Levyraati

[Bushmeister]

Ei biisin pituus ole mitenkään verrannollinen hyvyyteen, kyllä lyhytkin kappale voi olla hyvä.

Naurattaa tämä pippelinvenytys, jota ylläolevat harrastavat.

parhaat levytykset koskaan on Napalm Deathin "You Suffer" ajassa yksi sekunti ja Steve Roachin "Mystic Chords & Sacred Spaces" joka on viis ja puol tuntia neljällä levyllä

ur move

[Stefa]

Itellä ei juuri mitään kilpailumieltä ole myöskään. Olen enemmänkin mielenkiinnon takia mukana, ja luen mielläni muiden mielipiteitä musiikista. Olen pistänyt viimeraadeissa sellaisia piisejä mistä itse ainakin pidän ja olen kiinnostunut paljon siitä mitä ihmiset niistä sanovat. Ei siinä mitään, tosi asiallisia mielipiteitä kyllä on näkyvillä, vaikka Axlin kaltaiset kommentit esimerkiksi Kylesaan ovat harmillisen ärsyttäviä. "sanoista ei saa selvää"

Ei mittään, saa nähdä mitä ihmiset tykkäävät seuraavasta ja saa nähdä minkälaista minun eteen laitetaan, mukavaa saada uutta tavaraa eteensä!

[Kumiorava]

Mä oisin voinut laittaa Rushin 2112:n koska se on ehkä yks eeppisimmistä biiseistä koskaan.

...joskin kuitenkin Rushin eepoksista toiseksi huonoin (The Fountain of Lamnethin ollessa huonoin). Itse asiassa bändi ei oikein tuollaisten suurten kokonaisuuksien kanssa juurikaan onnistunut, joskin Hemispheres on ihan hieno 18-minuuttinen. Jos näitä ns. hyviä proge-eepoksia haluat, niin King Crimsonin Lizard ja Van Der Graaf Generatorin A Plague of Lighthouse Keepers ovat sellaisia. Yesin Close to the Edge on vähän yliarvostettu, ja Genesiksen Supper's Ready sortuu välillä liian teatraaliseen hassutteluun.

Ja mitä hemmetin väliä on jollain levyraadin voittamisella? Minä en koskaan ole laittanut biisiä siinä mielessä, että koettaisin miellyttää kaikkia ja jotenkin voittaa kisaa - eikä minusta kyseessä edes ole minkään luokan kisa. Jex Thothin "voitto" toki ilahdutti, mutta lähtökohtaisesti lisään vain biisejä, jotka omasta mielestäni ovat siistejä. Mieluiten myös vähän ulkoringin puolelta, tarkoituksenani tuoda esiin musiikkia, jota muu foorumi todennäköisesti ei ole kuullut, ja nähdäkseni tässä olen onnistunutkin. Eri asia on sitten, tykkääkö jengi siitä, mutta se ei olekaan minun päätettävissäni.

[Ravenwood]

Mä oisin voinut laittaa Rushin 2112:n koska se on ehkä yks eeppisimmistä biiseistä koskaan.

...joskin kuitenkin Rushin eepoksista toiseksi huonoin (The Fountain of Lamnethin ollessa huonoin). Itse asiassa bändi ei oikein tuollaisten suurten kokonaisuuksien kanssa juurikaan onnistunut, joskin Hemispheres on ihan hieno 18-minuuttinen. Jos näitä ns. hyviä proge-eepoksia haluat, niin King Crimsonin Lizard ja Van Der Graaf Generatorin A Plague of Lighthouse Keepers ovat sellaisia. Yesin Close to the Edge on vähän yliarvostettu, ja Genesiksen Supper's Ready sortuu välillä liian teatraaliseen hassutteluun.

No mulla tuo progen kuuntelu on vielä aika vähäistä ja Rush on niistä bändeistä se jota jaksan eniten luukuttaa. Ja itselleni tuo 2112 on aivan h**vetin loistava biisi. Vaikka biisillä onkin se yli 20 minuuttia pituutta, niin se menee ihan hujauksessa. Myönnän kyllä, etten ole vielä ihan koko Rushin tuotantoon perehtynyt. Oikeastaan vain noihin alkupään levyihin, kuten debyyttialbumi Rush, Moving Pictures ja tietysti 2112-albumi. King Crimson on ihan mielenkiintoista musiikkia, mitä sen vähän olen kuunnellut. Yes taas on oikeastaan vain nimeltä tuttu. Yksi bändi jota olen yrittänyt kuunnella on Kansas. Ja kyllä, pidän erittäin paljon Carry On Wayward Son kappaleesta. Kuuntelin Kansasin debyytin tuossa muutama päivä sitten ja erittäin pätevää matskua se mielestäni oli.

[Kumiorava]

Juu, 2112 on toisaalta ihan hyvä tapa aloittaa. Itselle se oli juurikin se ensimmäinen Rush-levy. Ja toki se kuulosti silloin alussa hyvältä, mutta näin jälkeenpäin katsoen häviää se kuitenkin melkeinpä joka osa-alueella bändin myöhemmälle tuotannolle, ja etenkin Permanent Waves-Power Windows aikavälin levyille.

Kansas ei ole erityisen tuttu, tosin Wayward Son on Dust in the Windin ohella ihan näppärä hittipoppis. King Crimsonissa pidän bändin vaihtelevuudesta ja Frippin zen-henkisestä lähestymistavasta musiikkiin. Se onkin onnistunut näistä kulta-ajan progebändeistä luomaan itsensä uudelleen parhaiten ja tällä tavoin myös tehnyt lukuisia hienoja levyjä. Red on näistä ehkä itselleni rakkain, mutta Discipline Talking Heads-viboineen on myös hieno.

[Bushmeister]

kaikki rush-biisit tom sawyerin jälkeen on turhia hth

[Ravenwood]

kaikki rush-biisit tom sawyerin jälkeen on turhia hth

Älä ny! Tom Sawyer on kyllä täyttä timanttia!

[Axl]

Samoilla kannaoilla ollaan Kumioravan kanssa. Mielestäni tämän levyraadin idea ei todellakaan ole kilpailla kenellä on paras kappale, vaan synnyttää keskustelua musiikista. Jos tämä olisi kilpailu, alkaisi homma menemään pelleilyksi. Jos Bohemian Rhapsodyt, Stairway to Heavenit ja Don't Fear (The Reaper) pauhaisi ja kympit lentelisi, hohto katoaisi. Itse olen laittanut musiikkia, jota kuuntelen usein ja josta pidän. En myöskään mielelläni kuuntelisi tässä raadissa mitään 20 minuuttisia biisejä, vaikka olisivatkin supereeppisiä.

Olen pistänyt viimeraadeissa sellaisia piisejä mistä itse ainakin pidän ja olen kiinnostunut paljon siitä mitä ihmiset niistä sanovat. Ei siinä mitään, tosi asiallisia mielipiteitä kyllä on näkyvillä, vaikka Axlin kaltaiset kommentit esimerkiksi Kylesaan ovat harmillisen ärsyttäviä. "sanoista ei saa selvää"

Nyt en ymmärrä pointtiasi. Sanoista ei todellakaan saanut selvää ja tämä on mielestäni ehdoton miinus kappaleessa. En löydä tuosta arvostelustani mitään asiatonta. Se oli rehellinen mielipide.

[Wankie]

Viimeinen nosto tähän väliin. Tällä hetkellä 13 osallistujaa/kappaletta ja vielä pääsee mukaan. Vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta rundilta, mitä nyt biiseihin tulee.

Mennään eteenpäin, niin saadaan jotain aikaseksi. Sori vaan darralle, jos vien raatijohtajuutesi.

Olkoon tämä siis Levyraati IV ja nyt fuck-that (faktat) tiskiin.

• 1) Ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan.
  2) Osallistuminen tapahtuu YV:llä. Lähetä biisi linkin kera minulle ja that's it.
  3) Biiseillä ei ole minkään sortin rajoituksia keston suhteen.
  4) Tästä voi tulla aikamoinen maratonurakka, mutta pidetään siitä kiinni, että ellei perusteluja heruu biiseille, ei ääniä lasketa. (vrt. Velo)
  5) Lopullisen osallistujamäärän kerron kun raati alkaa.

Lähetä biisi minulle maanantaiaamuun menneessä (21.2.). Maanantaiaamuna kerään lopullisen datan ja uusi raatikierros alkaa.

[Marshallsaaret]

No okei sait myytyä, tuun sittenkin mukaan. Onpahan jotain mitä työpäivien ratoksi youtubettaa.

[Button]

Itse tykitän uusi biisi (biisi jota en ole postannut laudalle) -mentaliteetilla. Ei niinkään voitto mielessä.

Tietty, eihän tässä muuten olisi mitään järkeä, vai osallistuuko muu porukka kisaan voitot mielessä. Kovasti ainakin näyttää kärkisijat kansaa mielyttävän.

[Wankie]

Simsalabim ja raati käynnistyköön!

• 1. Deftones - Diamond Eyes
  
  2. Stiff Little Fingers - Johnny Was
  
  3. Liturgy - Ecstatic Rite
  
  4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!
  
  5. Ritarikunta - Silver Moreno
  
  6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja
  
  7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
  
  8. St. Thomas - Cornerman
  
  9. Periphery - Jetpacks Was Yes!
  
  10. Coil - Fire of the Mind
  
  11. Damian Marley - Pimpa's Paradise
  
  12. XTC - Dear God
  
  13. The Damned Things - We've Got A Situation Here
  
  14. Turbonegro - Denim Demon
  
  15. No Doubt - Spider Webs
  
  16. Beirut - Postcards from Italy
  
  17. J. Geils Band - Centerfold
  
  18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys
  
  19. Drew O Doherty - Angels Live in My Town

Osallistujoita siis loppujen lopuksi pläjähti 19 kappaletta, joka ei ole uusi ennätys, vaan yhtä paljon kuin kakkoskierroksella. Tosi kivalta näyttää soittolista. Hyvinkin laidasta laitaan ja peukkua osoitan jo nyt joka ikiselle. Raadin tuloksen julkaisen ensi viikon maanantaina (28.2.). Aikaa vastata siis se perinteinen viikko. Kaiken järjen mukaan tässä ajassa eivät kaikki kerkiä vastata, mutta such is life. Ei tässä jäädä toisten vastauksia odottamaan vaan deadline on deadline. Maanantai tai ei mitään. Ei siis muuta kuin vokat kaakkoon ja kuunteluiloa.

[Wankie]

Okei, busted. Minulla on vapaapäivä töistä. Miten vapaapäivää voisi paremmin viettää, kuin raadin ja hyvän musiikin parissa? Hä? Niin s****na. Täytyy kyllä sanoa, että tuo raadin jälkimmäinen osuus oli kovaa tykitystä (10-19). Helposti aika kului ja jäi oikeasti hyvä mieli.

• 1. Deftones - Diamond Eyes
  Deftonesista olen ollut sitä mieltä jo pitkään, että White Ponyn (2000) jälkeen tuotanto on ollut yhtä pitkää ja jyrkkää alamäkeä. Soundi, jota myös tämä biisi edustaa, ei yksinkertaisesti natsaa enään samalla tavalla kuin tuo aiempi materiaali. Hyvin löysää ja tekotaiteellista. Missä agressiivisuus? Missä epävireiset kitarat? Missä asenne? Kamoon? Toki tämänlainen Deftones uppoaa paremmin massakuuntelijan korviin, joka on ihan ymmärrettävää, mutta näin munaton meno ei enään itseeni uppoa. Niin homoseksuaalilta kuin tuo kuulostaakin.
  6
  
  2. Stiff Little Fingers - Johnny Was
  SLF:n Inflammable Material on kulttilevy pnuk-piireissä, mutta itse en sitä samalla tavalla koe. Levyllä on monta hyvää kappaletta, muutama ihan okei tapaus ja yksi yli muiden. Tämä yksi yli muiden on Johnny Was, joka on punk-coveri Bob Marley & The Wailersin legendaarisesta biisistä. SLF:n versio on aivan loistava. Hieman nopeampi tempo, toimiva rumpukomppi, säröiset kitarat (ja uh, soolo) sekä Jake Burnsin epävireinen, rikkinäinen ääni. Yksinkertaisesti natsaa. Monelle suurin este biisin tykkäämiseen on Burnsin ääni, mutta mielestäni miehen ääni sopii h**vetin hyvin tähän biisiin. Loppuhuipennusta kohti kaverin ääni hajoaa täysin, mutta se on se juju ja miksi oikeasti pidän siitä. Asennetta löytyy vaikka muille jakaa.
  9
  
  3. Liturgy - Ecstatic Rite
  Hyvin tiukkaa ja intensiivistä tavaraa. Ehkä jopa liian(kin) tiukkaa omaan makuun. Pitää kylläkin antaa suuresti plussaa sanoituksista. Tämän tanssiorkesterin laulaja kauniisti kertoo mielipiteensä Taffelin homehtuneista suolapähkinöistä. Allekirjoitan jokaikisen säkeistön suurella sydämmellä. Mutta joo, ei aivan minun heiniäni tämä raita. Enemmän löydän biisistä huonoa kuin hyvää.
  5
  
  4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!
  Tässä taas sellainen kaveri, joka on h**vetin yliarvostettu. Miehen tuotannossa on paljon helmiä, mutta vähintään yhtä paljon floppeja. Tämä biisi taas sijoittuu ylempään keskikastiin. Mutta joops, biisi on hyvin helposti kuunneltava ja hyvältä kuulostava tapaus. Kiva melodia ja loppuhuipennus kruunaa kaiken. Oikein mukava biisivalinta, josta tulee hyvä mieli. Tosin biisi ei sen kummempia tunteita henk. koht. aiheuta. Oikein kiva, ei enempää eikä vähempää.
  7½
  
  5. Ritarikunta - Silver Moreno
  Sieltä sitten tuli se kiintiöräp. Ensin tarvitsee mainita, että taustaraita on oikein menevä. Toki siitä tulee mieleen Madventures, muttei se missään nimessä plagioimisen piikkiin mene. Biitti siis natsaa ja muutenkin äänimaailma on hyvin miksattu. Mitä taas sanoituksiin tulee, niin mikäs siinä. Ihan okei matskua. Ei pistä ajattelemaan/miettimään maailman menoa, mutta tuskin se on tarkoituskaan. Näillä mennään.
  6
  
  6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja
  Suuri suomiklassikko. Leevi and the Leavings on ehdottomasti sellainen bändi, jota en kännissäkään kuuntele, vaikka bändillä on muutamia ihan mukavia biisejä, joihin on helppo samaistua. Tämä on yksi niistä 'ihan mukavista' -biiseistä. Taustamusiikki on helposti kunneltavaa ja sanoitukset ovat helposti ymmärrettäviä. Tämän takia ymmärrän, miksi jengi oikeasti tykkää kys. yhtyeen tuotannosta, mutta henkilökohtaisesti tämä on vain... noh, random radiobiisi joka soi kerran päivässä. Ei sytytä, eikä sammuta.
  6
  
  7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
  Hyrrrh. JEW! Periaatteessa JEW edustaa tavaraa, jota vihaan yli kaiken. Jotenkin niin tuotettua, väkisin massan makuun tehtyä "muka-alternative" rokkia / pop-punkkia, että hävettää. Nyt kumminkin raadin takia kuuntelin biisin. Se oli juurikin sitä mitä odotin. Kun puhutaan teollisesta soundista, niin tässä sitä on. Se on selvästi massatuotettua ja omaan makuun jopa hieman tekotaiteellista. Se ei yksinkertaisesti natsaa, enkä sille voi mitään. Tosin suurena yllätyksenä sanoitukset toimivat. Tuli oikeastaan muutamaan eri otteeseen ne luettua.
  5½
  
  8. St. Thomas - Cornerman
  Uusi tuttavuus ja siitä plussaa. Muuten biisi on hyvin helposti kunneltava, rauhallinen ja rento. Kuuluu siis kategoriaan hyvän mielen biisi (c). Tämä yksinkertaisesti toimii. Se ei ehkä sytytä, pistä miettimään tai muuta "syvempää" - mutta silti oikein hieno raapustus/veto. Ensimmäisellä soittokerralla siitä ei jäänyt mitään käteen, mutta jo toisella kerralla siitä sai enemmän irti. Veikkaan, että ajan myötä biisistä pitää vain enemmän ja enemmän. Se on hieno ominaisuus biisissä kuin biisissä
  7
  
  9. Periphery - Jetpacks Was Yes!
  Tämäkin uusi tuttavuus. Bändillä on oikein kiva soundi, mutten yksinkertaisesti ymmärrä, miksi sitä pitää noin pitkälle tuottaa/jalostaa. Siis okei, ymmärrän toki miksi - koska se on tarkoituskin... mutta j******ta! Oikeasti. Kaverilla on hienot vokaalit, joten turha siihen mitään efektejä lisätä. Sama juttu kitaran kanssa. Pelkistäminen ja minimalisointi saisi tämän bändin kuulostamaan kolme kertaa paremmalta. Tai no, minun makuuni. Biisi oli joka tapauksessa ihan okei. Tuppaa vain olla hieman liian metalcorea omaan makuun.
  5
  
  10. Coil - Fire Of The Mind
  Hyvin kokeellista tavaraa. Bändi ei niinkään uusi tuttavuus, mutta biisi kyllä. En muutenkaan ole tutustunut Coilin uudempaan tuotantoon, vaan enempi tuohon 80 -luvun tavaraan. Biisi on kaunis, surullinen ja synkkä. Natsaa, koska tämä on minun musiikkiani. En nyt halua pistää päivää käyntiin näin masentavalla biisillä, mutta erinomaista materiaalia ennen nukkumaanmenoa. Ehdottomasti raadin kärkipäätä.
  8
  
  11. Damian Marley - Pimpa's Paradise
  Uuuh, raadin jopa toinen reggaecoveri. Kuinkas tässä nyt näin on päässyt käymään? Tosin kesti hetki, kunnes hokasin, että tämä on tuon isä-Marleyn alkuperäinen tekele. Ensin tuli meinaan mieleen, että biisi on joku aivan kamala jenkki R&B -rällätys. Onneksi siis ei. Damianin tuotantoon en ole sen kummemmin vielä tutustunut. Muutamia satunnaisia biisejä on tullut vastaan vuosien varrella. Patience, Beautiful, There For You jne. toki tulleet tutuksi. Mutta joo, tosi makea raita, josta tulee hyvä mieli, vaikka sanoitukset ovatkin synkät. Alusta loppuun raikas ja rento. Suuri(n) yllättäjä.
  7½
  
  12. XTC - Dear God
  Hyvien biisien putki jatkuu. XTC on bändi, johon tulisi tutustua enemmän. Olen kumminkin jonkin sortin punk-/indie-/electromies ja tämän sortin tavaraa tulee kuunneltua. Tätä kappaletta en ole kylläkään kuullut varmaan kahteen vuoteen. Biisi on aivan mahtava. Toki pieni "vika" on siinä, että lauletaan Jumalasta. Olen pakana ja kaikki Jumalaan liittyvä on minulle yhtä syntiä. Tässä tapauksessa kuitenkin sallin iso-J:n. Joka tapauksessa tosi makea biisi. Perinteistä UK vaihtoehtomusiikkia. Sitä ei yksinkertaisesti voi kusta.
  8
  
  13. The Damned Things - We've Got A Situation Here
  Bändi ei kertonut mitään, joten päätin kokeilla Wikipediaa. Wikipediassa bändistä puhutaan "heavy metal supergroup" -nimellä. Noh, tuosta ollaan kaukana. Mielestäni tämä oli ihan perinteinen (hård)rokkiveto. Sen kuunteli alusta loppuun ja siinäpä se. Se ei jäänyt mitenkään erikoisesti mieleen, eikä sitä tee mieli toista kertaa soittaa. Aika mitäänsanomaton veto, näin kauniisti sanoen.
  6
  
  14. Turbonegro - Denim Demon
  Turbonegro on ihan hauska bändi, joka on tultu koettua mm. Ruisrockissa ja Ankkarockissa. Se on ihan kiva, mutta enempää en siitä uskalla/osaa sanoa. Ihan kivaa ja menevää punk rokkia. Kiva soundi, vokaalit toimivat ja näin niin kuin yleisesti ihan menevä tapaus. Valitettavasti biisissä on sama vika kuin tuossa ylemmässä raatiehdokkaassa. Se ei yksinkertaisesti sytytä. Sen kuuntelee ja kivalta kuulostaa, mutta ei sen kummempaa.
  6½
  
  15. No Doubt - Spider Webs
  Hyvin munakas veto heittää No Doubtia raatiin. Biisi on ihan okei. Tykkään soundista ja tykkään Gwenistä, mutta kun kertsi lähtee käyntiin, se jää hieman latteaksi. Se siis tökkii eniten ja kertsi kumminkin on hyvin-hyvin tärkeä tekijä biisissä kuin biisissä. Muuten hyvin kesäinen tapaus. Moista rällätystä voisi hyvin kunnella pussikaljalla, 30 asteen helteessä. Ajai.
  7
  
  16. Beirut - Postcards From Italy
  Oikein kiva ja raikas biisi. Kun lykkäsin biisin ensimmäistä kertaa käyntiin, niin heti huomasi, että p****le kun on solistilla komiat vokaalit. Luulisi pillua heruvat ja paljon. Sitten kun noita vokaaleja tuetaan mahtavalla musiikilla, niin saadaan aikaan tosi makea yleissoundi. Etenkin taustalla soiva ukelele miellyttää. Tosi mahtava ja mielekäs tapaus. Plussaa heruu myös siitä, että tämä on aivan uusi tuttavuus minulle.
  8½
  
  17. J. Geils Band - Centerfold
  Rock n' rollia ja silleen. Hassun hauska juttu tässä on se, että levy löytyy hyllystä. Onhan tämä h**vetin imelää musiikkia, mutta toisaalta biisi on tämän raadin legendaarisin. Itse hankin levyn useampi vuosi sitten kun kaverilla oli pienet kasaribileet. Tuolloin levy soi ensimmäisen ja viimeisen kerran. Sen jälkeen se on ollut pölyyntymässä, käyttökelvottomana. Se on semisti väärin, sillä biisi on ihan okei. Hauska kasarirällätys. Nostaa mielen ja naanaanaa-taustalaulu saa muutkin mukaan.
  7
  
  18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys
  Legendaarista tavaraa. Joskus 2005-2007 paikkeilla minulla oli armoton progekausi päällä ja tuolloin tuli myös Haikaraan tutustuttua. Haikaran Haikara on kulttikamaa ja omistan kyseisen tallenteen kaiken lisäksi älppärinä. Se on komea, haluttu ja semisti jopa arvokas. Mutta joo, tosi makea biisi ja h**vetin hieno levy. Ei oma suosikki levyltä, mutta aivan loistava joka tapauksessa. Suomenkielinen proge on yksinkertaisesti kaunista. Kovimmat pisteet siis tälle.
  9½
  
  19. Drew O Doherty - Angles Live in My Town
  Uusi, virkistävä, rento ja mukaansatempaava tapaus. Toki lyriikat ovat tässäkin biisissä hieman imelät, mutta menköön tällä(kin) kertaa. Jää oikeasti hyvä mieli biisin päätteeksi. Se on aina hieno ominaisuus ja vähintäänkin merkki siitä, että biisi on onnistunut. Propsit siitä postaajalle. Kolme peukkua pystyssä ja silleen.
  7½

[Marshallsaaret]

Playlist tälle rundille.

Ottakaa tuosta niin on helpompaa.

[The Rocker]

Deftones - Diamond Eyes
Kuulostaapa melko perus setiltä. Ihan kiva melodia. Ja tulihan sieltä sitä rääkymistäkin. Siis kaiken kaikkiaan näitä kappaleita tulee melko usein kuultua. Ihan hauska kappale täytyy myöntää. Hieman ehkä munaton esitys. Yritystä löytyy mutta siihen se jääkin.
6

Stiff LittleFinger - Johnny Was
Punk rockia. Tai niin wikipedia sanoo. Kyllähän tässä äänimaailma on aika lailla kohdillaan. Hienoa fiilistelymusaahan tämä on. Kitarasoolo oli aika hieno. Laulajan ääni on mukavan karhea. Kuulostaa parin päivän dokuputken jälkeen äänitetyltä kappaleelta jonka aikana on vedetty kaikkea mahdollista ainetta ja ääntä ei saatukaan sitten tuon enempää aikaiseksi. Ihan hauskahan tämä on. Voisi joskus kuunnella enemmänkin.
8

Liturgy - Ecstatic Rite
Onpas räkäistä. Hieman liiankin räkäistä. Norski bläkkis kuulostaa itseasiassa melko ylituotetulta tähän verrattuna. Olisi se melko hienoa jos kuulisi muutakin kuin rääynnän ja päällä särisevän kitaran. Eipä tämä oikein korvia miellytä. Ja tämä on kaiken lisäksi noin kaksi minuuttia liian pitkä.
4

The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender
Aah tämä on musiikkia korvilleni... hetkonen. No ei mutta ihanaa kun aivot pystyvät reagoimaan ääneen ilman että pitää miettiä mitä tässä nyt tehdään. En varmaan ikinä toivu Liturgysta. Kuitenkin mielestäni Townsend on ihan hauska tapaus. Vaikka nyt ei ihan sitä ominta kamaa ole.
8

Ritarikunta - Silver Moreno
Tjaah suomiräppiä. Ei kyllä oikein jaksaisi. Noh oletetaan että kärsimyksen kautta pääsen syntymään uudestaan joksikin muuksi kuin rotaksi. Noh eipä tämä nyt niitä biisejä ollut jotka meinaavat saada pään räjähtämään. Lauluäänet ovat kaikki ärsyttäviä. Biitti on onneksi aika miellyttävä, miltei hypnoottinen.
6

Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja
Aah rentoa musiikkia. Gösta Sundqvistin ääni on kyllä miellyttävä. Tämä on kyllä miellyttävä kappale kaikin tavoin.
9

Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
Enpä ole kovin paljoa tätäkään yhtyettä kuunnellut. Ihan kuunneltava yhtye käsittääkseni. Eikä tämä kappale kyllä muuta mielipidettäni suuntaan tai toiseen. Varsin miellyttävä pop rock kappale. Ei mitään varsinaista vikaa mutta ei mitään kovin erikoistakaan. Jousiosasto sinällään oli melko positiivinen asia mutta melko mielikuvituksettomanahan tuo pysyi. Ihan miellyttävä kappale.
7

St. Thomas - Cornerman
Miellyttävän oloista musiikkia. Lauluääni miellyttävä ja akustinenkitara toimivat hyvin. Hauskaa feelgood musiikkia. Varsin samanlaiset vibathan tästä tuli kuin 22 Pistepirkon Birdysta.
9

Periphery - Jetpacks Was Yes
Jaahans... hieman kaoottisen oloista konepoppia. Hieman ehkä mitäänsanomattoman oloinen kappale oli alkuun. Lähinnä sinällään että näitä tuntuu olevan aika paljon. Ja aika monet on tehty paremmin. Sitten tuli kitarasoolo josta (luonnollisesti) plussaa. Muutenkin homma tuntui lähtevän huomattavasti kovempaan suuntaan.
8

Coil- Fire Of The Mind
Tämähänon varsin hypnoottista. Laulu toimii hyvin ja konemusiikki pitää roskan hyvin kasassa. Hommassa tuntuu kyllä hyvin brittiläisyys. Vain he ovat tarpeeksi outoja tehdäkseen tätä. Totaalisen hypnoottinen meno.
9

Damian Marley - Pimpa's Paradise
Reggaeta. Enpä oikein pidä tästä. Hieman liiankin chilliä. Ainakin yleensä. Tämä toimi nyt tässä väsyneessä olotilassa hyvin. Ehkä olen tuominnut koko genren liian helposti... tai sitten en. Kyllähän tämä ihan hyvin soljui korvasta sisään ja toisesta ulos.
8

XTC - Dear God
En pidä. Ihan hauskan oloinen video. Laulaja näytti papilta mikä on aina aihe pelkoon. Loppua kohden äijä näytti pääsevän vauhtiin ja haukkuikin koko Jumalan lyttyyn. Eipä tämä kyllä mitenkään positiivisesti jäänyt mieleen.
5

The Damned Things - We've Got A Situation Here
Scott Ian . Ihan hauska video. Biisikin oli ihan hauska. Supergroup tosiaan. Hieman huumorimeininkiä. Ei siinä mitään.
7

Turbonegro - Denim Demon
Vie vaimot, miehet lapset, tyttäret ja pojat turvaan lukkojen taakse. Piilota rahat ja kemikaalit. Purista pakarat yhteen ja juokse henkesi edestä. Turbongero on täällä! Homodemin demonit ja heidän hilpeä punk rockinsa yhdistettynä kaikkeen kivaan. Tästähän voi syntyä pelkkää parhautta. Maailman suurin undergroundbändi.
10

No Doubt - Spider Webs
Ja sitten onkin edessä mainstresamia. Ihan hauskaa poppiahan tämä on. En kyllä niinkään tällaisesta välitä. Ei vain oikein kolahda.
6

Beirut - Postacards From Italy
En ollut tästäkään yhtyeestä ennen kuullut. Oletin tämän olevan todella vanha mutta aktiivisia vuosia on ollut vasta noin 5. Noh positiivinen yllätys sinänsä. Eipä tämä kovin negatiivinen kokemus ollut.
7

J. Geils Band - Centerfold
Synapoppia. Naisia on enemmän kuin Mötleyn musiikkivideoissa keskimäärin. Ja tämä ei kolahda oikein mitenkään. Hieman liian itseään toistava kappale jossa ei ole mitään kovin erikoista.
5

Haikara - Köyhän Pojan Vaellus
Melkoista tahtilajivaeltelua. Kitaranvongutus meni aika hyvin. Varsin miellyttävän oloista musiikkia. Jotenkin tämmöinen kevyempi proge ei kuitenkaan ole minun mieleni. Tai sitten en vain näe metsää puilta. Ihan kiva biisi ei siinä mitään mutta jokin tästäkyllä puuttuu.
7

Drew O Doherty - Angels Live In My Town
Vallan pätevää kitaranrämpyttelyä ja unenomainen tunnelma. Laulu miellyttääkorvaa ja melodiat ovat kohdillaan. Kertosäe on kaunis. Ikävä kyllä tämä on tosiaan unettava kappale. Ja se jokin tästä kyllä hieman uupuu. Kuitenkin kaunis kappale.
7

[FlameSnoopy]

Teksti on paikoittan erittäin jäistä, mutta toivottavasti se on myös paikoittain luettavaa. On with the list!

• 1. Deftones - Diamond Eyes
  Koska musiikkimakuni on hyvin rajoittunut reggaeseen, sen alalajeihin, joihinkin koviin rokkibändeihin, sekä satunnaiseen suomirappiin, ei luultavasti suurinosa tämän raadin tavarasta tule olemaan yhtään tuttua. Alkuun aloitettiinkin jonkintyylisellä metallilla tai jollakin, raskailla rummuilla, kitaralla ym. Itse en pidä metallista ollenkaan, hirveintä musiikkia maan päällä mielestäni. Laulu oli kyllä ihan mukavaa, ja chorus toimi. Kiljumiset, karjumiset ja niin edes päin, eivät. Ei kuitenkaan ihan täyttä paskaa.
  2
  
  2. Stiff Little Fingers - Johnny Was
  Sitten legendaarisen Bob Marleyn coveriin. Biisi lähti käyntiin mukavilla kitararämpytyksillä, josta sitten instrumentit hyppäsivät mukaan klassiseen tyyliin. Laulajalla on aika omaperäinen ääni, joka tosin ei sopinut aina yhtä aikaa rumpujen ja kitaran kanssa. Tunteella veti kyllä jätkä, ja lauloi kyllä tyylillä lyriikoita, sekä toi biisin astetta ylemmälle tasolle. Vaikka tyyli ei sovikkaan makuuni, hyvä biisi kyllä.
  7
  
  3. Liturgy - Ecstatic Rite
  Kerroinkin jo mielipiteeni kyseisestä tyylistä aikasemmin, mutta tämä on itseasiassa täydellinen esimerkki järkyttävästä paskasta. Oikeasti, mitä v**tua oikeasti? Laulaja rääkyy koko biisin ajan, rummut ovat aivan hirveät ja lyriikoista saa mitään selvää. Nyt se Clint Eastwoodin v***u mitä paskaa kuva tähän oikeasti.
  0
  
  4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!
  Lisää karjuntaa, intensiivistä rummusta, sekä kaikuja. Kaiken huomioon ottaen kyllä ihan hienosti koottu biisi, tuo naispuolinen ääni on oikeasti kova. Video on myös tyylikäs, mutta vaikka tämä ei edustakaan musiikkimakuani, voin ymmärtää, miksi joku tämmöisestä diggaa.
  4
  
  5. Ritarikunta - Silver Moreno
  Suomiräppiä. Kiintoisaa. Erinomaista settiä kolmannelta räppääjältä, toinen kusi vähän flown, sekä comebackit edellisestä lauseesta. Lyriikat on mielenkiintoisia, kertsi toimii, sekä taustabiitti on erittäin hyvä. Aika ankee fiilis, mutta positiivinen yllätys, varsinkin kahden edellisen kappaleen jälkeen. Tuskinpa menee musiikkikirjastooni, mutta mainiota tavaraa aina välillä.
  7
  
  6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja
  Sitten parhaan suomalaisen bändin klassinen biisi. Tämä träkki on kuitenkin laajasti tunnettu varmaan vain (mainostamatta) mainoksesta, eikä niinkään sen takia, että biisi olisi loistava. Leeviltä löytyy niin paljon parempiakin biisejä, rummut eivät toimi laulun tahtiin kovinkaan hyvin, mutta lyriikat ovat, kuten odottaa saattaa, rautaa. Leeviltä kuitenkin löytyy vain muutamia huonoja biisejä, eikä tämä lukeudu siihen, vaan johonkin keskikastiin.
  6
  
  7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
  Tuntematonta taidetta tämäkin biisi, joka lähtee kuitenkin fantastisesti liikkeelle. Mukavat rämpytykset, toimivat rummut, mutta sitten tuleekin biisin ääretön heikko kohta: itse laulu. Laulajan ääni on hirveä, mutta lyriikat ovat kuitenkin menettelevät. Kuitenkin niin häiritsevä fakta, joka omaperäisestä taustasta huolimatta tulee laskemaan arvosanaa rutkasti. Ainiin, ja vihaan radiomusiikkia, johon tämäkin kipale lukeutuu.
  5
  
  8. St. Thomas - Cornerman
  Whooa. Tunteellisella taustalla säestettynä tulee tämä seuraava räpellys, jonka laulu on mielenpainuvaa, lyriikat toimii, ja kokonasuutena biisi on todella hyvää settiä. Piti oikein wikipediattaa tämä artisti, kuunnella biisi toiseen otteeseen, sekä etsiä muutamia muitakin biisejä youtubesta. Ehdottomasti tähänastinen valopilkku 'raadissa, joka on aika varmasti jopa uusin lisäys musiikkikirjastooni.
  9
  
  9. Periphery - Jetpacks Was Yes!
  Mutta sitten tuleekin taas tiputus maanpinnalle seuraavan biisin ensimmäisten kolmenkymmenen sekunnin aikana. Kamalia efektiä, hirveän kuuloista, radio ystävällistä laulua ja lyriikoita. Rummutkin ovat hyvin laimeat, sähköskitta ei toimi yhtään, joten kokonaisuutena tämän biisin voi tiputtaa, sekä bändin lokeroida, sinne "p**ka" kategoriaan.
  1
  
  10. Coil - Fire Of The Mind
  Siitä onkin sitten hankala laittaa taas paskemmaksi. Tämä träkki alkoi oudoilla instrumenteilla, sekä vähintäänkin yhtä oudolla laululla. Vähän liikaa ykkösversessä (?) samantyylisiä sanojen loppuja, mutta muuten tämä on kyllä mielenkiintoinen kokeilu, jos sen nyt semmoiseksi saa leimata. Kokonaisuutena erittäin outo ja erikoinen biisi, joka nousee esiin muista raadin entryistä.
  6
  
  11. Damian Marley - Pimpa's Paradise
  Sitten tuleekin sellainen cover Bob Marleyn biisistä, joka on ehkä jopa parempi kuin Bobin mahtava biisi. Tunteelliset lyriikat ja taustat sopivat Damian Marleyn tyyliin, ja hän luokin kiintoisan tarinan viiden minuutin sisään. Lukeutuu ehdottomasti juniorin parhaisten biisien listalle, ja feattikin toimii erinomaisesti biisiin ja sen teemaan. Lähes täydellinen biisi, jonka ainoa heikko kohta on viimeinen verse (?), vai mikä se ikinä onkaan.
  9½
  
  12. XTC - Dear God
  Yksi harvoista biiseistä, jonka olen kuullut etukäteen jossain joskus. Lyriikat ovat omaperäiset ja laadukkaat, ulostuonti on vähintäänkin keskinkertainen, ja laulu toimii hyvin. Jotkut kohdat eivät ole niin erinomaisia, mitä se kidin ensimmäinen verse, kuten lopetus, joka on hyvin ärsyttävä. Kokonaisuutena biisi kuitenkin toimii, sekä on omaperäinen, joka on kuitenkin ominaisuus, jonka artistit haluavat leimattavan itseensä. Toimii.
  8
  
  13. The Damned Things - We've Got A Situation Here
  Kahden erittäin kovan biisin jälkeen tuleekin sitten taas iso harppaus alemmalle tasolle hard rockin, huonojen lyriikoiden ja ärsyttävän laulun merkeissä. Jos edellinen biisi toimi, tämä ei. Mikään ei oikeastaan toimi.
  ½
  
  14. Turbonegro - Denim Demon
  Äh, jonkunlaista punkkiräpellystä tuohon perään sitten. Liian agressiivinen ja nopea laulu ja rummut eivät lukeudu ikinä suosikkeihin, eikä punk tyylinä muutenkaan mitenkään. Piste jo siitä, että lauluäänet eivät olleet ärsyttäviä, eikä minkäänlaisia hirveitä efektejä ollu käytetty.
  1
  
  15. No Doubt - Spider Webs
  Kesäisen kuulostavan alun jälkeen tulee ihan out-of-place chorus, joka ei toimi yhtään. Muutenkaan tyyli ei sovi, taaskaan, yhtään omaan makuuni. Naisäänet ovat valitettavasti useimmin huonompia kuin mies vastaavat, ja näin taaskin. Kaiken lisäksi soppaan on lisätty geneeriset rämpytykset, sekä rummut. Ei jatkoon.
  2
  
  16. Beirut - Postcards From Italy
  Mukava yllätys tämä kipale. Laulajan ääni toimii mainiosti, mikä lie onkaan, joka taustalla soi, sopii erinomaisesti tähän, siihen lisättynä vielä joku nätti torvi, ja kovat saundit oli taatut. Lyriikat nyt eivät ole niin mieleenpainuvat, mutta kun koko muu biisi on mukaansa tempaava, niin se ei haittaa. Tämäkin lukeutuu yhtiin raadin kovimpiin muutaman minuutin kokonaisuuksiin.
  7½
  
  17. J. Geils Band - Centerfold
  Kukakohan on tämän tänne heittänyt? Kaikki luultavasti on tämän joskus kuullut, joskaan se ei tarkoita mitään. Itse biisi ei meinaan ole niin hyvä mitä tunnettavuudelta voi odottaa, mutta legenda mikä legenda. Videolla näkyy muuten hienoa kasarityyliä, sekä tanssia. Kyllähän tämä menettelee näin kerran kuultuna.
  3
  
  18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys
  Hyvä, että joku on tänne heittänyt jotain suomalaista tavaraakin. En tiedä, olenko kyseistä biisiä ikinä kuullut, mutta bändiltä jotain settiä olen kyllä. Laulusta ja laulajasta en pidä, sen myönnän, mutta tausta toimii hyvin, joskin jossain kohdissa tipahtaa laadussa. Biisin kohokohta on ehdottomasti kertsi, pimputukset taasen ovat sen täysi vastakohta.
  5
  
  19. Drew O'Doherty - Angels Live in My Town
  Levyraadin rundin päättääkin tämä räpellys. Yllättävää kyllä, pidin biisistä paljon, sekä googletin kaverin. Hirveästi ei tietoa löytynyt, mutta maksa-mitä-haluat projektit ja levyt ovat aina plussaa. Voisi melkein tukea jo tuon takia. Biisissä oli hienoa (kitaran?) rämpyttelyä, sekä kaverilla on laulajan lahjoja vaikka muille jakaa. Oikein menettelevä tapa päättää levyraati.
  6½

Yhteenvetona voin sanoa, että keskiarvo ei päätä hivo, mutta jonkunlaisia helmiä joukosta löytyi kyllä. Erityisesti biisit numeroilla 5, 8, 10, 11, 12 & 16, sekä raadin päättänyt rämpytys jäivät mieleen. Mukaan toki mahtui järkyttävää paskaakin, ja jopa 0 arvosana joka ansaitsee erikoismaininnan.

[Fletch]

Deftones - Diamond Eyes
Tylsä kipale. Sitä tuttua ja turvallista kamaa, jota ei olla tehty edes tyylillä. Deftonesia on tullut joskus kuunneltua, ja vanhemmasta(?) materiaalista olen jonkun verran vissiin pitänyt. Siis en ole ainakaan muutamien kuuntelukertojen jälkeen poistanut yhtyettä tutustumislistaltani. Mutta eipä tämä iskenyt. Rockin miehinä kuitenkin annan näinkin ”hyvät” pisteet.
5

Stiff LittleFinger - Johnny Was
Tää oli ihan v***n kova! Enpä koskaan ole tätä alkuperäistä kuullut enkä enää ehkä haluakaan. Stiff Little Fingersin tiedän, mutta jostain syystä en koskaan ole vaivautunut kuuntelemaan. Se on hyvitettävä kuuntelemalla tätä aivan pirusti. Ihq soundi, mukavaa kitarointia sekä mahtavat sanat. Very nice.
9

Liturgy - Ecstatic Rite
Oliko nuo saatanalliset äänet laulua? Ihan sama, aika turhaa paskaa.
2½

The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender
Deviniltä olin ennen tätä kuullut yhden biisin, yhden hemmetin hyvän biisin nimeltä Deep Peace. Ja sen perusteella odotukset olivat aika suuret tätä kohtaan. Bend It Like Bender alitti odotukseni kyllä melko pahasti. Näppärää kitaran käyttöä ja sillee, mutta ei tämä nyt oikein iskenyt. Iiiihan kuunneltavaa kamaa anyway.
7-

Ritarikunta - Silver Moreno
Ei suomiräppiä... Ihan jees biitti ja kohtuullisen hyvät sanat, mutta jokin tässä vaan aina niin peijakkaasti ravistaa.
3

Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja
Gösta, suomalaisen musiikin suurin sanataituri. Jok'ikisen biisin sanat ovat vain niin hienot, oli aihe kuinka typerä tahansa. Miehen ääni on myös yksi parhaista. Leevi and the Leavings oli pitkän aikaa mielestäni se paras suomalainen yhtye. Nyt on tullut muitakin, ja Leevien arvo on ehkä hiukan laskenut... "Vasara ja nauloja" ei kuulu suosikkeihini, aihe kun on mielestäni hiukan typerähkö, mutta kyllä tämä silti ainakin kasipuolikkaan ansaitsee. Gösta, kiitos.
8½

Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
Jostain syystä luulin, että Jimmy Eat World olisi kauheaa screamoa, mutta eipä ollutkaan. En tiiä oliko se sitten hyvä vahi huono juttu. Yllättäen tykkäsin tästä vähäsen, joskaan en usko että tulee tätä jatkossa kuunneltua. Sanoista plussaa.
6½

St. Thomas - Cornerman
Yksi sana: täydellinen. No ok, kirjoitan minä muutakin. Tämä biisi tuli aika sopivasti tälle roundille. Olin juuri viime viikolla esitellyt zipaleen ystävälleni, ja tässä pari tuntia sitten hän kertoi, kuinka on tähän rakastunut. Kuten minäkin. En osaa Cornermanista paljoa kertoa, mutta hitto, tässä on sitä jotain. Mahtavat sanat, mahtava musiikki. Liikuttavaa kamaa.
10

Periphery - Jetpacks Was Yes
Tylsä kipale. Sitä tuttua ja turvallista kamaa, jota ei olla tehty edes tyylillä. Peripherystä en koskaan ole kuullutkaan. Eipä tämä iskenyt. Rockin miehinä kuitenkin annan näinkin ”hyvät” pisteet. Hmm, kuulostaa tutulta... Ok, laulajan ääni oli ihan jees.
4½

Coil- Fire Of The Mind
Öööö, vau. Kuten joku tuolla Youtubessa oli kommentoinut, tästä tulee mieleen Joy Divisionin kappale "Decades", joka muuten on yksi hienoimmista kappaleista mitä olen kuullut. Tämmöinen taiteellisen hieno synkkyys iskee minuun takuuvarmasti. Jotain tästä kylläkin jäi puuttumaan, ehkä pitää vain kuunnella enemmän. Coil menee ehdottomasti tutustumislistalle.
9+

Damian Marley - Pimpa's Paradise
Hmm, melko ristiriitaiset tunteet tästä tulee. En tiedä miksi, sillä tykkäsin musiikista, kertsistä sekä räpistäkin jopa. Jokin tässä vain ärsyttää. Pimpa's Paradise kuulostaa ainakin helkkarin typerältä. Olisi tuon termin voineet korvata jollain muulla. Ehkä sitten heruisi parempi arvosana. Noh, ikinä ei voi voittaa.
8

XTC - Dear God
Jumala-aiheiset biisit iskee lähes aina, ja tämä iski harvinaisen lujaa (siis ei todellakaan tuon jumalanpilkan takia). Introsta sekä outrosta lisäpisteitä. Lisää XTC:täkin kuunteluun.
9

The Damned Things - We've Got A Situation Here
Ihan suht. Kovaa settiä. Ei sellaista, mitä kuuntelemalla kuuntelisin, mutta toimii kuitenkin. Kitarameiningeistä pidin. Ei erityisen hyvä, mutta ei huonokaan.
7-

Turbonegro - Denim Demon
Turbonegro-nimeä olen aina inhonnut vaikka musiikki ihan siedettävää onkin. Asennetta tästä ainakin löytyy. Tällaista karheaa punk-meininkiä. En vapaaehtoisesti varmaankaan kuuntelisi, mutta ei tässä nyt periaatteessa mitään vikaa ole. Paitsi nimi.
7-

No Doubt - Spider Webs
Gwen Stefanista en ole koskaan pitänyt. Tää oli taas tätä tylsää ja geneeristä settiä. Ei hyvä, mutta ei nyt huonokaan.
6-

Beirut - Postacards From Italy
Tuplavau! Olen tätä ennemminkin kuunnellut, mutta nytpä tämä vasta hyvältä saundasikin. Oikein piristävää musiikkia, varsinkin ne trumpetit! Huhhuh. Laulajan ääni on aivan uskomaton. Sanoituksiin en kiinnittänyt kovin paljoa huomiota vaikka yleensä musaa kuunnellessani niin teen. Biisin instrumentaali taisi vain viedä niin mukanaan. Kuten jo mainitsin: huhhuh! EDIT: Videokin oli tosi hyvä, varsinkin rullalautailukohta.
9½

J. Geils Band - Centerfold
Vau/piristys-linjalla jatkuu. Centerfold tempaisee mukaansa heti alussa. Vallan menevä ralli! Kertosäe on pirun kova, ehdottomasti raadin kovimpia. Vislaus toimii mukavasti taustalla.
9-

Haikara - Köyhän Pojan Vaellus
Haikara on minulle se ensimmäinen suomenkielinen progebändi enkä usko, että tästä voi enää paremmaksi panna. Aivan loistavat sovitukset. Ei tätä voi suu kiinni kuunnella! Ihan sairas raita sairaalta albumilta, jolta kyllä löytyy vähintään yhtä kovaa settiä. My god!
10

Drew O Doherty - Angels Live In My Town
Tämä olikin varsin hyvä teos lopettamaan raadin. Rauhallinen sekä lyriikoiltaankin sopiva. En oikein keksi mitään muuta sanottavaa tästä. Hmm, noh, tykkäsin!
8

Kova kierros, kaks kymppiä.

[Tirkka]

1. Deftones - Diamond Eyes
Kyllähän tämän voisi joskus kuunnella toistekin. Mukavan siisti ja menevä biisi, siis ihan kelpo kuunneltavaa mutta tästä nyt kuitenkin puuttui se jokin joka tekisi tästä biisistä jotenkin erityisen ja sellaisen biisin jota haluaisi kuunnella uudestaan ja uudestaan.
6

2. Stiff Little Fingers - Johnny Was
Ihan mukavan kuuloista melodisempaa punkkia. Kyllähän tällaista kuuntelee toisinaan ihan ilokseen. Loppu on vähän ränkkäämistä mutta annettakoon se anteeksi.
7

3. Liturgy - Ecstatic Rite
Kyllästyin biisiin jo kymmenen sekunnin jälkeen. Annettakoon Bushille tästä nyt huonot pisteet kun hän sitä viimeistä sijaa niin kovasti tältä kierrokselta toivoi. Tai jos tämä on jonkun muu niin tavoite lienee kuitenkin juuri se.
1

4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!
Ihan loistava biisi. Tällaista musiikkia kuuntelisin myös mielelläni useamminkin. Ainoa pieni miinus siitä että biisi meinaa lässähtää parin minuutin jälkeen, se onnistuu kuitenkin nostamaan itsensä takaisin ylös.
9

5. Ritarikunta - Silver Moreno
Jaa että räppiä... ei tässä biisissä mitään suurempaa vikaa ole jos räppiä jaksaa kuunnella. Tausta on jopa tosi hieno. Mutta kun ei tätä räppiä nyt vaan oikein jaksa eikä varsinkaan suomeksi.
4

6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja
Vaikka tästä tuleekin ärsyttävästi rautakaupan mainos mieleen niin onhan tämä nyt kovimpia biisejä yhdeltä kovimmista suomalaisista bändeistä ikinä. Ehkä vain Natumania arvostaisi tätä bändiä enemmän kuin minä.
10

7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
Ihan kiva biisi sinänsä. Laulaja kuulostaa hämmentävän paljon Per Gessleltä (Roxettesta). Roxette toimii tämäntyylisessä genressä kuitenkin vain niin paljon paremmin kuin tämä ja onnistuu useimmiten myös jäämään tätä biisiä paremmin mieleen. Ei tässäkään muuten mitään suurempaa vikaa kyllä ole.
6

8. St. Thomas - Cornerman
Hei hei! Ei kai musiikin tarkoituksena se ole että kuuntelijaa alkaa itkettämään jo pelkän melodian takia. En sen tarkemmin kuunnellut sanoja mutta vähän liian itkuvirsimäinen tämä on että voisin ensikuulemalta rakastua tähän. Vähän vähemmän itkuisella tyylillä esitettynä tämä voisi ollakin jopa ihan loistava biisi. Liika on kuitenkin tunteilussakin liikaa vaikka biisi varmasti monella kuuntelukerralla miellyttäisikin enemmän.
7

9. Periphery - Jetpacks Was Yes!
En oikein osaa arvostaa biisiä josta kuuluu alusta loppuun se että tässä on oikein yritetty viimeisen päälle väsätä hittiä. Yritystä on liikaa ja valitettavasti se myös kuuluu.
4

10. Coil - Fire of the Mind
Tässä sitten taas tällainen biisi mistä en osaa sanoa oikein mitään. Ei oikein jää mitään mieleen tästä eikä voi sanoa että hirveästi olisin tähän biisiin rakastunut. Ei mitään suurempaa vikaa mutta ei vaan tunnu se biisi kunnolla pääsevän käyntiin.
4

11. Damian Marley - Pimpa's Paradise
Tässä heti toinen sellainen biisi perään josta en osaa sanoa oikein mitään. Ei tääkään mikään paskempi ole mutta ei tästäkään kyllä jäänyt oikein mitään mieleen. Ei huono mutta ei ole ehkä tämäkään ihan se minun juttu kyllä.
5

12. XTC - Dear God
Hieno biisi. Ei niinkään aiheen takia, enkä sanoja sen kummemmin tullutkaan kuunnelleeksi mutta tämäntyylinen musiikki toimii kyllä yleensä aina vähintäänkin kohtalaisen hyvin. Laulajan äänestä tuli joku kotimainen laulaja mieleen mutten nyt saa millään päähäni että kuka.
8

13. The Damned Things - We've Got A Situation Here
Eipä tämä nyt niin p**ka ollut mitä biisin alussa ajattelin mutta ei tästä kyllä tullut hullua hurskaammaksi. Tuskinpa tulisi vaikka viitsisinkin kuunnella tämän toisen kerran.
4

14. Turbonegro - Denim Demon
Hitaammin ja vähemmällä ränkkäyksellä tämä olisi iskenyt varmasti, mutta ei tää nyt kuitenkaan ollut oikein mistään kotoisin.
2

15. No Doubt - Spider Webs
Itse olen kyllä aina pitänyt Gwen Stefanista, ja tää biisikin on oikein kiva. En ollut tainnut montaakaan biisiä kuulla No Doubtilta aiemmin Don't speakin lisäksi, mutta ainakin tää kolahtaa. Miinusta kuitenkin siitä että kertosäe tuntuu jotenkin keskeyttävän biisin ja vaihtavan johonkin ihan muuhun. Muuten oikein mukavaa meininkiä tämä.
8

16. Beirut - Postcards from Italy
En oikein pääse yli siitä että tästä tulee mieleen Juice Leskisen biisi Osapäivänatsi, ja päällimmäisenä jää erittäin ikävästi mieleen että tämä on plagiaatti. Muuten biisi on kyllä ihan ok, ei siinä mitään.
5½

17. J. Geils Band - Centerfold
Vilperin Perikunta-cover! Vai mitenpäin se meni? Aivan perkeleen hyvä biisi, ei tästä tarvitse sanoa mitään muuta.
10

18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys
Hienoa että suomenkielistäkin musiikkia löytyy edustettuna tältä kierrokselta. Kuten se toinenkin suomenkielinen biisi, iskee tämäkin melko hyvin. Ei nyt kympin arvoisesti kuitenkaan, kuitenkin arvostan tätä.
8

19. Drew O Doherty - Angels Live in My Town
No shit, ei paha! Ei kun siis, ihan kiva tää on mutta vähän liian unettava päättämään tämän levyraadin. Vähän valju kuva tästä biisistä jäi, eikä tämä mies ja kitara-musa muutenkaan oikein maistu.
6½

Ja sitten kertauksena ne pistemäärät vielä!

1. Deftones - Diamond Eyes: 6
2. Stiff Little Fingers - Johnny Was: 7
3. Liturgy - Ecstatic Rite: 1
4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!: 9
5. Ritarikunta - Silver Moreno: 4
6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja: 10
7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues: 6
8. St. Thomas - Cornerman: 7
9. Periphery - Jetpacks Was Yes!: 4
10. Coil - Fire of the Mind: 4
11. Damian Marley - Pimpa's Paradise: 5
12. XTC - Dear God: 8
13. The Damned Things - We've Got A Situation Here: 4
14. Turbonegro - Denim Demon: 2
15. No Doubt - Spider Webs: 8
16. Beirut - Postcards from Italy: 5,5
17. J. Geils Band - Centerfold: 10
18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys: 8
19. Drew O Doherty - Angels Live in My Town: 6,5

Yllättävän kova tasohan tässä kaiken kaikkiaan oli ja mukavan erityylisiäkin biisejä edustettuina, monipuolisempaa tavaraa kaiken kaikkiaan kuin edellisellä minun osallistumallani kierroksella.

[Button]

Kiitosta marshallsaarelle playlististä, säästyi kivasti aikaa.

1. Deftones - Diamond Eyes

En tätä nyt paskaksi ala haukkumaan, mutta aika mitäänsanomaton. Ei aiheuttanut minkäälaisia fiiliksiä. Oikeastaan aikalailla keskivertokamaa, kyllähän tämä NRJ:n soittolistalla erottuisi joukosta, mutta ei täällä. Vaikkei Deftones ei ole meikäläisen suosikkibändejä ole, niin kyllä niiltäkin ihan kohtuu kappaleita löytyy, Digital Bath yhden nimetäkseni.
5

2. Stiff Little Fingers - Johnny Was

Melko varma veto pistää Stiff Little Fingersien kaltainen punkin ikoni levyraatiin ja vielä semmoisella biisillä johon en ole EHTINYT tutustua. Vielä reggaecover, joka punkmuodossa uppoaa minuun lähes 9/10 tapauksista, tässä on lähes kaikkea mitä haen musiikilta, mahtavuutta, tämän tyylisen kappaleen oisin jonain muuna päivänä voinut postata.
9


3. Liturgy - Ecstatic Rite

Tässä taas päinvastaisesti kaikkea mitä en hae musiikilta. Tietty muutama pojo asenneteesta ja agressiivisuudesta, eli ihan Justin Bieberin tasoa ei kuitenkaan olla. Eipä minuun tämmöinen "musiikki" ilman mitään melodiaa kuitenkaan uppoa, varsinkaan kun solistikin kuulostaa siltä että häntä raiskataan. Rohkea veto postaajalta (Y).
3

4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!

Ei tämäkään biisi oikeen mulle avautunut, dancemusaksi ihan jees. Mukava naikkonen kyllä lisää kappaleen laadukuutta. Rennosta meiningistä huolimatta melko mitäänsanomaton.
5

5. Ritarikunta - Silver Moreno

Suomirap on kyllä aina ollut jotenkin ällöttävää, mutta nyttemin olen alkanut jotenkin sietämään sitä, älkää innostuko. Tämä biisi on keskivertoa parempaa perus finnish rappia, biitti toimii ja lyyrisestikkin ei mitään huonoa settiä. Hyvä mielihän tästä jäi ja sopisi ideaallisesti vaikka autolla ajamiseen tunnelman luomiseen. Ajaa asiaansa, mutta rap ei ole kuitenkaan meikäläisen juttua, tälläiset tyypilliset raptekeleet alkavat toistamaan itseään hyvin nopeasti ja kyllästyminen on nopeaa.
6

6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja

Legendaarinen K-Rauta mainoksen tunnusbiisi, no veikkaanpa ettei aika moni ei ole kappaletta ihan kokonaisuudessaan kuullut. Taattua Leevilaatua, eipä tästä paljoa sanottavaa, onnistuu luomaan kaikenpuolin hyvän fiiliksen Göstän lumoavalla äänellä ja kekseleliäillä lyriikoilla.
7

7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues

Joo melko tyydyttävää meininkiä, en jaksa nyt hirveenä turinoida tästä, tykkäilen JEWin melankolisesta materiaalista, tämä ei edusta sen parasta puolta, mutta ei missään nimessään nyt huonokaan ole.
6 1/2

8. St. Thomas - Cornerman

Okei, tämmöstä musaa lähdin tältä raadilta hakemaan. Uutta (minulle), melodista, kaunista, hieno kertis, vaikka ei oikeen avautunut sanomaltaan. Kärsii kuitenkin itsensätoistamisesta, biisissä ei paljon tunnelma muutu. Pitää tutustua artistiin enemmänkin kuhan joutaa. Propsit postaajalle.
8

9. Periphery - Jetpacks Was Yes!

Linkin Parkin tapaista metalcorea tykitystä, iha okei kamaa. Tosin Wankien kanssa ollaan samoilla linjoilla tuotteen ylijalostamisesta. Ei tarjoa kovinkaan paljon mitään uutta tai säväyttävää. Olinko ainut jolla tuo video oli ihan s****nan laginen?
6

10. Coil - Fire of the Mind
Melko synkkä tunnelmainen viisu, erottuu tosiaan joukosta. Tässä on biisissä on jotain jota en osaa sanoiksi pukea, kohtuu positiivinen tuttavuus, jäi jotain seuraavallekin kuuntelukerralle.
7


11. Damian Marley - Pimpa's Paradise

Reggae on aina ihan mukavaa kuunneltavaa, mutta sitä lopullista kiinostuksen kipinää ei ole koskaan tullut niinkuin tiettyjä artisteja/genrejä kohtaan on tullut. Aatteet musiikin pohjalta ovat kuitenkin kohdallaan, jota arvostan. Ei tämäkään biisi mitään hetkellistä mukavaa fiilistä lukuunottamatta mitään tarjonnut ja Damien Marley artistina ei muutenkaan ole koskaan ollut mieleinen, tämäkin coveri jää pahasti alkuperäiseen varjoon.
4

12. XTC - Dear God

Kiinostava musavideo ja letkeä tunnelmainen biisi, homma kyllä menee välillä vähän naiviksi ja musiikalimaiseksi hölynpölyksi. Ei kyllä uponnut sen pahemmin, sanoma oli kohillaan, mutta jos haluan uskontokriittistä tavaraa taidan turvautua vanhaan tuttuun Bad Religioniin, jonka mahtavuutta voi tässäkin arvostelussa ylistää.
6

13. The Damned Things - We've Got A Situation Here

Joo tämmöinen biisi, perus rocksettiä, tälläisen suttu yleensä soi ekana kun avaat Radio Rockin tjsp. Nojoo ei välttämättä huono juttu, mutta ihmiset hei tuokaa jotain uutta ja säväyttävää tähän threadiin.
5

14. Turbonegro - Denim Demon

Ihan hyvä tekele Turbonegrolta, kaikinpuolin pätevä, ei erotu joukosta pahemmin, mutta hyvää punkkia on paha mennä haukkumaan. Eikä tästäkään kappaleesta mitään sen kummempaa huonoa puolta tule ihan heti mieleen.
7

15. No Doubt - Spider Webs

Jee poppia, mitäs tästä sanoisi. Mulla tulee aina sama fiilis Gwen Stefanin äänestä, ja sen biiseistä. Tuntuu, että olen kuullut jokaisen niistä sata kertaa aikaisemmin, hirveä kiusaus vaihtaa kappaletta ensimmäisen 30 sekunnin ajan, mutta sitten se vain unohtui taustalle soimaan. Tylsä.
3

16. Beirut - Postcards from Italy

Nyt vähän freshimpää kamaa pitkästä aikaa, alkoi jo puuduttamaan! Hyvä meininki ja biisissä tuntuu jo eka kuuntelukerran jälkeen olevan jotain maagista, taustatarina varmaan mielenkiintoinen, musavideo hyvin täydentää musiikkia, tälläistä raadilta haen, good job.
9

17. J. Geils Band - Centerfold

Tämä vajoaa välittömästi raadin paremman puoliskon virsuihin. Teki melkeen mieli alkaa tanssimaan, kun tämä rupesi soimaan, kuitenkin jokin jäi uupumaan. Vähän liian massaan uppoavaa goodfeeling musaa, jota ei kyllä ole liikaa.
6 1/2

18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys

Huhhuh, onneksi lähenee loppu jo lähenee, työlästä tämä raapustus. Toinen suomenkielinen kappale ja jää kyllä sen toisen varjoon. Empä osaa tästä oikeen mitään kummempaa sanoa, ihan mukava jne, mutta aika vaisuksi jäi kyllä loppuunsa, ei meikäläisen juttu tämä suomiproge, eikä proge yleensäkkään.
5


19. Drew O Doherty - Angels Live in My Town
Tässä on jotain kaunista, melankolista, ehkä tosiaan vähän imeelääkin, mutta tiettyinä hetkinä tälläinen musiikki on itselleni jotain todella mahtavaa. Tämän soidessa voi vähä aikaan olla huoletta ja rentoutua, riffi ja solistin ääni on todella mukanaanvievää.ffi ja solistin ääni on todella mukanaanvievää.
9

EDIT: Typoja joka lauseessa, Im too old for this shit.

[Marshallsaaret]

1. Deftones - Diamond Eyes

Eka ajatus: vieläkö nämä tekee musaa. Soundi ei ole kyllä kehittynyt mihinkään kymmenen vuoden aikana. Aijai, muistanpa lainanneeni White Pony -levyn kirjastosta ja kuunnelleeni sitä mökkimatkalla autossa kannettavalla mp3-cd-soittimellani. Se oli poijjaat hienoa aikaa, paitsi tietysti kun paristot loppuivat jo ennen kuin perille päästiin. Tämä biisi ei nyt ollut ihan sitä terävintä Deftonesia, ja nu-metal on muutenkin jo aika koluttu tyylilaji. Aika tylsä veto oikeastaan, etenkin koska bändiltä niitä hyviäkin biisejä löytyy.

Arvosana: 3

2. Stiff Little Fingers - Johnny Was

Aijai, Clashin tyyppinen punk on toki aina mieleen. Räkäiset vokaalit ja autotallin kuuloiset instrut iskevät johonkin hermoon ihan kiitettävällä tavalla. Vähän turhan pitkä biisi, eikös nää enemmänkin toimi siinä 2 minuuttia ja eteenpäin -formaatissa? Kuitenkin ihan menevä ja toimiva biisi.

Arvosana: 7

3. Liturgy - Ecstatic Rite

Kukakohan tällaisenkin nyt sitten meni laittamaan? Selkeä provobiisi, jolla haetaan vain huomiota. Jos tämä on Bushin biisi, olen pettynyt, koska hänen varsin laajasta musiikkimaustaan olisi muutakin poimittavissa. Jos tämä on jonkun muun biisi, ihmettelen motiiveja postata tällaista pierua laudalle. PS. kuuntelin tämän kuitenkin kolme kertaa.

Arvosana: 0

4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!

Onpas tunkkainen äänimaailma tässä. Vai menivätkö diskanttikajarit juuri rikki? Naislaulajan osuudet ovat ihan kivan kuuloiset, mutta jotenkin perimmäinen idea jää minulle vähän epäselväksi. HeviRallista 5 pinnaa. Väärin äänittämisestä -1.

Arvosana: 4

5. Ritarikunta - Silver Moreno

Tää biisi on kyllä samaa sarjaa viime kierroksen Raimon biitin kanssa. Varastettu jostain ihan tusinabiisistä ja pistetty sanalla sanoen parempaan käyttöön. Ritarikunta on Turun paras räppibändi ja Lempi Joe ihan huikea MC (ja Chyde kanssa ihan fine). Kylmät väreet kertsistä ja täydet pisteet jo biisin aiheesta. Oishan se nyt siistii jos ois oma pala Eestii, laiturissa suomalainen moottorivene ja kädessä yksi Hele Õlu.

Arvosana: 10

6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja

Tästä tulee aina mieleen se hemmetin Rautian (?) tv-mainos, ja onhan tämä aikamoinen renkutus joka jää päähän soimaan. Gösta on kyllä kova lyyrikko, mutta en kyllä hänen tyylinsä suurin fani ole koskaan ollut. Viime kesänä nähtyä Teuvo-musikaalia muistellessa tulee kyllä positiivisempiakin assosiaatioita mieleen kuin vain telkkarimainos, joten pari lisäpinnaa näistä muistoista ovat paikallaan.

Arvosana: 5

7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues

En ole oikein koskaan osannut päättää, onko Jimmy Eat World lintu vai kala. Välillä biisit kuulostavat suorastaan noloilta, toisinaan taas ihan loistavilta. Samaa sarjaa Carpark Northin, Mewin ja muiden nössörock-bändien kanssa. Tässä kappaleessa jousiosuudet ovat hienoja ja niitä olisi toivonut kuulevansa enemmänkin. Muuten hieman keskinkertainen sävellys hyvällä äänimaailmalla.

Arvosana: 6½

8. St. Thomas - Cornerman

Tämä meni ekalla kuuntelukerralla ihan ohi kuin lasillinen haaleaa maitoa konsanaan. Seuraavilla kuuntelukerroilla hento ja hiljainen biisi kuitenkin aukesi. Miellyttävän kuuloista haikeaa musaa oikeastaan. Korvan taakse.

Arvosana: 8

9. Periphery - Jetpacks Was Yes!

Taas tätä paskaa. En kyllä yhtään tajua miten joku jaksaa moista kuunnella. No onneksi ei itse tarvitse näitä vapaaehtoisesti kovin usein kuunnella. Ihme vollotusta. Jos biisin paras meriitti on kliseiden ja efektien täyttämä Full-HD-video, on varmaan syytä vähän katsoa peiliin.

Arvosana: 2

10. Coil - Fire of the Mind

Aika masentava biisi. Ihan näin synkissä tunnelmissa en tavallisesti viihdy. Ylitsevuotavasta synkkyydestä huolimatta ihan kelpo biisi joka tapauksessa. Miinusta siitä, että tuli paha mieli.

Arvosana: 6

11. Damian Marley - Pimpa's Paradise

Miksi? Miksi tämä biisi on valittu tänne? Marleyltä löytyy mm. loistava Welcome to Jamrock ja vastikään ilmestynyt mielenkiintoinen yhteisalbumi Jay-Z:n kanssa ja joku vatipää päättää laittaa jonkun täysin keskinkertaisen albumibiisin, jossa joku hyvin persoonaton räppäri on fiittaamassa. Ei vain mene mun pieneen kaaliini.

Arvosana: 4

12. XTC - Dear God

Ateisti-new wavea? Onkos tässä nyt Velocityn yritys hurmata musahomot mukaan tyhmien uskovaisten lähettämien youtube-videoiden bashaamiseen vai GK:n yritys kosia indyuikkareita helposti lähestyttävällä ja samaistuttavalla new wave -biisillä? Ota siitä nyt sitten selvää, ihan ok biisi joka tapauksessa. Oma XTC-suosikkini pysyy kuitenkin Making Plans for Nigelina.

Arvosana: 7

13. The Damned Things - We've Got A Situation Here

Heviä ilman sielua. Jee! Tämän postanneelle neuvoksi: mene takaisin kuuntelemaan Radio Rockia ja sen hassunhauskaa aamushow'ta. Ei tule ikävä.

Arvosana: 2

14. Turbonegro - Denim Demon

No niin, tällaisessa formaatissa punk toimii parhaiten. Onhan tässä nyt eroa kuin yöllä ja päivällä kun vertaa vaikka tuota edellistä Sony-BMG-Heviä tähän räkäiseen ja asenteella tehtyyn kamaan.

Arvosana: 7½

15. No Doubt - Spider Webs

Tän muijan ääni on vaan niin ärsyttävä... En oikein osaa samaistua kalifornialaisiin hmv-rokkareihin, vaikka kuinka olisi ska-vaikutteita. Ihan okei biisi nyt kuitenkin, mitä nyt varmaan pidemmän päälle aika ärsyttävä lässyn-lässyn-kertsi. Pari pinnaa miinusta ihan turhaan särisevistä "raskaammista" kitaroista ja Gwenin äänestä.

Arvosana: 4

16. Beirut - Postcards from Italy

Kaunis ja melodinen biisi tämä. Laulajan ääni on miellyttävän melankolinen, kuten myös uliseva ukulele-rämpytys. Less is more, sillä aika yksinkertaisilla soundeilla ja musiikillisilla elementeillä tällä on paljon enemmän tarjottavaa kappaleen kuuntelijalle kuin tämän kierroksen monilla muilla kappaleilla. Ja ne torvet! Tykkään!

Arvosana: 10

17. J. Geils Band - Centerfold

Sitten sulava siirtymä jäähallimusiikin pariin. Myös paikallisradioiden lätkäselostusten erätaukosoittolistoilta tuttu renkutushan tämä on. Toistan: renkutus. Aina välillä sitä miettii, että loppuiko sanoittajan lyyriset taidot kesken kun sanojen keskellä on "naa-naa-na-naa-naa-naa" -osuuksia vai yritetäänkö sillä vain korostaa sitä loistavaa melodiaa, mikä on kerrankin keksitty. Kappaleen puolustukseksi on sanottava, että onhan tämä parempi kuin moni muu kierroksen biisi.

Arvosana: 6

18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys

Taas Kumiorava (pakko olla) on kaivanut jostain ihan puskista meille obskuuria [ei muuten ole oikea sana suomen kielessä vielä tähän asti] suomalaista progen ja humpan sekoitusta. Sielukasta ja yllättävää. Ehkä liiallinen epätasaisuus biisin rakenteessa haittaa elämystä jonkin verran, mutta kyllähän nämä hyvät osuudet sitten ottavat vettä myllyyn takaisin isolla kauhalla. Torvet toimivat kyllä populäärimusiikissa uskomattoman hyvin, ja sama pätee itse asiassa jousiin (siis muihin jousisoittimiin kuin kitaraan). Harva osaa näitä kuitenkaan hyvin käyttä. Raadin yllättäjä #1!

Arvosana: 9

19. Drew O Doherty - Angels Live in My Town

Toimivaa country-vaikutteista rokkia. Laulajalla on hieno nuoren miehen Jack Daniels -ääni ja banjo taustalla on faija. Positiivinen yllätys tämäkin.

Arvosana: 8

Ihan hyvä kierros kaikenkaikkiaan, vaikka yleinen taso hieman toissa kierroksesta jäikin.

[Bushmeister]

1. Deftones - Diamond Eyes

"White Pony" ja "Around The Fur" oli esiteinivuosien suuria ilonlähteitä, ja "Shut Up And Drive" pyörähtää aina sillon tällöin youtubestakin. Eipä tässä enää ole jäljellä sitä samaa tunnelmaa mikä aikaisempi, raa'empi ote joka vapaammin sotki hennompaa synakuviota rääkymisen kanssa. Aikaisemmin toimi kuin lasista tehty maantiejyrä, nyt tyhmää kuin säkillinen hiiriä.
Arvosana: 4/10

2. Stiff Little Fingers - Johnny Was

Kaikki kuulostaa paremmalta John Peelin radio-ohjelmassa. Sanoisin että kuuntelisin tätä automatkalla, joka on omiin kuuntelutottumuksiin nähden erittäin suuri plussa. Letkeä meininki muistuttaa suosikki-clasheistani, ja irkkujen nariseminen ei yhtään häpeä brittiläisen vastaavan rinnalla.
Arvosana: 8/10

3. Liturgy - Ecstatic Rite

Black metalin nerokas dekonstruktio, epälineaarista taidetta tavalla joka tullaan noteeraamaan vasta vuosien päästä. Poissa on s****na, pimeys, veriuhrit ja uho. Jäljelle on jätetty pelkästään musiikin riisuttu ydin vailla sen teatraalisia tai ideologisia koristeita: lähes improvisoidut kitarakuviot, instrumentin tapaan biisejä ohjaileva laulu sekä kolmella rummulla ja kahdella symbaalilla taotut lyömäsoittimet, jotka minimaalisista lähtökohdistaan huolimatta kulkevat lujaa, vaihtelevasti ja päättäväisesti. Lopputuloksena on kuin maailman hilpein maailmanloppu robottiorkesterin tulkitsemana.
Arvosana: 10/10

4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!

On Townsendin mamman poika tehnyt parempiakin vetoja. Mielestäni mies on parempi luomaan hieman vakavahenkisempiä äänimaisemia, jota hyvin osoittaa tämän tanssimetallin paikallaanjunnaaminen. Naisvokalisti ainoastaan vahvistaa tunnelman latistumista. Kuulostaa joltain mitä kuulisi alppibaarin after-skissä.
Arvosana: 5/10

5. Ritarikunta - Silver Moreno

Taustabiitti on biisin paras osa. Itse ulostulo ei toimi, mielikuva on kuin suomalainen kävelemässä loskasäällä: laahaa ja mutisee mennessään. Suomalainen melankolia istuu mielestäni huonosti räpin piiriin.
Arvosana: 4/10

6. Leevi & The Leavings - Vasara Ja Nauloja

Jaksaa hymyilyttää jopa ylisoitettuna, ja on täydellinen osoitus Göstan taidosta tehdä hyvää, menevää ja kestävää poppia. Tarvitseeko tähän muutakaan?
Arvosana: 8/10

7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues

Indie/poprokin sitä ääripäätä joka harvemmin uppoaa. Jousisommittelu ja muu hempeily tuo poppivaikutteet vielä vahvemmin esiin, ja laulajan äänestä on kadonnut tyystin se vähäinenkin särmä mitä muistikuvistani odotin.
Arvosana: 4/10

8. St. Thomas - Cornerman

On näitä huonompiakin singer-songwritereitä kuunneltu joskus. Blandi tuotos joka menee yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, tosin matkallaan pahemmin ärsyttämättä. Kuin siedettävä Sufjan Stevens.
Arvosana: 6/10

9. Periphery - Jetpacks Was Yes!

DJ:tä voisi kuunnella yksinään, kaikki muut saisi hukuttaa suohon. Paskaa Radio Rock-soittolistakamaa, jonka parhaat osiot ovat viiden sekunnin throwaway-pätkiä lupaavan kuuloista elektroniikkaa.
Arvosana: 1/10

10. Coil - Fire Of The Mind

Coililta tuttua on lähinnä 80-luvun tuotanto, "The Ape Of Naplesia" en ole ainakaan kuullut. Ihailtavasti yhteennaitettua bittisyntikkaa ja puhdasta, efektitöntä laulua. Minimalistista ilmettä korostaa vielä syntikoiden alle painuva rytmisektio ja kitarariffi, joista kuulee vain vaimeita kuvia koko äänen pinnalla. Vielä plussaa tahdin pysymisestä melankolisen rauhallisena koko biisin ajan. h**vetin hyvä veto tähän raatiin.
Arvosana: 9/10

11. Damian Marley - Pimpa's Paradise

Kuulostaa niin MTV-r'n'bltä ettei tosikaan.
Arvosana: 2/10

12. XTC - Dear God

Heh, tämähän oli jopa kuultu joskus. Miinusta ettei bändi toivo oluen hinnan laskevan. Laulajalla on hyvä ääni, kun pysyisi mahtipontisessa kasarimoodissaan jatkuvasti. Vähäeleisyydessään toimiva kappale.
Arvosana: 7/10

13. The Damned Things - We've Got A Situation Here

Masentavaa että Every Time I Die-miehiltä voi loppua huumori niin totaalisesti että lähtevät tälläiseen paskasäkkiin mukaan. Radio Rock-etelärokkia otteella joka pistää aivot juoksemaan korvista ulos uusintakierroksilla. Nähty, kuultu, mutta ei koskaan kiinnostuttu.
Arvosana: 1/10

14. Turbonegro - Denim Demon

Tiesin jo arvosanan kun näin bändin nimen. Come on, se on Turbonegro, mitä muuta siltä voisi odottaa. Pohjoismainen hulluus on paras mauste mihin tahansa musiikkiin.
Arvosana: 7/10

15. No Doubt - Spider Webs

Aww notta on letkeä biitti heti alkuun. Torvisektiot saavat lähes aina karvat ja muut asiat nousemaan riemusta. Hyvänolonbiisi, jota en soittaisi itse mutta joka ei randomsoitossa tuntuisi lainkaan hullummalta.
Arvosana: 6/10

16. Beirut - Postcards From Italy

Tippuu hieman samaan kastiin St. Thomaksen kanssa mutta paremmin vedettynä. Torvet tuovat vaihtelua, vanhahtava tuotanto antaa omanlaisensa ilmeen ja lisäksi vielä pitkä pätkä instrumentaalia. Biisi olisi itseasiassa vieläpä parempi ilman laulua kokonaan.
Arvosana: 7/10

17. J. Geils Band - Centerfold

Voi v***n v***u, ja joku väitti että minä provosin. Kymmenet hiihtoravintolat ovat vieneet minulta elämänhalun.
Arvosana: 0/10

18. Haikara - Köyhän Pojan Kerjäys

Suomiproge on yleensä aika hit-or-miss kamaa omalla kohdalla. Tämä on aika missaus: liikaa progea ja liian vähän rokkia. Oikeastaan tämä kuulostaisi tutummalta jonain suomireggaetaustana. Lopun kansanmusiikki-iloittelu nostaa osakkeita heiluen.
Arvosana: 6/10

19. Drew O Doherty - Angels Live In My Town

Eh. En ole tarpeeksi amerikkalainen arvostamaan tätäkään. Ei sen kummempia koukkuja eikä laulajakaan vakuuta otteellaan. Banjo on ehkä paras osa kokonaisuutta.
Arvosana: 4/10

Liian vähän yllätyksellisyyttä tällä kierroksella, liikaa ala-arvoista radiopaskaa.

[Razorman]

Round 4, start.

Deftones - Diamond Eyes
Edes joskus vuosituhannen alkutaipaleilla, kun enempi kuuntelin tämän tyylistä musiikkia, ei Deftones napannut lainkaan. Tämä biisi edustanee sitä bändin salonkikelpoisempaa puolta, joka on kyllä edukseen hyvällä tuotannolla, muttei juuri muulla. Alavireinen kitara yhdistettynä laiskasti laulettuun kertsiin pikemminkin väsyttävät kuuntelijan kuin lataavat. Plussaa siitä, että mitään yksittäistä ärsyttävää elementtiä, joka olisi täydellisesti tuhonnut kuuntelukokemuksen, ei noussut pintaan.
3/10

Stiff Little Fingers - Johnny Was
Marssihenkinen rumpalointi on siinä hilkulla toimiiko, mutta onneksi sitä ei tarvi lyhyttä introa kauempaa kuunnella. Itse biisi on täyttä herkkua koko 8 minuutin kestollaan. Vaikka coveri onkin, niin tässä erinomainen osoitus, että punkin ei todellakaan tarvitse jämähtää siihen muutaman minuutin ja kolmen soinnun kestoonsa vaan kekseliäisyyttä saa - ja pitää - hyödyntää. Tämä tekee varsinkin alkuaikojen post-punkista yhden mielenkiintoisimmista ja parhaista genreistä. Johnny was a good man, need I say more?
9/10

Liturgy - Ecstatic Rite
Nyt mentiin miksauspöydällä sorkkimaan vääriä nappuloita, sillä tuolla äänisaasteen seassahan on varsin hyviä juttuja, jotka karmiva vesiputouksen pauhu peittää alleen. Miksi black metal -bändit edelleen pitävät kiinni siitä asenteesta, että huonosti tuotettu on ainoa oikea tapa? Vokaalit ovat myös aika yhdentekevät. Instrumentaalina ja selkeämmillä soundeilla tämä olisi ollut paljon parempi. Ei kuitenkaan niin huono, mitä muut väittävät.
4/10

The Devin Townsend Project - "Bend It Like Bender!"
Äänivallien synnyttämisessä Townsend on kunnostautunut ja onhan tässäkin taustalla asiallinen kohkaus menossa. Naislaulaja kuitenkin pilaa tunnelman aina ollessaan äänessä. Kokonaisuudesta tulee naiviiudessaan hieman mieleen se ekan kierroksen Ananamagucci vai mikä oli. Paljon parempaa on Townsend joskus saanut aikaiseksi, mutten silti voi käsittää miksi miestä pidetään minkään sortin nerona. Hyvin lattea muusikko pohjimmiltaan.
5/10

Ritarikunta - Silver Moreno
Esimerkillisen hyvää suomalaista hip-hoppia, kuten suurin osa MNT2 -mixtapesta. Värssyt menevät sarjaan "hauskaa riimittelyä, ei sanomaa", mutta tausta ja räppääjien flow toimii oikein hyvin. Tällaista lisää kentälle sen puhkikulutetun bailuräpin sijasta.
8/10

Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja
Itse olisin laittanut Leavingsilta jotakin muuta kuin sen kaikista kulutetuimman (no, Teuvo poislukien). Otetaan kuitenkin huomioon, että huonoinkin biisi tältä bändiltä on hyvä. Sanoituksen arjellisuus tuo mieleen M.A. Nummisen vedot ja leppoisa tunnelma on kuin suoraan harjakaisista. Miten joku voikin tehdä näin mutkatonta ja samalla loistavaa musiikkia!? Sen salaisuuden Gösta vei hautaan ja toista samanlaista ei tietenkään tule.
9/10

Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
Nauliinnuin videon ajaksi katsomaan kitaristin apinamaisia kasvonpiirteitä. Eipä muu porukka tosin sen fiksummalta näytä. Tällaisessa nössörockissa on se ongelma, että siitä on riisuttu se paljon puhuttu särmikkyys. Yleensä odotan lopullista tuomiota ainakin kertsiin saakka, mutta tämä biisi ei vain lähde. Kun kokonaisuus on löysää ja upottavaa vanukasta on vaikea tarrata mistään kiinni. Jouset ovat taas niin väärin.
1/10

St. Thomas - Cornerman
Nurkkapöydän miestä vaivaa sama ongelma kuin edellistä biisiä. Akustinen näppäily ja melankolisuus on toki hienoa kuultavaa, mutta peräänkuulutan jälleen sitä tarttumapintaa. Kuin sohisi eteenpäin usvaisella nummella ja putoaisi sen jälkeen kaivoon menettäen muistinsa. Neil Youngilta voinee ottaa oppia miten tehdään akustisia balladeja.
3/10

Periphery - Jetpacks Was Yes!
No onko kauheampaa taas kuultu. Hymy levisi huulille jo, kun otsikossa luki "1080p HD", mutten arvannut että tässä tavoitellaan myös musiikillista teräväpiirtoa. Näin tapahtuu kun ylituotetaan ja siloitellaan massoille kelpaavaksi jo ennestään valju pop/rock -biisi. Toki mukaan vielä sydäntäsärkevää laulua ja teatraalinen video. Plussaa siitä, että loppui.
0

Coil - Fire of the Mind
Roskaputken jälkeen jotain uutta ja piristävää. Melankolisuus on otettu oikeaoppisesti haltuun minimaalisella toteutuksella. Tämä kaava toimii aina. Toki hieman liian messuavaa omaan makuuni, etenkin tuo "Holy holy holy" -kohta, sillä biisi ikään kuin kaipaisi sen sijaan jonkin sortin kolinaa ympärilleen. Mitään suvantokohtaa ei löydy, vaan kuljetus toimii alusta loppuun tasaisesti. Tämän tyylistä maalailevaa musiikkia on hakusessa nk. "24/7 100-0", joten Coiliin täytyy tutustua hetimmiten.
8/10

Damian Marley - Pimpa's Paradise ft. Black Thought
Yrittääkö tämä olla jotain tylsää uusioreggaeta vai pelkästään tylsää? Geneeristä räppäystä ja taustalaulu menee sekin metsään. Parhaiten tästä saa irti, kun kuuntelee taustalla kuuluvaa kitaranäppäilyä ja keskittyy sulkemaan pois kaiken, mitä etualalla tapahtuu.
2/10

XTC - Dear God
Mainiota brittialternativea, jossa on polveileva rakenne ja - yllätys - toimivat jouset. Sanoitukset ovat provosoivat myönnetään, mutta mikäli tästä ottaa itseensä on syytä tarkistaa oman elämänkatsomuksensa pitävyys. Itse asiassa jumalkysymysten pohdinta ottaa tässä huomattavasti paremmin kantaa kuin monessa muussa ateismista kertovassa biisissä. Sanomasta ja videosta sikseen; XTC:n Skylarking on erittäin hieno levy, jossa Dear God ei edusta aivan kärkipäätä, mutta erottuu levyn muusta materialista kiitettävästi. Loistava valinta sinkuksi siis.
9/10

The Damned Things - We've Got A Situation Here
Melko perus hårdrockia, jossa Marshall -kaappien koko ratkaisee ennen kaikkea muuta. Massasta erottava innovatiivisuus puuttuu täysin ja video on jopa rockvideoksi aika kuraa, vaikka Scott Ian ihan hauska onkin. Tällä kierroksella on paha ylitarjonta massamusiikista verrattuna muihin.
3/10

Turbonegro - Denim Demon
Parhautta. Räkäisyys on tallessa ja soitossa on aggressiivisuutta. Biisin mitta on sovitettu prikulleen oikein tähän. Mikäli koko kierros olisi tällaista, olisi tämä todennäköisesti paras kierros ikinä.
8/10

No Doubt - Spider Webs
No Doubt ei ole koskaan kiinnostanut, silä olen rankannut sen Don't Speak -hitin perusteella yhden hitin ihmeeksi. Koukkuja ainakin oli riittämiin tässä, joskin Gwen Stefani on miellyttävä vain nähtynä, ei kuultuna. Ei tämä biisi saa minua tutustumaan bändiin enempi, mutta nyt olen valaistuneempi bändin suhteen. Lopun reggaemaisesta torvisoitosta iso plussa, sopii kuin peukalo silmään.
6/10

Beirut - Postcards From Italy
Piti aivan googletella onko bändi 70-luvulta, sillä video ja bändin soundi oli hyvin retrohenkinen. Kyseessä on kuitenkin vain neljä vuotta vanha bändi, mutta näitä retroilu- & pastissibändejä mahtuu nykyisin kolmetoista tusinaan. Menee siinä missä mikä tahansa muukin, muttei onnistu nousemaan toisten kaltaistensa yläpuolelle. Tarpeettomat trumpetit aiheuttavat pienen miinuksen.
5/10

J. Geils Band - Centerfold
Aika kanoninen MTV-biisi ja video. Pieni inhotus nousi siitä. Kitarariffi ja syntikat toimivat ihan hyvin, mutta omaan makuuni kokonaisuus laskeutuu liiaksi HHJJ-puolelle, joka on tässä paha sudenkuoppa. Ylipirteää hölkkäilyä. Na naa naa na na, not that good.
2/10

Haikara - Köyhän pojan kerjäys
Uuh, vanha suomalainen proge sekä jazz ovat ässäkortteja. Ei mene metsään missään tilanteessa. Haikara on suurempien nimien varjoon jäänyt bändi ja täysin suotta. Rockia ei tässä kaivata, joskin tämä sisältää hieman kitschiä pseudo-iskelmän muodossa. Taustasoitto groovaa siinä määrin, että moiset pikkuviat unohtuu hetkessä. Hieno veto.
8/10

Drew O'Doherty - Angels Live in My Town
Osuvan haikea lopetusraita tälle kierrokselle, sopii hyvin. Tässä on enempi sitä särmää joka jäi esim. St. Thomaksesta uupumaan. Biisi lähtee rullaamaan hitaasti ja leppoisasti, kunnes kantrivaihde astuu silmään, mutta ei romuttaakseen biisiä turhalla temmon nostamisella vaan kuljettaakseen sen ja raadin hienoon finaalin. Jälleen kesto on sovitettu musiikille liki täydellisesti. Tälle voisi antaa seisovat aplodit. Positiivinen yllätys!
8/10

[Ravenwood]

1. Deftones - Diamond Eyes

- Deftones on bändinä aika tuntematon meikäläiselle. Viimepäivinä olen kuitenkin yrittänyt tähän tutustua ja tämä Diamond Eyes biisi on jäänyt parhaiten mieleen. Varsin hyvä biisi mun mielestä. Ei mitenkään tajunnanräjäyttävä, mutta kyllä tätä ilolla kuuntelee. Laulajan äänestä pidän todella paljon.
Arvosana 8


2. Stiff Little Fingers - Johnny Was

- Alku oli ihan kiva. Eikä biisi muutenkaan mikään ihan kauhea ollut. Vähän turha pitkä oli, kun rupesi puuduttamaan.
Arvosana 5


3. Liturgy - Ecstatic Rite

- No olipas se pauketta. Ei tätä nyt kovin mielellään uudestaan kuuntelis. "Laulu" kuulosti ihan joltain zombien huudolta ja en pitänyt siitä ollenkaan. Muutenkin oli aika päämäärätöntä mäiskimistä. En ymmärrä.
Arvosana 2


4. The Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!

- Mun on pitänyt tutustua tähän Townsendiin jo pitkän aikaa, kun kaikki sitä hehkuttaa. Ja kyllä tämän biisin perusteella tän vois tarkempaan kuunteluun ottaa. Todella mainio kappale ja tuosta naislaulajastakin pidin todella paljon. Pistetään tämä korvan taakse ja tutustutaan vielä paremmin.
Arvosana 9


5. Ritarikunta - Silver Moreno
- Tuttu bändi ja jonain muuna päivänä olisin voinut pitää tästä enemmänkin. Nyt ei vaan jotenkin iskenyt. Aika perussettii.
Arvosana 4


6. Leevi and the Leavings - Vasara ja Nauloja

- Leavingsiä on välillä ihan kiva kuunnella, koska näistä biiseistä tulee aina hyvä mieli. Niin tälläkin kertaa. Harmi vaan, että tämäkin biisi on Rautian puolesta raiskattu. Toimii kuitenkin.
Arvosana 7


7. Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues

- Olen kyllä JEWiä kuunnellut jonkin verran, mutta ne on kyllä ollut enempi popimpia biisejä. Tämmönen kappale oli tavallaan positiivinen yllätys. Hämmentävää. Kiva biisi.
Arvosana 6


8. St. Thomas - Cornerman

- Ihan kivaa taustamusiikkia. Ei ärsytä, muttei pahemmin innostakkaan.
Arvosana 5


9. Periphery - Jetpacks Was Yes!
- Tästä minä pidän. Lisää kiitos!
Arvosana 9


10. Coil - Fire of the Mind

- No olipa harras tunnelma. Ihan kuin olisin kirkossa istunut. Ei ihan mun tyylistä ollut.
Arvosana 3


11. Damian Marley - Pimpa's Paradise

- Reggaeta tulee aina välillä kuunneltua. Tietyssä olotilassa, joka on saavutettu tietyllä nautintoaineella, reggae toimii todella hyvin. Oli tää ihan lepposa biisi, mut ei mitenkään mieleenpainuva. Ok, kai?
Arvosana 5


12. XTC - Dear God
- Aika erikoinen. En nyt voisi sanoa, että olisin pitänyt tästä biisistä. En osaa olla tästä oikein mitään mieltä.
Arvosana 3


13. The Damned Things - We've Got A Situation Here

- Enpäs ole tämmösestä super-ryhmästä kuullutkaan. Ei tässä kyllä muuta superia ollut kuin Scott Ian ja hänen parta. Aika perus rock rämpytys. Voisi jopa joskus kaljan juonnin ohessa kuunnella.
Arvosana 7


14. Turbonegro - Denim Demon

- Odotin vähän enemmän. Petyin. Olen kuullut Turbonegrolta parempiakin biisejä. Kyllä tän nyt kuunteli, eikä tää tämän raadin pohjasakkaa todellakaan ole.
Arvosana 6


15. No Doubt - Spider Webs

- No Doubtilla on muutamia biisejä joita tykkään silloin tällöin kuunnella ja tämä on yksi niistä. Mukavaa poppia. Kertosäe jää mukavasti pyörimään päähän. Stefanin äänessä on jotain mikä kiehtoo minua. Ja onhan se ihan nätti tyttö.
Arvosana 8


16. Beirut - Postcards from Italy

- Tämä olisi varmaan kivaa musiikkia kun ratsastaisi ponilla auringonlaskuun. Mutta mulla ei ole semmosia suunnitelmia. Ei kolahtanut.
Arvosana: 3


17. J. Geils Band - Centerfold

- Hah hah! Tästä biisistä tulee aina hyvä fiilis. Piristi kyllä kivasti ja antoi toivoa, että tämäkin levyraati tulee joskus päätökseen. Naa naa na na naa!
Arvosana 7


18. Haikara - Köyhän pojan kerjäys
- Vau! Olipas mielenkiintoinen biisi. Vähän pelotti tuo suomenkielisyys, mutta turhaan. Laulaja kuulosti hyvältä ja kappale oli muutenkin erinomainen. Ehkä sitä pitäisi joskus tutustua paremminkin suomenkieliseen musiikkiin, muutenkin kuin Irwiniin. Todellinen yllättäjä oli tämä biisi.
Arvosana 9


19. Drew O Doherty - Angels Live in My Town
- Kuvasi hyvin tätä raatia. Ei hyvä eikä huono.
Arvosana 5


Rehellisesti sanottuna tästä ei kyllä kovin montaa biisiä jäänyt mieleen. Harmin paikka. Oikeastaan vain Devin Townsend ja Haikara on semmoiset joihin aion paremmin tutustua. Aika meh...

[Kumiorava]

1. Deftones – Diamond Eyes
Olen elänyt käsityksessä, että Deftones oli jonkinlainen melvins-meininkiin päin kallistuva nu-metal-poppoo, mutta aika joutavanpäiväistä mukarankkaa lätkyttelyähän post-grunge-viboineen tämä oli. Tuollainen mussuttava kitarasoundi yhdistettynä noin terävästi soiviin rumpuihin aiheuttaa ainakin itsessäni instant-inhotusta. Kaikki orgaanisuus on tipotiessään. Kun lisätään vielä mitäänsanomaton laulaja, niin eipä tästä nyt oikein saanut mitään irti. Ei nyt mitenkään poikkeuksellisen huono, mutta sellainen Coheed&Cambrian vastine, tosin tässä nyt ei laulajakaan toiminut.

2

2. Stiff Little Fingers – Johnny Was
SLF:ää en ole koskaan pahemmin kuullut, mutta nimeen on vuosien saatossa tullut törmättyä siellä sun täällä. Onnistunut Marley-cover, joka räimeellään tulkitsee hienosti biisin tarinan. Alussa oli selkeää Velvet Underground-perinnön mukaista, mutta vähemmän metelöivää ja enemmän brittiläistä punk-soundia, joka luontevasti kehittyi Clash-henkiseksi pseudoreggaeksi. Vaikka verrokkeja mainitsinkin, onnistuu biisi olemaan kuitenkin täysin itsensä näköinen, ja onhan siinä komea soolokin (josta taas tuli vähän Television-fiiliksiä). Kaikenkaikkiaan ihan toimivaa räimettä.

8

3. Liturgy – Ecstatic Rite
Melko varmasti Bushin biisi, hänen musiikkimakunsa sairaus kun on sukua omalleni. Hieno veto kyllä. En jaksa näitä nahkaliiveissään poseeraavia, sinfoniaorkesterein höystettyjä pompöösejä pellejä, vaan minua kiehtoo bläkkiksessä juurikin se hypnoottisuus, kylmyys, karuus. Ne ovat tässä biisissä ehdottomasti läsnä. Varsinkin alussa. Huikea äänivalli, jonka taustalta kaikuu aavemaisesti hyytävä korina. Sveitsiläisen Paysage d’Hiverin teoksissa on välillä samanlaista ambientmaisuutta. Lopun progeilukin toimi yllättävän hyvin. Raadin ehdottomasti mielenkiintoisemmasta päästä.

8

4. The Devin Townsend Project – Bend It Like Bender!
Devin Townsendin väitetyn nerouden sisäistäminen on mennyt minulta ohi. En heppua nyt sysipaskaksi haukkuisi, mutta yliarvostettu hän on silti. Terria on ihan hieno levy, mutta muuten en ole jaksanut tuotannosta kiinnostua. Mitähän tästä nyt sanoisi... Devinin levyt on ainakin tuotettu lähes aina päin p***että, tässäkin tuollainen muovinen soundi jo lauluäänessä pisti pännimään. Kertsihän oli sitten ihan Ace of Basea, vaikka tuo happyhardcoremaisuus melkeinpä biisin pelastaakin. Joka tapauksessa tämä oli tuttuun Devin-tapaan täyteen ahdettu kaiken maailman efektejä sun muuta, eikä tuo hepun huutaminen koskaan ole uponnut. Siisti video kylläkin.

4

5. Ritarikunta – Silver Moreno
Jostain syystä olen aina sekoittanut Ritarikunnan ja Royal Familyn, mutta ehkä tästä lähtien osaan erottaa suomi-ug:n ja tuon toisen amisräppiretkueen. Tähän mennessä paras suomiräppiveto näissä geimeissä. Tausta toimii ihan kivasti, riimittely mielenkiintoista (vaikkei ihan yhtä psykedeelistä mitä Raimolla) ja flow’kin on kaikilla ihan kohdillaan. Toisaalta biisin teeman huomioon ottaen, jokin Georg Ots-osaston iskelmäsämple olisi saattanut esimerkiksi kertsissä toimia. Mutta ihan toimivaa settiä.

7

6. Leevi and the Leavings – Vasara ja nauloja
Kulunut renkutus. Sillä mainoksellakin on oma vaikutuksensa, mutta muutenkin tämä on sitä Leevin vähän kulahtaneempaa matskua. Minä olen kehittänyt jonkinlaisen viha-rakkaus-suhteen Göstan tuotantoa kohtaan. Joukossa on monia tylsiä, suorastaan huonoja rämpytyksiä, mutta toki myös monia nerokkaita vetoja löytyy. Toisaalta, onhan tämä sanoituksellisesti oivallisen ironinen täky näitä tee-se-itse-miehiä kohtaan, joiden mielestä miehen mitta on itse rakennettu talo, ja pop-sävellyksenä peittoaa silti lähes kaiken muun, mitä radiossa nykyään soi.

7

7. Jimmy Eat World – Gotta Be Somebody’s Blues
Tämähän toimi suorastaan kohtuullisesti. JEW nyt on yleensä ollut kammottavaa radiopoppipunkkia, joten sillä akselilla tämä oli yllättävän onnistunut veto, koska se ei onnistunut ärsyttämään kertaakaan, joskaan ei se nyt jalkojakaan maasta nostattanut. Orkestraatiotkin olivat sopivan hienovaraisia, viipyileviä ja hiipiviä. Välillä tulivat jopa Einstürzende Neubautenin jousisovitukset mieleen. Plussaa myös siitä, ettei biisi missään vaiheessa purkautunut mihinkään, vaan pysyi tuollaisena hitaana ja arvaamattomana. Koko biisin ajan odotin sellaista ”maailmoja syleilevää” pateettista kertsiä joka pilaisi kaiken, mutta onneksi sellaista ei tullut. Sanoituksissakin oli sisältöä, mutta sävellyksenä ehkä vähän torso. Sovitus pelasti paljon.

6

8. Saint Thomas – Cornerman
Laulajasta tuli hieman Justin ”Bon Iver” Vernon mieleen, joskaan siinä ei ollut samanlaista surullisuutta ja tunnetta. Ohut falsetti on aikamoinen vedenjakaja, ja tässä tapauksessa se kuulosti vähän hengettömältä. Sävellyskin oli viulutaustoineen aika moneen kertaan kuultu. Ahdistuneita miehiä kitaransa kanssa on jo tässä vaiheessa niin paljon, että melkoista särmää pitäisi omata erottuakseen, joten tämä jäi valitettavasti vähän valjuksi. Näemmä tämä norjalaisherra on jo siirtynyt yläkerran orkesteriin vain 31-vuotiaana, joten rauha hänen sielulleen.

6

9. Periphery – Jetpacks Was Yes!
No niin, kohtalokkaan kuuloista ostaricorea, kuin Linkin Parkin oppikirjasta. Tosin mitäs hemmettiä, Last.fm väittää näitä progressiiviseksi metalliksi. En kyllä pahemmin osaa erottaa tätä mistään 30secondstomarseista ja muista. Ei tämä kuitenkaan kamalinta tuon osaston musiikkia loppujen lopuksi ole, vaikka soundit olivatkin jo epäinhimillisen kirkkaat. Full HD-musiikkia Full HD-ihmisille. Tuo Steve Vai-soundilla vedetty soolo taas oli korniudessaan ihan hauska. Videokin oli kieltämättä alleviivaavuudessaan hieman huvittava, mutta peilailee kaiketi bändin estetiikkaa. Omalla mittapuullaan kaiketi keskivertoa parempi veto.

4

10. Coil – Fire of the Mind
Coil on millä tahansa mittapuulla yksi maailman hienoimmista yhtyeistä. Reilun 20:n vuoden aikana Jhonn [sic] Balancen ja Peter Christophersonin muodostama ydinryhmä liikkui elektronisen ja kokeellisen musiikin milteinpä joka alueella, noisesta ja industrialista idm:n kautta ambientiin ja vaikka mihin. Valitettavasti Coilin kyseenalainen kunnia on olla yksi niistä harvoista bändeistä, joiden kaikki jäsenet ovat kuolleet. Jhonn kuoli tapaturmaisesti vuonna 2004 ja ”Sleazy” viime joulukuussa, ilmeisesti sydänvikaan. Bändin levyt ovat hyvin pitkälti kiven alla, mutta ne mitä olen duolta kuullut, ovat vaikuttaneet syvästi, tämän, vuoden 2005 Ape of Naples-joutsenlaulun ollessa ehkä se suurenmoisin teos. Fire of the Mind kuuluu myös sinne ylimaallisten avausraitojen joukkoon. Tässä on suorastaan hengellistä, viipyilevää hartautta (molemmat jäsenet olivat jonkin sortin mystikkoja) yhdistettynä surumieliseen melankoliaan, johon on vielä lisätty Jhonnin sydäntäsärkevä tulkinta sekä eleginen sanoitus. Yksinkertaisen kaunista.

10

11. Damian Marley – Pimpa’s Paradise
Poika coveroi isäänsä. Tämä biisi voisi toimia, jos meininki olisi vähän rootsimpaa. Tuollainen taustabiitti kun on vain ehkä väsynein ikinä. Alku kuulosti tosin melko huolestuttavalta, että nyt seuraa sitten jotain vaivaannuttavaa rnb-jytkettä. Räppärillä ärsyttävän geneerinen nigga-flow, mutta kertsissä laulavan (Damian vai veli Stephen?) hepun ääni on kyllä tyylikäs. Tuo toinen räppäri (ilmeisesti Damian) taas vetää ihan hauskasti jamaikan aksentilla. Onpahan ainakin jotain persoonallisuutta, joka näin muuten tästä puuttuu. Tällaista tylsillä kitarakuvioilla ryyditettyä ja halvalla elektrojytkeellä maustettua tsillailua kun on vähän liikaa.

4

12. XTC – Dear God
Tasapaksuudesta sitten onnistuneen uuden aallon älykköpopin osastolle. Jos Coilin musiikki on hengellistä, niin tämäpä oiva antiteesi. Kerrankin myös oikeasti mielenkiintoinen jumala-aiheinen sanoitus, kuulostamatta vaivaannuttavan 14-vuotiaalta (ts. Slayer, Neil Peart (ihan vaan sivujuonteena, vaikka Rush-fani olenkin ja Peartin sanoituksia diggaan, viime vuosina hepun tekstuaalinen antiteismi on mennyt jo mauttomaksi)). Videokin oli hienosti toteutettu; siinä kuvattiin papin hahmoa käyttäen täydellisesti kolmeen minuuttiin jumaluutta epäilevän ihmisen tuska, joten tavallaan video ja biisi yhdistettynä loivat hienon kokonaistaideteoksen. En tosin osaa päättää, olivatko sanoitukset oikeasti noin kirkasotsaisen vakavat, vai oliko niissä ironiaakin. Toivoisin, että jälkimmäistäkin hieman löytyisi. Sävellys oli ehkä hieman tasapaksu, mutta onnistunut sovitus pelasti. XTC:hen pitänee tutustua enemmänkin.

8

13. The Damned Things – We’ve Got A Situation Here
Pakollinen radiorock-renkutus pitkäpartaisine kaljuine äijineen ja suuren maailman ameriikanhevi-soundeineen kaikkineen. Video oli kasarihevivideoiden estetiikkaa tavoitteleva, ja siinä oli jopa hienoista 80-luvun huvittavaa kömpelyyttä, mikä kaiketi oli tavoitteenakin. Ei se siltikään ollut erityisen hauska. Kertsin näennäinen nostattavuuskin oli aika tympeä, puhumattakaan siitä täysin turhasta rääytystä välikohdasta. Menee sinne Deftonesin kaveriksi laarin pohjalle.

2

14. Turbonegro – Denim Demon
Tällä tavoin sitä rokkia pitää soittaa. Turbonegrosta en ole muuten koskaan pahemmin innostunut, mutta kyllähän tämä punk-jyräys potkii aivan eri universumeissa kuin tuo äskeinen pampersvaippa-lätkyttely. Sopivan tiivis paketti, missä ei oikeastaan ollut mitään ylimääräistä. Kitarasoundissakin on sopivasti raivokkuutta. Toisaalta tämä resepti on jopa vähän turhankin tuttu ja turvallinen, mutta kun lopputulos on näinkin tasokasta, niin vaikeahan tuohon on sen enempää lisätä. Raadin parempaa puolta.

8

15. No Doubt – Spider Webs
Se vähä mitä No Doubtia tunnen, on onnistunut tuomaan esille yhden kelvon biisin. Ja se onkin sitten se takavuosien jättihitti Don’t Speak. Tämä biisi taas sai ärsytyskäyrän nousemaan jo alkutahtien ska-torvien ansiosta. Ei huono kikka sinällään, mutta nykyään se kun on sotkettu noin joka toisen kamalan skeittipunkbändin repertuaariin. Biisi ei taas muuten ollut skeittipunkkia nähnytkään, mutta yhdentekevää keskitien kitarapoppia sen sijaan sitäkin enemmän. Ja tuo lopun reggae-juttu on uskomattoman väkinäisen kuuloinen, eikä tuo biisiin mitään olennaista. Gwen Stefanin ääni on kieltämättä tunnistettava, mutta äänenkäyttäjänä hän ei koskaan ole ollut mieleeni.

2

16. Beirut – Postcards From Italy
Ukuleleä ei ole populaarimusiikissa koskaan liikaa. Se luo taustalle mukavan pehmeän rämpytyksen aina niin yleisen teräskielisen kitaran sijaan. Jos kierroksen myöhempi Marley-cover yritti epätoivoisesti alleviivata ”letkeyttään”, tämän ei tarvitse. Biisi nimittäin soljuu pehmeän yorke-morrisseyaanisesti tulkitsevan Zach Condonin ja huikean hienojen torvisovitusten myötä (ihan vaan vaikkapa verrokkina noille No Doubtin geneerisille ska-torville). Sounditkin ovat juuri niin kotikutoiset kuin pitääkin, ei tällaisen mustalaisretkueen pidäkään kuulostaa kliiniseltä. Sympaattista ja oikeasti pyyteetöntä ns. hyvän mielen musaa, jota vielä tukee hauska musiikkivideo. Beirut pitääkin ottaa tutustumislistalle.

9

17. J. Geils Band – Centerfold
Lätkäuruilla varustettua kasarijytää, joka kuitenkin jää melko kauas XTC:n nerokkuudesta. Laulajan pettämättömälle tyylille kyllä peukkua. Muuten tämä on kyllä melkoinen renkutus, jota olisin todennäköisesti vihannut sydämeni pohjasta, jos tuona aikakautena olisin nuoruuttani elänyt. Nyt siinä on hitunen kasari-sympaattisuutta, mutta silti tuo raivostuttavan pirteä melodia alkaa loppuvaiheessa ottamaan ohimoon. No, oli tässä kuitenkin enemmän ideaa mitä noissa metalcorejytkeissä ja äijärokeissa sun muissa.

6

18. Haikara – Köyhän pojan kerjäys
Loistavaa, joku päättää hieman rikkoa kaavaa ja laittaa mukaan Haikaran kaltaisen villin kortin. Ja sehän tomii, onhan kyseessä sentään loistava biisi legendaariselta suomiprogelevyltä, legendaarisen bändin toimesta. Hieno 70-luvun soundi, mielikuvituksellinen sovitus ja hillitön torvi-ilottelu. Sanoitukset vain välillä lipsahtavat vähän pseudorunollisen hölynpölyn puolelle, mutta ihan hienoa kielenkäyttöä sinänsä silti.

9

19. Drew O Doherty – Angels Live in My Town
Loppuun sitten tunteikas mies ja kitara-vetäisy, joka loppua myöden intoutuu jopa folkrokkailemaan. Laulussa oli ehkä hieman sellaista viihdekantrimaisuutta, jota vierastan, mutta muuten tämä oli ihan leppoisa fiilistely. Mukavaa kitaratyöskentelyäkin. Kuvittelisin tämän menevän hyvin jossain Radio Suomen yöhitaissa sopivana mausteena, mutta loppujen lopuksi vähän tasapaksuhan tämä on. Silti se rauhoittelee tyylilajista toiseen poukkoilleen raadin ihan kivasti loppuun, eli kokonaisuutena biisi on ihan positiivinen tapaus.

7

Olipas melkoinen rupeama tämä. Tyylilajien kirjo oli toki kunnioitettava, vaikkakin ne oikeasti mielenkiintoiset tapaukset olivat kieltämättä vähissä. Toisaalta ehkä parempi että vastaanotin tämän ähkyn nyt, jotta jaksaa sitten taas ensi kierrokselle kuuntelemaan uusin korvin.

[Volga]

Deftones - Diamond Eyes
Toimis hyvänä breakdownina toi säkeistö, ja älyttömän kova kitarasoundi siinä. Mutta oikein muuta tässä ei sitten olekaan.
4

Stiff Little Fingers - Johnny Was
Olipas hyvä biisi aluksi, kunnes alkoi toistaa ihteään aivan liikaa ja muuttui tylsäksi. Pari min pois pituudesta ja ois kyllä hieno biisi.
6

Liturgy - Ecstatic Rite
Sinällään ihan virkistävää. Äänimaailma on kyllä kohillaan ja pelastaa aika paljon sävellyksen puutteen.
5

Devin Townsend Project - Bend It Like Bender!
On ehkä omissa korvissa hieman kulunut biisi, mutta toimii silti. Devin on nero. Vaikkei sitä tällä biisillä ja levyllä oikein osoitakaan. Alkuun Devinin massiiviset soundit saattaa tuntua hieman vieroksuttavilta, mutta kun musiikkiin pääsee sisälle, ei halua muuta. Ei lähellekään parasta Devinia, mutta v***n kova biisi silti, koska eihän Devin muuta tee.
9

Ritarikunta - Silver Moreno
Aivan h**vetin ärsyttävät äänet laulajilla, ihan kuin joku v***n Uniikki, ärrävika vaan puuttuu. Menee uskottavuus täysin. Inhoan kyllä tämänkaltaista räppiä. Pitää pysyä siis jatkossakin Asassa.
1

Leevi And The Leavings - Vasara Ja Nauloja
Empä ollu ikää kuullu mainososuuden tästä biisistä. Onhan tämä muutenkin aika letkeä biisi. Hyvänmielen biisi ja hauskat sanat.
7

Jimmy Eat World - Gotta Be Somebody's Blues
Äh, melkosen tylsää rämpytystä, ei innosta. Laulaja se pilaa kyllä lopulta kaiken.
3

ST. Thomas - Cornerman
No tässä vasta huono laulaja onkin. Muutan ihan ok renkutusrämpytys, eipä mitää mieleenpainuvaa kumminkaan.
4

Periphery - Jetpacks Was Yes
Häh? Soittaako Periphery nykyään tämmöistä Backstreet Boys-laulu metallia? Eikös ne ollu joskus ihan oikeestikin progebändi? Muistan ainakin kuulleenu joskus ihan hyviäkin ja mielenkiintoisia biisejä kyseiseltä bändiltä. Tämä on kyllä kuitenkin täysin Jared Leto paskaa.
1

Coil - Fire Of Mind
Hyvinkin kaunista synkkyyttä, jotain olisi kyllä vielä kaivannut mielestäni.
7

Damien Marley - Pimpa's Paradise
hmm. en osaa kyllä muodostaa mielipidettäni ollenkaan tästä. Periaatteessa tykkään, mutta periaatteessa en. äh.
4

XTC - Dear God
Ompas kiva biisi.
7

The Damned Things - We've Got A Situation Here
Anthrax, Every Time I Die ja Fall Out Boy, oisi kyllä voinut odottaa hieman erilaista, mutta he tekivätkin levyllisen bilerokkia. Ja siihen tarkoitukseen tämä sopii aivan loistavasti, ei ehkä tämä biisi niinkään, mutta kyllähän tästäkin ihan hyvälle tuulelle tulee.
7

Turbonegro - Denim Demon
Turbonegro on kyllä aika vekkuli tapaus, varsinkin heidän laulajansa kirkkovenesilmät on aika näkemisen arvoiset Ihan hyvä meno biisissä, muttei mitään sen ihmeellisempää.
5

No Doubt - Spider Webs
No Doubtilla on muutama aivan helmibiisi, Hella Good näin esimerkiksi. Tämä on ehkä sitä perustasoa No Doubtilta, Gwen Stefani vaan on ihana<3 Letkeetä ja iloista.
7

Beirut - Postcards From Italy
Eipä tule (tästäkään) oikein minkäänlaisia tuntoja. Ei mitään huonoa, muttei oikein mitään niin hyvääkään.
4

J. Geils Band - Centerfold
Miten tää kuulostaa niin tutulta, missä tää on soinu? Tämäkin on kyllä iloinen biisi, kasarisoundit vain ei oikeen ole koskaan niin iskeny, mutta muuten ihan kiva.
6

Haikara - Köyhän Pojan Kerjäys
Ois kyllä muuten ihan tajuttoman kova biisi, mutta häiritsee suomen kieli kyllä aika pahasti. Kuulostaa jotenkin niin juntilta. Mutta muuten on kaikki palaset kohdillaan hienosti.
9

Drew O Doherty - Angels Live In My Town
aah, ihanaa, banjo<3 Lähtee hyvin rullaamaan kyllä rumpujen tullessa mukaan. Kaunista. Aluksi ajattelin, että hitto kun Haikara olisi ollut loisto lopetus raadille, mutta olihan tämäkin kyllä aika hyvä.
8