaansa ja monista höyrypäiden tekemistä veriteoista leffan tekijöitä on yritetty vuosien varrella saada osavastuuseen. Toisaalta tuollaiset syytökset ymmärtää, kun kerran kyseessä on Amerikan Yhdysvallat, mutta katsojat jotka leffaa haukkuvat tuppaavat missaaman sen pointin.
Toki, se on kohtalaisen väkivaltainen ja pöyristyttävä, mutta mistään eksploitaatio-elokuvasta ei ole kyse. Väkivaltaisen pinnan alta löytyy varsin nasevaa yhteiskunnallista kritiikkiä ja amerikkalaisten media- ja tv-keskeisyyden satiiria. Ehkä tyylikkäin esimerkki on alun sitcom-kohtaus, tjeu.
Visuaalinen puoli onkin elokuvan toinen vahvuus sanoman lisäksi. Elokuva on kokeellinen ja kuvallinen anti ylittää välillä jopa katsomiskynnyksen salamaleikkauksineen kaikkineen. Tälläinen tyyli sopiikin elokuvan luonteeseen, tarinan kuvauksen kohteena kuitenkin on, mielipuolisen pääparin lisäksi länsimaalainen vääristynyt ja vastenmielinen MTV-mediakulttuuri, joka lietsoo ihmisiä ihannoimaan julkisuutta ja julkkiksia.
Ei tämä mikään kaljan kera kaveriporukalla katsottava pätkä ole, mutta jos haluaa elokuvan joka vaatii katsojaltaan hieman ajatustyötä, niin ehdottomasti nauha pyörimään vaan. 15 vuotta elokuvan ilmestymisen Stonen visio on varsin paikkansa pitävä, kun miettii minkälaiset ohjelmat hallisetsavat tv:tä ja mistä roskalehdet kirjoittavat.
Looking California, feeling Minnesota.
No jos se on huonompi kuin Boogeyman, niin se on jo saavutus. Teki mieli itkeä kun olin katsonut sen. Se enemmänkin nauratti kuin pelotti. Hirrrrveää paskaa koko leffa. Ainoa syy, jonka takia edes viitsin katsoa oli Emily Deschanel. Vitutti jo katsoessakin ja vielä enemmän elokuvan loppumisen jälkeen, kun millekään ei annettu mitään selitystä. Järkevää tai järjetöntä.Hyrkanos kirjoitti:Telkasta tulee Van Helsing. Katsoin sitä ensimmäiset puoli tuntia, jonka perusteella jo uskallan sanoa että se on huonoin elokuva mitä on ikinä tehty.
hevosen k**pä
Boogeyman on toki varsinainen pohjakosketus, mutta kuten sanoit, siinä on Emily Deschanel. Van Helsing on silti ihan oma lukunsa. En uskonut ikinä näkeväni Day After Tomorrowia huonompaa elokuvaa, mutta Van Helsing syöksi minut katsojana toivottomuuden kaivoon jo jossain vartin paikkeilla, ja se toinen vartti oli ihan fyysisestikin raskasta.Merovingi kirjoitti:No jos se on huonompi kuin Boogeyman, niin se on jo saavutus. Teki mieli itkeä kun olin katsonut sen. Se enemmänkin nauratti kuin pelotti. Hirrrrveää paskaa koko leffa. Ainoa syy, jonka takia edes viitsin katsoa oli Emily Deschanel. Vitutti jo katsoessakin ja vielä enemmän elokuvan loppumisen jälkeen, kun millekään ei annettu mitään selitystä. Järkevää tai järjetöntä.
Boogeymania tai Van Helsingia en ole nähnyt, eikä edes kiinnosta - kiitos hyvien arvosteluiden. Mutta jos haluatte nähdä lisää paskaleffoja, niin katsokaa Mitäs Me Spartalaiset/Meet the Spartans. Täytyy ottaa tietty huomioon, että kun Boogeyman ja VH on tehty tosissaan, niin Spartalaiset on komedia missä lainaillaan ties mistä elokuvista. Mutta todella, todella p**ka sellainen. Pakko tosin myöntää, etten pystynyt katsomaan koko leffaa loppuun asti, joten ehkä loppu olisi pelastanut koko paskan.
Ei mikään ihme että,egyptiläinen keihään finaaliin, nehän on heitellyt kiviä yli vuoden Kairon kaduilla #huono #jopamauton
Itse jätin tämän uuden King Kongin kesken ja se onkin ainut maksettu filmi joka on kärsinyt kyseisen kohtalon. Elokuva on ehkä vuosikymmenen tylsin, ainakin siihen kolmanteen tuntiin saakka, jolloin kyllästyin.
kumiorava kirjoitti:Jossain määrin ihailen sitä intoa, että heppu jaksaa kirjoittaa rivikaupalla markkinaliberaalista utopiastaan jollekin painifoorumille.
Jos kyse on Jacksonin King Kongista (koska oletan vuosikymmenen olevan tämä vuosikymmen), niin se oli oikeasti melkoinen pettymys. Pääosin se oli turhaan venytetty ja tietokoneapina ei vain ole niin hieno juttu. Tosin ongelmana on myös se että se on klassikko elokuvan täysin turha uusversio, joka on tehty ihan vaan siksi. Sellaiset harvemmin onnistuu.Riveni kirjoitti:Itse jätin tämän uuden King Kongin kesken ja se onkin ainut maksettu filmi joka on kärsinyt kyseisen kohtalon. Elokuva on ehkä vuosikymmenen tylsin, ainakin siihen kolmanteen tuntiin saakka, jolloin kyllästyin.
Eddie Murphy seuraavan Batmanin Arvuuttajaksi
Ihan jees, Eddie tuo varmasti oman lisänsä Arvuuttajan-hahmoon, ehkä suurin syy on hänen ihovärinsä. Itse en ainakaan osaa kuvitella "niggaa" Arvuuttajana, tosin tuo vihreä puku kyllä sopii varmaan loistavasti hänelle
Ihan jees, Eddie tuo varmasti oman lisänsä Arvuuttajan-hahmoon, ehkä suurin syy on hänen ihovärinsä. Itse en ainakaan osaa kuvitella "niggaa" Arvuuttajana, tosin tuo vihreä puku kyllä sopii varmaan loistavasti hänelle
WA:n Snickers Manager 4 -haastesarjan ensimmäinen.
Vuoden 2008 aliarvostetuin
Vuoden 2008 aliarvostetuin
Itse uskon Eddien toimivan tosi hyvin Arvuuttajana. Katsotaan kuitenkin vasta sitten, kun leffa tulee ulos.Ham kirjoitti:Eddie Murphy seuraavan Batmanin Arvuuttajaksi
Ihan jees, Eddie tuo varmasti oman lisänsä Arvuuttajan-hahmoon, ehkä suurin syy on hänen ihovärinsä. Itse en ainakaan osaa kuvitella "niggaa" Arvuuttajana, tosin tuo vihreä puku kyllä sopii varmaan loistavasti hänelle
"If you combined Paul Heyman and Big E, you would have one full haircut"
