Leffat

[Saimou]

Tuskin oisin ees aloittanut katselua jos oisin heti tajunnut että tää on täysin brittileffa. Ei sitä aksenttia vaan jaksa kuunnella kahta tuntia jokaisen näyttelijän avatessa suunsa.

Itse kuuntelin kyseistä aksenttia varsin sujuvasti vajaat pari tuntia, kun kävimme eilen elokuvissa katsomassa toisen tämän vuoden brittiläisistä "made for Oscars" -leffoista, Alan Turingista kertovan The Imitation Gamen. Genressään elokuva oli mielestäni keskivertoa parempi. Suhtaudun ennakkoluulolla näihin Kuninkaan puhe -tyylisiin "tehtiin historian suurmiehestä kertova kädenlämpöinen draama ja pistettiin se ulos loppuvuodesta, pääosa- ja paras elokuva -ehdokkuudet taattu" keisseihin, mutta ilokseni sain todeta, että Imitation Game oli paitsi odotettu oppitunti vangitsevasta näyttelijäntyöstä, myös hyvin tarinallistettu ja lopulta aika koskettavakin elokuva. Sääli Benedict Cumberbatchille että paras miespääosa on ensi yönä jopa poikkeuksellisen kilpailtu kategoria, mutta eiköhän hän vielä ehdi pystinsä saamaan. Suosittelen katsomaan vähintään teeveestä sitten joskus aikanaan. Koti, kirkko ja isänmaa -jengille tämä pitäisi paketoida patrioottisena sotapornona ja kuvata reaktiot tarinan opetukseen, nauttisin.

8/10

[Phenomenon]

JFK. Täähän oli ihan loistava leffa hyvillä näyttelijöillä (Costner, S. Spacek, Lee Jones, Pesci, Bacon, D. Sutherland jne) kiinnostavasta aiheesta. 3h 20min meni nopeasti.

Kiinnostava ja jännittävä, vaikka loppu olikin tietenkin tiedossa oikeudenpäätöksestä. *****-/*****

[Memory]

Vai tippu Simmonsille aka Schillingerille oscari. Aikamoinen career leappi

[Phenomenon]

Paras elokuva: Birdman

Eipähän ole tullut tarkemmin seurailtua näitä Oscareita sitten Menetetyn maan Oscar voiton. Tämä muistuttaa, että miksi.

[Borga]

Vai tippu Simmonsille aka Schillingerille oscari. Aikamoinen career leappi

Mitenkä niin? Itse ainakin muistan ekaa kertaa Ozia seuratessa miettineeni, että Simmons ihan jäätävän kova näyttelijä, varmasti tulee vielä pystejä pokkaamaan.

Ja tämä siis näkemättä Whiplashia, odottaa koneella katsastusta. Kuin myös tämä Birdman, kovasti kehuttu, mutta monet vetänyt herneet nenään ettei Boyhood voittanut... Molemmat leffat nähneet, valaiskaa?

[Memory]

Vai tippu Simmonsille aka Schillingerille oscari. Aikamoinen career leappi

Mitenkä niin? Itse ainakin muistan ekaa kertaa Ozia seuratessa miettineeni, että Simmons ihan jäätävän kova näyttelijä, varmasti tulee vielä pystejä pokkaamaan.

Ja tämä siis näkemättä Whiplashia, odottaa koneella katsastusta. Kuin myös tämä Birdman, kovasti kehuttu, mutta monet vetänyt herneet nenään ettei Boyhood voittanut... Molemmat leffat nähneet, valaiskaa?

Kyllä Simmons on h**vetin kova näyttelijä, mutta tarkoitin että vihdoinkin mies tosiaan saa kunnolla arvostusta työstään tämän "ison" palkinnon ohella, joka toivottavasti myös poikisi miehelle rooleja vähän isommistakin leffoista kuin niistä missä Simmonsia on tottunut näkemään, ja yleensäpä vielä jossain pienessä sivuroolissa. Ehkäpä "career leap" oli hieman väärä ilmaisu, mutta toivottavasti tämä nyt edes selvensi mitä ajoin takaa. Kirjotin puhelimella tuon aikasemman viestin, niin enpä siihen oikeen jaksanut asiaa sen enempää selventää.

[Show_Stopper]

Paras elokuva: Birdman

Eipähän ole tullut tarkemmin seurailtua näitä Oscareita sitten Menetetyn maan Oscar voiton. Tämä muistuttaa, että miksi.

Niin, ja itse showta et tietenkään katsonut? Eivät kaikki pystit minunkaan mielestäni välttämättä menneet oikeille ehdokkaille, mutta asennoidunkin aina siten, että palkintojen jakeleminen on enemmänkin vain muodollisuus yleisen viihdearvon ohella. Siinä vaiheessa, kun joku pitää vangitsevan ja tunteita herättävän puheen, ei suuremmin kiinnosta tuleeko se nyt juuri oman suosikkini suusta. Muistutat nyt vähän näitä ihmisiä, jotka seuraavat bändin kiertuetta etänä netistä ja valittavat joka ilta postattua settilistaa; itse keikkaa jotain kautta nähneitä tai varsinkaan paikalla olleita ei se samojen hittien soittaminen haitannutkaan, koska ei jukra, hauskaa oli! Loisteliaita ohjelmanumeroita, kuolemattomia hetkiä, ja koko sirkus kauttaaltaan voideltuna itseironisella huumorilla. On tämä vaan vuosittain paras amerikkalainen turhamaisuuden juhla!

Jos nyt voittajista kuitenkin jotain pitää mainita, niin sentäs maailman ihanin mamma Patricia Arquette vei odotetusti omansa kotiin Boyhoodin edustajana ja sanoipa taas jykevästi pari valittua sanaakin. You go girl! <3 Lievästi olin pettynyt, ettei Keatonille siunaantunut Oscaria uran statuksenkin kannalta , mutta toisaalta Redmaynen kaltaiselle nousevalle tähdelle moinen tunnustus on kaikin tavoin merkityksellisempi. Ja se myös näkyi.

ps. Tykkäsin esittelyjen graafisesta ilmeestä ihan sikana. Panostettu oli ja arvokkuutta ei puuttunut.

[Phenomenon]

Niin, ja itse showta et tietenkään katsonut? Eivät kaikki pystit minunkaan mielestäni välttämättä menneet oikeille ehdokkaille, mutta asennoidunkin aina siten, että palkintojen jakeleminen on enemmänkin vain muodollisuus yleisen viihdearvon ohella. Siinä vaiheessa, kun joku pitää vangitsevan ja tunteita herättävän puheen, ei suuremmin kiinnosta tuleeko se nyt juuri oman suosikkini suusta. Muistutat nyt vähän näitä ihmisiä, jotka seuraavat bändin kiertuetta etänä netistä ja valittavat joka ilta postattua settilistaa; itse keikkaa jotain kautta nähneitä tai varsinkaan paikalla olleita ei se samojen hittien soittaminen haitannutkaan, koska ei jukra, hauskaa oli! Loisteliaita ohjelmanumeroita, kuolemattomia hetkiä, ja koko sirkus kauttaaltaan voideltuna itseironisella huumorilla. On tämä vaan vuosittain paras amerikkalainen turhamaisuuden juhla!

v***n pelle.

[Show_Stopper]

Okei. Avaa nyt vähän, ehkä tulkitsin sua väärin.

[Phenomenon]

Kritisoin elokuvan valintaa ja tulit tänne pätemään, että en varmaan katsonut tapahtumaa. No en todellakaan katsonut. Ihan kun ei olisi muuta tekemistä kuin katsella julkkiksia, jotka palvovat toisiaan vuosittain jossain televisiotapahtumassa, varsinkin kun elokuvateollisuus on viime vuosina suoltanut sellaista paskaa, että Bogartit, Stewartit, Brandot ja Grantit ovat jo kääntyneet haudoissaan. Muistan myös lukeneeni, että tapahtuman olisi hostaamassa joku v***n hintti tenavatähti maailman huonoimmaista sitcomista. Jos siellä joku upea puhe pidettiin niin kyllä mä sen joskus vielä vahingossa youtubesta katselen. Itse asiassa J.K Simmonsin puheen näin jo youtubesta.

Tuota esimerkkiäsi en kyllä ymmärtänyt. Ehkä siksi, että en edes ymmärrä miten kukaan voi rakastaa jotain yhtä artistia tai bändiä niin paljon, että kiertäisi ympäri maailman keikoilla mukana, saati sitten että katselisi samaa esitystä netistä.

En siis ole vielä ehtinyt katsella noita kaikkia ehdokkaita parhaaseen elokuvaan, mutta omasta mielestäni Birdman vaan ei ollut lähelläkään sellaista Oscar tasoa. Näyttelystä olisin kuvitellut, että esimerkiksi Keaton olisi voinut pystin voittaa.

[Saimou]

Ja tämä siis näkemättä Whiplashia, odottaa koneella katsastusta. Kuin myös tämä Birdman, kovasti kehuttu, mutta monet vetänyt herneet nenään ettei Boyhood voittanut... Molemmat leffat nähneet, valaiskaa?

Boyhood oli varmaan eniten odottamani elokuva koskaan, Birdman nousi kertanäkemältä yhdeksi kaikkien aikojen suosikkielokuvistani. Tämänpä vuoksi jaoin mielessäni leffoille oikeudenmukaiset varjopalkinnot.

Boyhoodia arvioidessa pohditaan usein sitä, minkä arvosanan se saisi, jos katsoisi sitä vain "tavallisena" elokuvana tietämättä 12 vuoden syntyhistoriasta. Tässä yhteydessä kovimmankin fanipojan on pakko myöntää, ettei tarinassa - sen verran kun sitä on - ole aineksia vangitsevaksi kolmituntiseksi draamaksi. Tämän lisäksi näyttelijäsuoritukset eivät häikäise mainiota Patricia Arquettea lukuun ottamatta: Linklaterin vakiomies Ethan Hawke tekee vähän ethanhawkemaisen tusinasuorituksen, ja ehkäpä suurimpana kompastuskivenä pääosan esittäjälle en odota häikäisevää uraa Hollywoodissa.

Heti perään voi kuitenkin kysyä, kuinka tarkoituksenmukaista edes on arvioida Boyhoodia ottamatta huomioon sen tekotapaa. Kuvaaminen samalla castilla 12 vuoden ajan ei nimittäin ole Boyhoodissa päälleliimattu gimmick, se on Boyhood. Hahmojen vanhenemisen seuraamisessa on jotain taianomaista, projektiin liittyviä riskejä pohtiessa tuntuu uskomattomalta, että aikaan saatiin näin ehyt elokuva, ja tuskin kukaan voi väittää, etteikö ohjaaja Linklater olisi huikea visiönääri.

Birdman oli minusta todella yllättävä parhaan elokuvan Oscar-voittaja, koska se ei noudata perinteistä "ei ärsytetä ketään" -voittajakaavaa, vaan kuten tässäkin topicissa on nähty, mielipiteet vaihtelevat. Minusta elokuva oli yksinkertaisesti loistava jokaisella osa-alueella: huikea rytmitys, mahtavat näyttelijäsuoritukset Michael Keaton tietenkin kirkkaimpana tähtenä, tyylikäs kuvaus, kehon liikkeeseen pistävä musiikki, yllätyksellisyys, tarinan teemat... Boyhood-fanituksestani huolimatta Birdman oli vielä selvästi parempi elokuva (IMDb:ssä antamani pisteet 9 ja 10, mutta 10-kerhoon ei montaa leffaa pääse). Minun kirjoissani Lintumies saisi niin parhaan elokuvan, miespääosan, screenplayn, kuvauksen kuin musiikinkin palkinnot. Loogista olisi, että nämä yhteen koonnut ohjaajakin palkittaisin, mutta jos jokin elokuva olisi ansainnut parhaan ohjauksen palkinnon, oli se Boyhood. Osaksi "tasapuolisuuden" vuoksi - pokkasihan Birdman liudan tärkeitä pystejä - mutta samalla voi kysyä, oliko yksikään elokuva vuonna 2014, tai minä vuonna tahansa, yhtä vahvasti ohjaajan luomus ja taidonnäyte kuin Boyhood. Minusta ei.

En kuitenkaan kanna mitään kaunaa akatemiaa kohtaan sen valinnoista. Eniten kismittää, että Birdman voitti noin paljon kaikkea; nyt en ole cool hipsteri, vaan pelkkä palkintoja tuijottava wannabe leffaa hypettäessäni. Kunpa isolla rahalla alettaisiin taas tehdä Titaniceja eikä supersankari-franchisejen kolmannen spin-offin seitsemänsiä jatko-osia, jäisivät taas indie-elokuvat "ilman ansaittua huomiota" kuten oikeassa maailmanjärjestyksessä kuuluu.

[Borga]

Nopea kommentti/pohdinta tuohon Simpan loistavaan viestiin: Mainitsit juurikin tuon saman mitä olen miettinyt Boyhoodista, eli minkälainen elokuva se on, jos unohtaa tämän eeppisen 12 vuoden tuotannon? Tottakai sen voi ottaa huomioon arvioidessa elokuvaa, mutta ehkä itse kuitenkin, jos lähtisin Oscareita jakamaan, niin pyrkisin täysin 100% keskittyä vain ja ainoastaan itse elokuvaan ja sen sisältöön. Ei siinä IMO voi ottaa huomioon tuotannollisia seikkoja, esim. vaikeita kuvausolosuhteita tai -aikataulua. Ehkä tämän takia napsahti ehdokkuus, muttei pääpystiä?

Edelleenkään siis en ole nähnyt, mutta pakko kai tuo on katsastaa tässä lähitulevaisuudessa.

[Stefa]

Kyllähän akatemia ottaa paljon huomioon muitakin juttuja kuin elokuvan laadun. Tietynlaiset elokuvat miellyttävät akatemiaa, ja niistä yleensä tuppaa näkemään ne syyt miksi ne on oscar ehdokkaina. Esim eipä se Kuninkaan Puhe elokuvana mun mielestä ollut perusdraamaa kummoisempi tapaus mutta jotenkin siitä paistoi läpi juurikin tuo akatemian mielistely.

Edit: Mutta niin eipö Oscarit tarjoa itselleni enää oikein mitään. Kansainväliset elokuvat ovat yleisesti ottaen laadullisesti parempaa kamaa. Ns. Yleinen taso Hollywoodissa on laskenut jo pitkään, vaikkakin muutama helmi aina silloin tällöin tehdään. Toki olen tässä aika huonosti katsellut uutta matskua muutenkin.

[The Rocker]

Kyllähän akatemia ottaa paljon huomioon muitakin juttuja kuin elokuvan laadun. Tietynlaiset elokuvat miellyttävät akatemiaa, ja niistä yleensä tuppaa näkemään ne syyt miksi ne on oscar ehdokkaina. Esim eipä se Kuninkaan Puhe elokuvana mun mielestä ollut perusdraamaa kummoisempi tapaus mutta jotenkin siitä paistoi läpi juurikin tuo akatemian mielistely.

Edit: Mutta niin eipö Oscarit tarjoa itselleni enää oikein mitään. Kansainväliset elokuvat ovat yleisesti ottaen laadullisesti parempaa kamaa. Ns. Yleinen taso Hollywoodissa on laskenut jo pitkään, vaikkakin muutama helmi aina silloin tällöin tehdään. Toki olen tässä aika huonosti katsellut uutta matskua muutenkin.

Tänä vuonnahan noita "Oscar-elokuvia" oli useampi kappale. Imitation Game, Kaiken teoria, Birdmankin melkein. Ylipäätään homma menee näin: Palkataan joku hyvä luonnenäyttelijä päärooliin ja ympäröidään hänet englantilaisilla karismaa tihkuvilla luonnenäyttelijöillä. Tarina kertoo jostakin historiallisesta henkilöstä joka koki elämässään vaikeuksia joko sairauden tai homoseksuaalisuuden takia. Häntä sitten auttaa joko ymmärtäväinen nainen tai jokin opettajahahmo. Ja koska se sijoittuu historiaan niin puvustus- ja lavastus Oscarit eksyvät myös hyllyyn.

[Phenomenon]

Fire with Fire (2012)
Ihan kiva toimintapätkä, jonka luultavasti tulevaisuudessa muistan Las Vegas sarjan parista näyttelijästä ja Bruce Willisin huonosta roolista.
**+/*****

The French Connection (1971)
Tämähän oli hyvä. Ensimmäiset 40 minuuttia olin hiukan sekaisin leffan pahiksista kun niitä taisi olla ruudussa kolme kappaletta, mutta lopulta Gene Hackman otti shown omiin käsiinsä. Vaatii kyllä toisen katselukerran ennenkuin alan kunnolla arvostelemaan kun tuli aika väsyneenä katseltua. Metrokohtaus nauratti, samoin lopputeksteissä se ettei sitä mestarikarkaajaa koskaan oikeasti saatu kiinni. Vasta lopussa siis tuli tajuttua, että tämähän oli tositapahtumiin perustuva.
?/*****

Unstoppable (2010)
Myös based on true story leimalla varustettu leffa junasta joka karkasi ilman kuljettajaa. Ei nyt parasta Denzeliä, mutta ihan perus viihdyttävä leffa jonka lopun kliseet vituttivat.
**+/*****

Whiplash (2014)
Hyvä leffa, joka ei kyllä valitettavasti tule varmaan toista katselukertaa kestämään. Viihdyin kyllä kokoajan ja J.K Simmons veti hyvän roolin omalaatuisena motivoijana.
***/*****

[Japeet]

Jos ette ole nähneet niin käykää katsomassa Wild tales. Mahtava hyvänmielen elokuva, mikä sinällään on hassua koska vähintään puolet hahmoista pahoinpidellään tai tapetaan väkivaltaisesti. Mustaa huumoria argentiinalaisittain.

[Phenomenon]

bookert, tänään tulisi sitten Day-Lewisin elokuva nimeltään Isän nimeen maikkarilta. Onko hyvä? Tallennan varmaan digiboksille.

[Phenomenon]

bookert, tänään tulisi sitten Day-Lewisin elokuva nimeltään Isän nimeen maikkarilta. Onko hyvä? Tallennan varmaan digiboksille.

Katselin äsken. Aivan helevetin hyvä. Sanattomaksi vetää... *****/*****

[bookert]

bookert, tänään tulisi sitten Day-Lewisin elokuva nimeltään Isän nimeen maikkarilta. Onko hyvä? Tallennan varmaan digiboksille.

Katselin äsken. Aivan helevetin hyvä. Sanattomaksi vetää... *****/*****

Jaahas hyvä että katsoit ilman siunaustanikin Tosiaan ihan pirun kova leffa kyseessä, muutama vuosi takaperin itse hankin käsiini hypen seurauksena ja eihän tuosta pahaa sanaa keksinyt, vaikkei ihan sinne omiin kirkkaisiin AllTimesuosikeihin päässytkään. ****½

[kossi5]

Viimein tuli katsottua paljon odottamani Boy Hood. Olihan se hyvä, erilainen leffa tottakai. Ehkä olisin enemmän kaivannut tarinaan asioita pienen/nuoren pojan perspektiivistä. Enemmän tätä mitä normaaleja ongelmia kasvamisessa on. Ehkä vähän liikaa keskityttiin koko perheen ongelmiin, vasta lopussa tuntui että keskityttiin itse poikaan. Tuli kans jotenkin hirveen kova arvostus äitejä kohtaan, kuinka paljon he joutuu kestämään ja ponnistelemaan lastensa eteen. Mut kyllä jäi jotenkin hieno fiilis tosta. Leffassa oli just paljon asioita mitä pystyi miettimään ja peilaamaan omaan nuoruuteen. Lopetus oli jotenkin tosi lämmin.

[ToNy-MaN]

Jos olette missanneet niin tiedoksi että Yle Teema -kanava tekee suuren kulttuuriteon näyttämällä tänään klo 21 ekan Mad Max -leffan ENSIMMÄISTÄ kertaa Suomen kanavilla. Onhan tässä jo 36 vuotta mennyt.... Itse olen tuon penskana nähnyt videovuokraamoversiona joskus 80 -luvun puolillavälin. Oli ehkä HIEMAN leikattu versio.

[luulokuningas]

Jos olette missanneet niin tiedoksi että Yle Teema -kanava tekee suuren kulttuuriteon näyttämällä tänään klo 21 ekan Mad Max -leffan ENSIMMÄISTÄ kertaa Suomen kanavilla. Onhan tässä jo 36 vuotta mennyt.... Itse olen tuon penskana nähnyt videovuokraamoversiona joskus 80 -luvun puolillavälin. Oli ehkä HIEMAN leikattu versio.

Itsellähän tämä on Blu Rayna.

Harmi vaan että vasta ostettuani tämän ja saatuani koneeseeni blu ray aseman valkeni millainen DRM-huijaus tuo koko blu ray on. Mistään en ole löytänyt esim. VLC:hen codeccia tai ilmaista ohjelmaa, joka selviäisi blu raysta ja sen digital rights managementista.

Kakkonen ja kolmonen Mad Maxista ovat aikamoista kultaa ja saavat varmasti Fallout-sormet syyhyämään.

[bookert]

Jos olette missanneet niin tiedoksi että Yle Teema -kanava tekee suuren kulttuuriteon näyttämällä tänään klo 21 ekan Mad Max -leffan ENSIMMÄISTÄ kertaa Suomen kanavilla. Onhan tässä jo 36 vuotta mennyt.... Itse olen tuon penskana nähnyt videovuokraamoversiona joskus 80 -luvun puolillavälin. Oli ehkä HIEMAN leikattu versio.

Yle Teema on kyllä kovis, sieltä tulee tänä päivänä eniten tallennukseen laitettua ohjelmaa. Ei tosin Mad Maxia kun tuo eeppinen trilogia löytyy BluRayna. Muistan kun tuo harvinainen ykkösosa jäi aina uupumaan lukemattomien kakkos- ja kolmososien TV-näytännöissä ja sekös ketutti ylä-asteella. Videovuokraamoissakin harvinaisuus. Lopulta löytyi muistaakseni Stadin tennispalatsin viereisestä makuunista VHS:nä. Classic!

[Phenomenon]

Poseidon Adventure (1972)
Gene Hackman kapinallisena pappina johdattamassa muutaman ihmisen ryhmää ulos uppoavasta laivasta? Parhautta. Näytteleminen oli hyvällä tasolla ja miljöö uskottava. Uusintaversion olen nähnyt joskus, mutta kyllähän Gene Hackman on paljon uskottavampi kuin joku Disney Russell. Loistava katastrofielokuva, ehkä jopa gentren ensimmäinen? Ilmeisesti tositapahtumiin perustuva.
****+/*****

Chef (2014)
Kriitikoiden ylistämä lämminhenkinen komedia. Ihan hyvä road trip tyylinen elokuva siitä kuinka isä ja poika lähentyvät, mutta ärsyttävät piirteet pudottavat arvosanaa. Jon Favreaun kaveri Vince Vaugn teki pari vuotta sitten mainoselokuvan googlelle, joten Favreau itse näyttelee nyt kokkia elokuvassa, jonka sponsorina vähintään epäsuorasti on twitter? Myös lopussa

Spoiler: näytä

tapahtuvat epäloogisuudet pilasivat elokuvan.

**½/*****

Death Wish - Väkivallan vihollinen (1974)
Luultavasti nykyisen vigilante eli kostajabuumin synnyttäjä. Charles Bronson esittää New Yorkissa asuvaa arkkitehtiä Paul Kerseytä. New Yorkissa tehdään paljon rikoksia ja kolmen rikollisen kopla seuraa Kerseyn vaimoa ja tytärtä läheisestä kaupasta Mr & Mrs Kerseyn asuntoon. Ryöstö ei suju ihan suunnitelmien mukaan, jonka seurauksena Paulin vaimo kuolee ja tytär joutuu mielisairaalaan traumansa takia. Paul Kersey saa tarpeeksi kaduilla tapahtuvista rikoksista ja aloittaa yksin puhdistamaan kotikaupunkinsa katuja saastasta. Raju ja viihdyttävä. Bronson ei ihan ensiksi oikein tuntunut oikealta osaan, mutta elokuvan edetessä kivikasvo lunastaa elokuvaa edeltävät odotukset.
****/*****

Death Wish II - Väkivallan vihollinen II (1982)
Viiden elokuvasarjan toinen osa. Paul Kersey on tällä kertaa sijoittunut Los Angelesiin ja lopettanut kostajan hommansa. Uuden tyttöystävän kanssa kaikki on hyvin ja tytärkin on hiukan toipunut New Yorkin tapahtumista... kunnes kohtalo tulee taas peliin mukaan ja lähes toistaa vanhan suunnitelmansa. Paul Kersey lompakko varastetaan huvipuistossa, jonka jälkeen roistot murtautuvat Kerseyn asuntoon lompakossa olevien tietojen mukaan. Miehet raiskaavat yksi kerrallaan Kerseyn kotona yksin olevan sisäkön, kunnes Kersey saapuu tyttärensä kanssa kotiin. Paul Kersey lyödään tajuttomaksi, sisäkkö kuolee ja tytär kaapataan mukaan. Tytär kuolee samana päivänä karatessaan joten New Yorkin kostajan on aika kaivaa ase kenkälaatikosta ja lähteä kostoretkelle. Entistä synkempi, rajumpi ja viihdyttävämpi. Pari hienoa one-lineriakin oli tullut mukaan. Suosittelen.
****+/*****

"Do you believe in Jesus?"
"Yes... I DO!"
"Well, you're gonna meet him... *pam* *pam*"

[luulokuningas]

Death Wish - Väkivallan vihollinen (1974)
Luultavasti nykyisen vigilante eli kostajabuumin synnyttäjä. Charles Bronson esittää New Yorkissa asuvaa arkkitehtiä Paul Kerseytä. New Yorkissa tehdään paljon rikoksia ja kolmen rikollisen kopla seuraa Kerseyn vaimoa ja tytärtä läheisestä kaupasta Mr & Mrs Kerseyn asuntoon. Ryöstö ei suju ihan suunnitelmien mukaan, jonka seurauksena Paulin vaimo kuolee ja tytär joutuu mielisairaalaan traumansa takia. Paul Kersey saa tarpeeksi kaduilla tapahtuvista rikoksista ja aloittaa yksin puhdistamaan kotikaupunkinsa katuja saastasta. Raju ja viihdyttävä. Bronson ei ihan ensiksi oikein tuntunut oikealta osaan, mutta elokuvan edetessä kivikasvo lunastaa elokuvaa edeltävät odotukset.
****/*****

Death Wish II - Väkivallan vihollinen II (1982)
Viiden elokuvasarjan toinen osa. Paul Kersey on tällä kertaa sijoittunut Los Angelesiin ja lopettanut kostajan hommansa. Uuden tyttöystävän kanssa kaikki on hyvin ja tytärkin on hiukan toipunut New Yorkin tapahtumista... kunnes kohtalo tulee taas peliin mukaan ja lähes toistaa vanhan suunnitelmansa. Paul Kersey lompakko varastetaan huvipuistossa, jonka jälkeen roistot murtautuvat Kerseyn asuntoon lompakossa olevien tietojen mukaan. Miehet raiskaavat yksi kerrallaan Kerseyn kotona yksin olevan sisäkön, kunnes Kersey saapuu tyttärensä kanssa kotiin. Paul Kersey lyödään tajuttomaksi, sisäkkö kuolee ja tytär kaapataan mukaan. Tytär kuolee samana päivänä karatessaan joten New Yorkin kostajan on aika kaivaa ase kenkälaatikosta ja lähteä kostoretkelle. Entistä rynkempi, rajumpi ja viihdyttävämpi. Pari hienoa one-lineriakin oli tullut mukaan. Suosittelen.
****+/*****

"Do you believe in Jesus?"
"Yes... I DO!"
"Well, you're gonna meet him... *pam* *pam*"

Oioioi! Paras leffasarja ikinä. Ykkönen on raadollisuudessaan ns. "oikeasti hyvä elokuva" (ja luultavasti #2 omien suosikkileffojen listalla), mutta hupi alkaa kunnolla vasta kakkosesta ja kolmonen on mahdollisesti sarjan paras osa - tai ainakin hauskin. Gigglerin muistolle ;_;