Leffat

[Tirkka]

Mrs. Bennet mainitsee useaan kertaan, että mr. Darcyn tulot ovat 10000 puntaa vuodessa, joten periaatteessa tienaan enemmän kuin hän. Niin kuin aika moni muukin..

Tunnetustihan tuon ajan 10000 puntaa olisi nykyisin moninkertainen summa rahaa, jonka kyllä varmasti tiresitkin... veikkaisin että tuo summa vastaisi nykyisin vähintään kymmenkertaista summaa ja ehkä enemmänkin.

Enpä voi väittää tuntevani neiti Austenia kovin hyvin, joten joudun luottamaan tuon suhteen asiantuntemukseesi.

Sattumalta näin itse televisiosta pari viikkoa sitten dokumentin joka käsitteli Jane Austenin elämää... ja sen perusteella veikkaisin että hänen kirjansa kertovat sellaisesta elämästä jota hän olisi toivonut elämänsä. Hänhän oli melko köyhä koko ikänsä, koska ei saanut kirjoistaan juurikaan rahaa koko elämänsä aikana. Sen lisäksi hän ei koskaan ollut naimisissa. Joku kosija oli mutta Jane ei ollut hänestä lainkaan kiinnostunut.

Katsoin eilen Rear Window'n. Aah.. todella hyvä leffa. Samanlaisesta luovuudesta ei olisi nykypäivänäkään haittaa. Yksinkertainen setting, yksinkertainen tarina, mutta, ah, niin toimiva. Hiukan antiklimaattinen loppu, mutta sen kanssa voi elää.
Homman nimi on se, että kuvaaja, joka on loukkaantunut ulkomaankomennuksella, on ikään kuin vangittu omaan kotiinsa siihen asti, että hänen jalassaan oleva kipsi irrotetaan. Siinä hänellä on sitten aikaa tutkailla naapurustoaan ja hän huomaakin sitten yön pimeydessä jotain mielenkiintoista... Eipä uskoisi, että leffasta, joka on kuvattu kokonaan asunnon sisällä tai sisältä (todella lyhyttä pätkää aivan lopussa lukuunottamatta), voisi olla näin hyvä. Suosittelen. Hitchcock on yksi kaikkien aikojen parhaista.

Joskus on tullut tuo leffa lainattua kirjastosta ja katsottua ja voin kyllä sanoa että oikeassa olet. Yksi parhaista vanhoista leffoista joita olen nähnyt. Hitchcock oli ehdottomasti jännityksen mestari ja hänen leffojaan on mukava katsoa edelleenkin.

[Ares]

Herttua kyllä kuulostaa hyvältä. Toisaalta, Von jotain olisi vielä parempi (vaikka Von Ribbentrop....no ehkä ei).

Vonkin löytyy, mutta en muista aivan tarkkaa nimeä. Äidin isä syntyi avioliiton ulkopuolella (mikä oli muuten, alemmas viitaten, niihin aikoihin todella paha juttu) ja hänen isänsä oli jostain päin Varsinais-Suomea. Tuon isän isä oli saksalainen Von-jotain, ei vain tule mieleen, että mitä. Minulla pitäisi olla täällä jossain sukupuu (onnistuivat nimittäin jotenkin sieltä Varsinais-Suomesta jäljittämään tämänkin sukuhaaran, ihme että olivat siitä edes tietoisia), mutta en löydä sitä juuri nyt (ja olen ehkä antanut sen jonnekin eteenpäin).

Hmm... montakohan listittävää olisi ennen kuin saisin aatelisarvon.

In conclusion; kyllä, Lydian elopement todennäköisesti vahingoitti Bennetin perheen mainetta. Ei toki niin paljoa etteikö kukaan olisi koskaan halunnut katsoakaan tyttäriä kohden, mutta mikäli Lydia ei olisi mennyt naimisiin olisi kyllä ollut aika kova homma naittaa loppuja tyttäristä (varsinkin jollekin niin high above kuin Darcy tai Bingley).

Niin noh... taisi olla kuitenkin alusta asti melko epätoivoista yrittää naittaa tyttäret jollekin niin high above kuin Darcy tai Bingley. Sellaisen tapaaminenkin jossain syrjäkylässä on aika epätodennäköistä.

Luokkien välisestä kuilusta sen verran, että Austenia on kritisoitu lähinnä siitä että hän saa tuon kuilun näyttämään liian pieneltä. Todellisuudessa kukaan Mr. Darcyn asemassa oleva ei olisi kovin helposti nainut Elizabethin asemassa olevaa.. Kaikkeahan tapahtuu, mutta noin vanhassa ja kunnioitetussa suvussa se olisi kyllä erittäin epätodennäköistä.

Todellisuudessa tietenkään kukaan Darcyn asemassa oleva ei olisi edes päätynyt tilanteeseen, jossa olisi voinut tavata jonkun neiti Bennetin asemassa olevan. Paitsi ehkä hankkiakseen sitä kokemusta.

No sillä ei ole mitään merkitystä pääsevätkö tytöt naimisiin vai eivät, he eivät voi periä mitään mikä on "entailed to boys". Syy miksi Mrs. Bennet halusi tyttärensä naimisiin oli jotta heillä olisi ollut joku pitämässä heistä huolta sen jälkeen kun Mr. Collins perii Bennettien sukutilan.

Mistä päästäänkin siihen kysymykseen, että jos tila olisi mennyt Collinsille, niin kuinka todennäköistä olisi ollut, että hän olisi potkinut naiset kadulle? Sehän olisi ollut kuitenkin melko törkeää ja aiheuttanut mahdollisen statuksen menetyksen. Collins oli kuitenkin erityisen kiinnostunut tuosta statuksesta (tai ainakin tietyistä statuksen ulkoisista merkeistä, kuten takat).

Kuten romaanissakin mainitaan, tuona aikana oli jo aika harvinaista että tytöiltä vietiin perimisoikeus johonkin. Automaattisestihan perintö menee aina vanhimmalle pojalle, mutta harvassa paikkaa kiellettiin perintöä tytöiltä mikäli poikia ei syntynyt.

Voisi olettaa, että Kuningatar Elizabethin jälkeen olisi ollut melko vaikeaa kieltää tytöiltä perintö. Vaikka tosin, naiset olivat aina automaattisesti miesten alapuolella arvojärjestyksessä.

Sekin oli aika mielenkiintoista, että Lydia avoimesti ilmoittaa siskoilleen, että hän on nyt heidän yläpuolellaan, koska on naimisissa, vaikka mies ei ollutkaan mitenkään erityisen arvokas. Vaikka minulle jäi kyllä suunnilleen kaikkien aatelisarvot hiukan auki. Wickham oli jossain tekemisissä Darcyjen kanssa jo nuoruudessaan, mutta olen jo ehtinyt unohtaa, että miksi... Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että hänkin oli jonkinlaista aatelissukua.

Tunnetustihan tuon ajan 10000 puntaa olisi nykyisin moninkertainen summa rahaa, jonka kyllä varmasti tiresitkin... veikkaisin että tuo summa vastaisi nykyisin vähintään kymmenkertaista summaa ja ehkä enemmänkin.

Satoja kertoja. Puhutaan todennäköisesti usean miljoonan vuosituloista, jollei enemmänkin. Plus tietenkin järjetön omaisuus, joka suvulle on kertynyt. Maaomaisuuden tuotto on kuitenkin vain kourallinen prosentteja, joten perheen omaisuuden nykyarvo olisi todennäköisesti jossain 100 miljoonan punnan paikkeilla.

[Silly Cow]

Mistä päästäänkin siihen kysymykseen, että jos tila olisi mennyt Collinsille, niin kuinka todennäköistä olisi ollut, että hän olisi potkinut naiset kadulle?

Kyse taisi enemmän olla siitä Collins oli sellainen mies jolle he eivät halunneet olla kiitollisuudenvelassa. Ja Collins oli myös sellainen mies joka olisi jatkuvasti muistuttanut siitä että he olisivat olleet hänelle kiitollisuudenvelassa mikäli olisi antanut heidän jäädä taloon. Tai oikeastaan hän olisi hatkuvasti muistuttanut heitä siitä että heidän ei pitäisi tuntea olevansa hänelle kiitollisuudenvelassa, mutta käytännössä se olisi ollut sama asia.

Sekin oli aika mielenkiintoista, että Lydia avoimesti ilmoittaa siskoilleen, että hän on nyt heidän yläpuolellaan, koska on naimisissa, vaikka mies ei ollutkaan mitenkään erityisen arvokas. Vaikka minulle jäi kyllä suunnilleen kaikkien aatelisarvot hiukan auki. Wickham oli jossain tekemisissä Darcyjen kanssa jo nuoruudessaan, mutta olen jo ehtinyt unohtaa, että miksi... Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että hänkin oli jonkinlaista aatelissukua.

Lydia oli heidän yläpuolellaan perheen nokkimisjärjestyksessä, mikä oli ymmärrettävää koska hän oli naimisissa. Aviomiehen asemalla ei siinä tilanteessa ollut mitään merkitystä.

Wickham oli Darcyn palkollisen poika jonka Darcyn isä "adoptoi" palkollisen kuoltua. Wickhamilla ei siis ollut minkäänlaista aatelisarvoa. Hän oli kylläkin upseeri, mutta minulle on jäänyt hyvin hämäräksi se, kuinka korkeasti arvostettuja miehiä sellaiset olivat siihen aikaan.

[Ares]

Lydia oli heidän yläpuolellaan perheen nokkimisjärjestyksessä, mikä oli ymmärrettävää koska hän oli naimisissa. Aviomiehen asemalla ei siinä tilanteessa ollut mitään merkitystä.

Sitähän minä pidinkin mielenkiintoisena, että naimisiinmeno aiheutti noin automaattisen statuksen nousun.

Wickham oli Darcyn palkollisen poika jonka Darcyn isä "adoptoi" palkollisen kuoltua. Wickhamilla ei siis ollut minkäänlaista aatelisarvoa. Hän oli kylläkin upseeri, mutta minulle on jäänyt hyvin hämäräksi se, kuinka korkeasti arvostettuja miehiä sellaiset olivat siihen aikaan.

Minulle jäi sellainen mielikuva, että hän oli majuri, eli kohtalaisen korkea-arvoinen upseeri. Upseereilla oli yhteisössä melko hyvä asema. Toki heidän palkkansa oli varmasti surkea ja useimmat olivat aatelista sukua, mutta eivät vanhimpia poikia, joten eivät perineet isäänsä (kuten edellä todettiin). Todennäköisesti perhe kuitenkin piti heistä huolta.

Yksi kuvaava 'anekdootti' upseerien asemasta Krimin sodan aikana: Upseerit eivät kokeneet, että sotiminen talvella sopi heidän arvolleen, joten he lähtivät lomailemaan talven ajaksi, kun miehet jätettiin omilleen (yleensä ilman kunnon varusteita ja tarvikkeita) talven ajaksi.

[wesnt]

Niin noh... taisi olla kuitenkin alusta asti melko epätoivoista yrittää naittaa tyttäret jollekin niin high above kuin Darcy tai Bingley. Sellaisen tapaaminenkin jossain syrjäkylässä on aika epätodennäköistä.

Totta kai, mutta Lydia-tapauksen jälkeen käytännössä mahdotonta.

Todellisuudessa tietenkään kukaan Darcyn asemassa oleva ei olisi edes päätynyt tilanteeseen, jossa olisi voinut tavata jonkun neiti Bennetin asemassa olevan. Paitsi ehkä hankkiakseen sitä kokemusta.

Precisely.

Mistä päästäänkin siihen kysymykseen, että jos tila olisi mennyt Collinsille, niin kuinka todennäköistä olisi ollut, että hän olisi potkinut naiset kadulle?

Yllättävän todennäköistä itse asiassa. Statukseen tuo ei olisi välttämättä muuten vaikuttanut kuin tekemällä Collinsista inhotun Bennetin perheen ystävien parissa...jos sitäkään. Toisaalta Collins eli kyllä niin pahasti muiden mielipiteistä, että todennäköisesti hän ei olisi heittänyt tyttöjä ainakaan ihan kylmiltään ulos. Lisäksi, kuten SC totesi:

Kyse taisi enemmän olla siitä Collins oli sellainen mies jolle he eivät halunneet olla kiitollisuudenvelassa. Ja Collins oli myös sellainen mies joka olisi jatkuvasti muistuttanut siitä että he olisivat olleet hänelle kiitollisuudenvelassa mikäli olisi antanut heidän jäädä taloon. Tai oikeastaan hän olisi hatkuvasti muistuttanut heitä siitä että heidän ei pitäisi tuntea olevansa hänelle kiitollisuudenvelassa, mutta käytännössä se olisi ollut sama asia.

Voisi olettaa, että Kuningatar Elizabethin jälkeen olisi ollut melko vaikeaa kieltää tytöiltä perintö.

Aatelispiireissä ehkä. Huomattavaa muuten on, että nimenomaan Lady Catherine paheksui tätä käytäntöä voimakkaasti..

Sekin oli aika mielenkiintoista, että Lydia avoimesti ilmoittaa siskoilleen, että hän on nyt heidän yläpuolellaan, koska on naimisissa, vaikka mies ei ollutkaan mitenkään erityisen arvokas.

Kuten Silly jo mainitsikin, miehen arvolla ei ollut mitään merkitystä. Jos tyttäristä joku oli naimisissa, hän oli automaattisesti tyttäristä korkea-arvoisin kunnes joku vanhemmista siskoista menee naimisiin. Ihan sama vaikka miehenä olisi kreivi tai pummi....EDIT2: Kyllä, mielenkiintoista. Muistan kiinnittäneeni samaan asiaan huomiota lukiessani Austenia ensimmäistä kertaa.

Sen lisäksi hän ei koskaan ollut naimisissa. Joku kosija oli mutta Jane ei ollut hänestä lainkaan kiinnostunut.

Itse asiassa se meni niin, että Janella oli varakas kosija. Hänen kosittuaan Jane aluksi hyväksyi tarjouksen, mutta seuraavana päivänä perui.. Myöhemmin hän tapasi oman Mr. Darcynsa, mutta valitettavasti tämä herra ei tienannut kymmentätuhatta puntaa kuussa, joten hänellä ei ollut varaa mennä naimisiin köyhän Janen kanssa.
Jepjep.
Ja kyllä, useat Austenin kirjoista peilaavat sitä millaisen elämän hän tai kuka tahansa muu keskiluokan tyttö olisi halunnut.

EDIT: Upseereista...oletteko varmoja että Wickham oli upseeri? Koska minun pitää tunnustaa etten muista. Jos hän oli, niin arvioisin ettei heitä kovin korkealle arvostettu. Ja minusta hän ei ollut (mutta varmaksi en uskalla sanoa).

[Ares]

Aatelispiireissä ehkä. Huomattavaa muuten on, että nimenomaan Lady Catherine paheksui tätä käytäntöä voimakkaasti..

Nojaa... naiset ovat usein itse syynä naisten heikkoon asemaan. Vrt. Playboy-vastaisuus 60-luvulla,

Kyllä, mielenkiintoista. Muistan kiinnittäneeni samaan asiaan huomiota lukiessani Austenia ensimmäistä kertaa.

Erityisesti minua kiinnosti se, että hän tekee sen kohtalaisen 'julkeasti'. Toki, kysymyksessä oli vain teini...

EDIT: Upseereista...oletteko varmoja että Wickham oli upseeri? Koska minun pitää tunnustaa etten muista.

Minulle jäi sellainen mielikuva, että hän oli majuri. Eivät kai tytöt nyt sentään tavallisista rivisotilaista voineet kiinnostua.

Jos hän oli, niin arvioisin ettei heitä kovin korkealle arvostettu. Ja minusta hän ei ollut (mutta varmaksi en uskalla sanoa).

Hän ei ollut aatelinen, joten sitä vajausta ei kai voinut sitten paikata sotilaspalveluksella.

EDIT:

Suunnilleen ensimmäiseen maailmansotaan asti upseerius oli iso statusjuttu. Jopa hyvin alhaiset upseerit, kuten korpraalit (nykyisin ei edes tulkita upseeriksi), olivat arvostettuja auktoriteetteja. Heidän toimeentulonsa ei sitten välttämättä ollut kuitenkaan paras mahdollinen, erityisesti perheelliselle, koska suuri osa toimeentulosta oli varmasti kuitenkin muonan ja asuinpaikan muodossa.

[Silly Cow]

Minulle jäi sellainen mielikuva, että hän oli majuri. Eivät kai tytöt nyt sentään tavallisista rivisotilaista voineet kiinnostua.

Kirjaa en löytänyt tähän hätään enkä jaksanut DVD:tä käydä läpi mutta riittävän moni nettisaitti tituleeraa häntä upseeriksi, joten sitä voi pitää suhteellisen varmana. Mutta myönnettäköön että minulle ei tule mieleen yhtään kohtaa jossa häntä olisi majuriksi kehuttu.

Mutta Areksen katsomiskokemus on omaani tuoreempi, joten uskotaan hyvällä.

Hän ei ollut aatelinen, joten sitä vajausta ei kai voinut sitten paikata sotilaspalveluksella.

Sain sellaisen käsityksen että upseerit ovat suhteellisen arvostettuja normaalin kansan parissa (sikälimikäli Bennettin perhettä voi tituleerata normaaliksi kansaksi) mutta aateliset sitten eivät pitäneet upseereja juuri minään, näin karkeasti sanottuna. Eli neiti Bennetille olisi ollut hyvä diili mennä naimisiin upseerin kanssa mutta neiti Darcylle ei todellakaan.

[Ares]

Kuinkahan paljon naisia jäi naimattomaksi siinä pelossa, että naimalla alaspäin he menettäisivät statusta?

Vuorossa turha havainto:

http://imdb.com/name/nm0003665/filmorate

Tuossa on (kuten kaikki sisälukutaitoiset huomasivat) kaikki leffat joihin itse Wolfgang Amadeus Mozart on tehnyt musiikkia (noh, ei ehkä aivan niin, mutta whateva) paremmuusjärjestyksessä perustuen scoreihin. Siinä on mm. kaksi IMDBn parhaiten rankattua leffaa...

Eli siis ilman IMDBn omituisia painotuksia, joilla TOP 250 muodostetaan, Shawshank Redemption olisi Godfatherin yläpuolella. Ymmärrän kyllä painotusten tarpeen, mutta tuo on merkkitävä juttu ja jonkun pitäisi tehdä jotain asialle. Ymmärrän kyllä sen, että noita rankingeja on tarvetta suojata kaikenmaailman sählääjiltä, jotka haluavat antaa ääriarvoja leffoille saadakseen ne itselleen sopivampaan sijoitukseen ja ilmeisesti Godfatherin parempi sijoitus johtuu nimenomaan siitä, että sen saamaa kohtalaisen suurta ykkösten määrää on kompensoitu.

Mistähän nuo kaikki ykköset ovat peräisin? Ei kai joukko LotR-faneja ole yrittänyt manipuloida tilannetta Return of the Kingin hyväksi?

Sinänsä omituinen tuo painotusmenetelmä, että ilman sitä Return of the King olisi edelleen ykkönen... Esitänkin tässä väitteen, että järjestelmä perustuukin jossain määrin TOP 1000 ja/tai IMDB staff scorejen painottamiseen. En tiedä onko tuo hirvittävän hyvä idea, mutta toisaalta, kyllä minä luottaisin heihin keskimäärin enemmän kuin suuriin massoihin.

[Ares]

Pitäisi nukkua, mutta eipä juuri väsytä, joten tapetaan teidän aikaanne.

Aion tehdä sen eräänlaisella jatkolla tuohon aiempaan lempileffojen listaani. Tällä kertaa aion vain tehdä genren mukaan, aloittaen mystery/thrilleristä. Ne eivät oikeastaan ole sama genre, mutta riittävän lähellä toisiaan. Lisäksi useimmat leffat, jotka kuuluvat toiseen, kuuluvat myös toiseen ja harvemmin trillerit toimivat muuten kuin mysteerileffoina (jos sitäkään...)

Tällä kertaa teen jopa järjestyksen. Jei. Yritän välttää leffoja, jotka ovat selkeämmin jonkin toisen genren edustajia, esim. en ota tähän Big Lebowskia, joka on mysteerileffa, koska se on ensisijaisesti komedia.

1. Usual Suspects - kaiva tuolta ylempää jutustelujani jos kiinnostaa...
2. Rear Window - Hitchcockia parhaimmillaan, todellinen klassikko.
3. Rashomon - Kurosawaa parhaimmillaan... Neljä hyvin erilaista kertomusta samasta tapahtumasta. Kuka valehtelee? Ilmeisesti kaikki. Kuten kunnon mysteerissä pitäisikin, varsinaista vastausta ei edes anneta.
4. Citizen Kane - lue ylhäältä
5. Twelve Monkeys (huom. ei 12 Monkeys) - Mikä on hallusinointia, jos mikään? Kuka on mielisairas ja kuka ei? Sisältää paljon sci-fiä ja osittain komediaa, mutta mielestäni lähinnä mysteerileffa. Terry Gilliam on yksi suosikkiohjaajiani ja hänen erikoinen tyylinsä, erityisesti lavasteiden suhteen, toimii erinomaisesti.
6. Memento - Mies, jonka muisti ei toimi niin kuin pitäisi, yrittää metsästää vaimonsa murhaajaa. Loistavasti kerrottu, hyvin erikoinen tarina. Näin luovuus ajaa helposti Hollywoodin koneiston yli.
7. Sixth Sense - Menettää paljon ensimmäisen katselukerran jälkeen, mutta edelleen loistava elokuva. Bruce Willis vain sopii tiettyihin rooleihin.
8. Se7en - ensimmäisellä katselukerralla tämä ei oikein purrut, mutta myöhemmin olen rakastunut tähän (erityisesti NELJÄÄN eri kommenttiraitaan DVDllä).
9. Silence of the Lambs - En tiedä mitä on tapahtunut, mutta tämä leffa oli jotenkin päässyt kaikkoamaan tajunnastani. Joka tapauksessa, yksi harvoista todella ansaitsevista Oscar-voittajista.
10. Name of the Rose - Eurooppalaista tuotantoa, mikä on hyvä asia... Erikoinen elokuva, jossa on paljon minua kiinnostavaa historiallista faktaa. Tosin, kuinka paljon on faktaa ja kuinka paljon fiktiota, onkin sitten eri asia, mutta mielenkiintoista joka tapauksessa.

Nyt kun luen tuota listaa, niin en voi olla siihen täysin tyytyväinen. Liian ennalta-arvattava. Kaikki nuo leffat (ehkä viimeistä lukuunottamatta) ovat yleisesti hyväksyttyjä ja hyvinä pidettyjä. Ei sovi minulle. Yritän ensi kerralla tehdä jotain mielenkiintoisempaa...

Päätin tässä myös ottaa projektiksi IMDBn top 250 kaikkien leffojen näkemisen. Valitettavasti en vain muista tarkalleen mitä kaikkea olen listalta jo nähnyt, mutta eiköhän se sitten aikaa myöten paljastu. Toinen ongelma on tietenkin erityisesti loppupään jatkuvasti muuttuva valikoima, mutta siihen sopinee vastaukseksi se, että otan nyt listan talteen ja toimin sen mukaan (näin myös toimin... pikaisen tarkistuksen jälkeen melkein puolet katsomatta... huh... todennäköisesti ei aivan pidä paikkaansa, koska minulta löytyy itseltänikin melkein niin paljon listan leffoja, mutta katsotaan tarkemmin paremmalla ajalla).

[Sarppi]

Vastaan tähän vähän myöhässä, mutta menkööt:

Haluaisin kyllä pitää itseäni sivistyneenä ja älykkäänä, mutta en kyllä onnistunut näkemään Lizzyssä ja itsessäni kovinkaan paljoa samaa. Vaikka oli se toki silti hyvä kirja.

Enhän minä sanonutkaan että maailman kaikki sivistyneet ja älykkäät naiset samaistuvat Elizabethiin...mutta monet samaistuvat.

Miksi miljoonat suhteellisen sivistyneet/menestyksekkäät/älykkäät naiset rakastavat sitä kirjaa?

Sorry, kuvittelin että sivistyneitä naisia ei olisi kovin paljoa miljoonia enempää... Ja se Moskovalainen kuuluu kyllä yhä minulle.

[Henkka]

Katselin tuossa jälleen Truman Shown, ja on se vaan edelleen hyvä. Erittäin hyvä.

Syy miksi sen katsoin, oli se, ettei kaverini ollut sitä nähnyt, ja minä halusin tutustuttaa hänet teh leffaan. Kolahti hänellekin, ja se on jo paljon sanottu. Onko täällä joku muu joka on Trumanin nähnyt? Toimiko?

Btw, kohta alkaa The Cell (K18). Samainen kaverini on tuon leffan nähnyt, ja väitti pelottavaksi. Sekin on paljon sanottu, häneltä. Nelosen juonikuvauksen perusteella vaikutti ihan mielenkiintoiselta, vähän 24 tyyppiseltä pätkältä. Saa nyt nähdä katsonko, voipi olla että uni tulee raskaan koeviikon jälkeen yllättävän nopeasti. Niin ja onhan siinä J'Lo (olisikohan tuossa nyt hymiön paikka?).

[Evolution's Animal]

Jeps, kävin katsomassa eilen Star Wars Episodi III, Sithin Koston. Ihan perus Starwars kamaa. Hämmennyin joissakin kohtaa, mutta mitäs pienistä.. Hyvä elokuva oli, ja suosittelen katsomaan. Arvosana : 9-

[Facha]

Kommentoidaan nyt kahta lähiaikoina katsottua elokuvaa.

Se7en

Jonkin aikaa jo olin jo tämän elokuvan halunnut nähdä. Suunnistin Anttilaan ja sieltä silmiini osui juuri tämä elokuva hintaan 9.95. Päätinpä hankkia ja katsastaa onko tämä niin loistava trilleri, kun sanotaan.

Yksi lempinäyttelijöistäni, karismaattinen Morgan Freeman hoitaa hommansa loistavasti, varmasti paras roolisuoritus häneltä mitä minä olen nähnyt, ohittaen jopa Shawshank Redemptionin Redin roolin. Jokin Freemanissa on aina vain niin loistavaa. Brad Pitt on tällä kertaa myös todella hyvä. Hänestä en erityisemmin ole koskaan pitänyt, mutta tämän ja Figth Clubin roolisuoritukset kertovat, että on hänestä edes johonkin. Kevin Spacey lumoaa taas. New York on kuvattu paskaksi paikaksi, koko ajan sataa, kadut ovat synkkiä eikä mistään löydy iloa. Näyttelijät, loistavat miljööt, upea käsikirjoitus ja loistava ohjaus tekee tästä elokuvasta varmasti yhden parhaista elokuvista mitä minä olen koskaan nähnyt. Ja loppuratkaisu kruunaa kaiken. Todella, todella harvoin elokuvissa näkee niin upeita loppuratkaisuja. Elokuva on kokonaisuudessaan erittäin rujo ja ahdistava, joka sopii minun makuuni. Mielestäni tämä on David Fincherin paras elokuva, ohittaen jopa Fight Clubin. Paras trilleri koskaan. Extroihin en ole vielä kerennyt tutustua, mutta nekin olisi tarkoitus katsastaa tässä joku päivä.

Star Wars Episodi III: Sithin kosto

Näin alkuun voisin ilmoittaa, että odotin joko täydellistä raiskausta tai mukiin menevää leffaa. Ehkäpä Episodi III yllätti minut hieman positiivisella tavalla. Tämä elokuva pieksee Episodi I ja II:sen helposti. Vieläkään Jar Jar Binksiä ei teloitettu, mutta se ei haittaa sillä muuten elokuva toimi hyvin. Aiemmin kiroamani Hayden Christensen olikin tällä kertaa hyvä ja hoiti roolinsakkin mukavasti, eikä Anakin kääntymistä pilattu, mitä moni pelkäsi minut mukaan laskettuna. Elokuva oli kahta aiempaa synkempi ja sieti ollakkin, sillä tämä sentään on Star Warsien päätös. Palpatine oli varsin mielenkiintoinen ja kiehtova hahmo. Varsin hyvillä mielin palasin teatterista, Star Wars oli saanut hyvän päätöksen.

Olkoon voima kanssanne.

EDIT: unohdin mainita, että Star Warsissa näyttelijöiden vuorosanojen lausuminen oli aika ajoin todella tönkön kuuloista ja kuulosti siltä, ettei heillä olisi mitään tunnetta mukana. Varsinkin alussa Obi-Wanin ja Anakinin keskustelut olivat todella tönkön kuuloisia. Muttei tuo elokuvaa millään tavalla lannistanut ja kyllä he välillä tekivät hyvääkin työtä.

[wesnt]

EDIT: unohdin mainita, että Star Warsissa näyttelijöiden vuorosanojen lausuminen oli aika ajoin todella tönkön kuuloista ja kuulosti siltä, ettei heillä olisi mitään tunnetta mukana. Varsinkin alussa Obi-Wanin ja Anakinin keskustelut olivat todella tönkön kuuloisia. Muttei tuo elokuvaa millään tavalla lannistanut ja kyllä he välillä tekivät hyvääkin työtä.

Eipä syytetä McGregoria siitä ettei Lucas osaa kirjoittaa dialogia. On nimittäin aika tunnettu fakta että (among several other things) Lucasin dialogit kusevat ja pahasti, ei se näyttelijöistä ole kiinni. Tai no Christensen on kyllä aivan p**ka, mutta jos jossain tekstissä on edes jotain potentiaalia niin Ewan McGregor sen todennäköisesti siitä kiskoo ulos.
"George, you can type this shit, but you can't say it." (Harrison Ford)

EDIT: Ei muutenkaan liene mikään salaisuus että trilogian lahjakkaat näyttelijät - say, Ewan - eivät mitenkään rakastaneet näytellä Lucasin tekstin pohjalta. Cuz it sucks. Tosin joku muistaakseni mainitsi ettei Lucas kirjoittanut tähän kolmanteen kaikkia dialogeja itse, mutta en ole ihan varma tuosta. Toivottavasti ei.

EDIT2: Menen tänään illalla katsomaan Anakinin Darth Vaderoitumisen, ja tulen mitä suurimmalla todennäköisyydellä siitä tänne valittamaan tai ainakin kommentoimaan. Maltatte tuskin odottaa *jedi-heilauttaa kättään*.

[J.H.girl]

Eileenpä sitä oltiin katsomassa tämä kyseinen Star Wars leffan sarjan päätös osio. Tässä on mielipiteeni leffasta.

Miestäni se oli O.K, mutta elokuvasta selvästi olisi voinut poistaa muutaman turhan jutustelu kohdan. Rupesi oikein haukotuttamaan elokuvateatterissa, kun juoni pysyi vain paikallansa tai oikeastaan meni matelemalla eteenpäin. Taistelu ja valosapeli kohtaukset olivat hienoja ja aika taidokkaasti tehdyt, mutta niitä olisi voinut olla hieman enemmän kuin sitä hemmetin puhetta. Olisi leikannut leffan jutustelu kohdat siedettäviin osiin, ettei siinä olisi tylsistynyt. Jos minulla olisi ollut kaukosäädin olisin kyllä käyttänyt sitä ja kelannut tylsät kohdat pois suoraan toimintaan tai mielekkäämpään keskusteluun.

Kyllä, minunkin mielestä dialogit eivät ole todellakaan mitään herkkua. Tönkköjä tosiaan ja tunteettomia suurimmaksi osaksi. Ewan oli hyvä, niin hyvä kun voisi saada tuolla dialogilla ja jotkut kohdat oli ihan mielekästä kuunneltavaa.

Itse leffasta halusin oikeastaan nähdä loppu taistelun ja se melkolailla täytti odotukseni, mutta hieman olisi voinut hioa sitä. Muusta en oikeastaan ollut kiinostunut kuin elokuvan lopusta.

Itse annan tästä leffasta tasan kaksi tähteä ja jos jutustelu kohdat olisivat olleet lyhyempiä tai leikattu sopiviin osiin, olin jopa antanut tälle leffalle korkeintaan jopa 3½, mutta tyydyin sitten antamaan kakkosen.

[wesnt]

EDIT2: Menen tänään illalla katsomaan Anakinin Darth Vaderoitumisen, ja tulen mitä suurimmalla todennäköisyydellä siitä tänne valittamaan tai ainakin kommentoimaan.

Olen raivoissani. Lucas ei ilmeisesti tiedä mitä "itse" on kirjoittanut, kaveri sitten unohti mitä tapahtui kuutosessa!

Spoiler: näytä

Episodi kolmen lopussa Padme kuolee synnytykseen. Kuolee?? Muistaako kukaan kuudennen episodin kohtaa jossa Luke kertoo Leialle olevansa tämän veli? Hän kysyy ensin Leialta että mitä tämä muistaa äidistään, jolloin Leia vastaa jotain suuntaan "hän oli surumielinen ja kuoli nuorena"....tai whatever. Pointti nyt kuitenkin on, että miten Leia mahtaa muistaa mitään äidistään, jos tämä kuoli synnytykseen? Ja ihan turha väittää että kyseessä olisi ollut kasvattiäiti, mitä h**vetin syytä hänellä olisi ollut olla niin surullinen? (Episodi 3 loppuu siihen kun iloiset kasvattivanhemmat hymyilevät vauvalle ja blah blah).

Ei muuta tällä kertaa. En oikeastaan ole kykenevä arvostelemaan elokuvaa jonka olen nähnyt vain kerran, mutta kaikkien iloksi haluan huomenna (hyvin nukutun yön jälkeen) kehittää jotain. Sillä eihän minulla parempaakaan tekemistä ole, koska olen l-o-m-a-l-l-a ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen.

[wesnt]

Ei muuta kuin tuplapostausta, sillä en minä nyt unta saa. Teen tämän ja menen katsomaan Jude Law'n tähdittämän version Alfiesta.

Seuraavaksi siis subjektiivinen arvioni Sithin kostosta. Subjektiivinen, koska minä halusin pitää tästä elokuvasta. Minä todella halusin ja yritin, enkä yleensä epäonnistu. Ei tarvitse varmaan edes mainita että tässä tulee olemaan aika paljon spoilereita...

Star Wars Episode III: The Revenge of the Sith

Nuo aikaisemmin haukutut Lucasin dialogit eivät olleet läheskään niin surkeita tässä elokuvassa kuin edellisessä. Esimerkiksi Anakinin ja Obi-Wanin välinen dialogi oli ok, Anakinin ja Padmen välinen taas ei niinkään. Mutta kaiken kaikkiaan hyvin siedettävää, jotenkin minulla on vaikeuksia uskoa että Lucas olisi yltänyt edes tähän omin voimin.

Seuraa vuoden yllätys: Christensen ei ollutkaan sysipaska. Hallelujaa, en koskaan uskonut sanovani noin…mutta totta se on. Muutaman kerran Christensenin tyyli näytellä särähti silmääni, mutta tämä tapahtui noin 1000 kertaa harvemmin kuin aikaisemmassa episodissa. Joko siis suhteellisen yksipuolinen pahiksen rooli sopii Haydenille, tai sitten hän on oppinut näyttelemään – jotenkuten. Sinänsä ihan sama, koska hän osasi tässä leffassa hommansa tarpeeksi hyvin ja onnistui olemaan pilaamatta kokonaisuutta. McGregoriin ja kumppaneihin häntä ei tietenkään voi edes verrata, ainakaan vielä. Mutta silti. I'm impressed.
Anakinin kääntyminen pahan puolelle oli myös suhteellisen loogista. Aluksi vastustin ideaa rakkaudesta tämän kääntymisen syynä, mutta se on ehkä parasta näin. Nyt Anakiniin jäänyt hyvyys saa selityksen ja toisaalta pimeän puolen pahuus korostuu siinä miten se onnistuu muuttamaan rakkauden pahuudeksi jne. Myös Anakinin "ammatilliset epäonnistumiset" osasyynä ovat suhteellisen ok. Ilman pimeän puolen vaikutusta pitäisin niitä hieman naurettavina, mutta nyt kykenen ymmärtämään (lähinnä koska se on ehkä liiankin yksinkertaista) ajatuksen siitä että pimeä puoli saa kaiken näyttämään vääristyneeltä ja suuremmissa mittasuhteissa. En siis vihannut tapaa jolla Anakin käännettiin, vaikka ehkä jotain syvyyttä siihen kaipasinkin - kyyneleet kaasuplaneetalla eivät olleet tarpeeksi.

Musiikki oli A-, kuinkas muutenkaan (rakastan imperial marchia). Tähtien sotien musiikki on minusta aina ollut laadukasta... Kuten elokuvassa kuuluukin, se luo tunnelmaa tehokkaasti ja on tärkeä osa kohtausta ja sen toimivuutta. Kokonaisia tarinoita tai syvyyksiä voi kertoa elokuvamusiikilla…myönnän ettei SW tähän yllä, mutta hyvä suoritus silti.

Tarinankerronta, ohjaus…ihan laadukasta. Muutamat kuvakulmat olivat sellaisia jotka jopa miellyttivät minua, joskin Kubrickmainen katseen nostaminen ylös Anakinin kääntyessä pahan puolelle ei toiminut (muistaakseni samaa yritettiin yhtä huonolla menestyksellä jo kakkosessa). Kaikki ei osaa. "Hienona" yksityiskohtana voisin mainita sen, että Anakinin ollessa jedi councelin huoneessa ja Padmen ollessa kotonaan (se kohtaus jossa he tuijottavat ulos ikkunoista, tapahtuu juuri ennen kuin Anakin kääntyy pahan puolelle) taustamusiikki on – jos sitä tarkkaan kuuntelee – kohdun ääniä. En ole tästä ihan varma. Jos näin kuitenkin on, niin Lucas on siirtynyt käyttämään korkeampaa symboliikkaa, mikä sinänsä on aika ihmeellistä.
Be that as it may, minusta tarina eteni sujuvasti: riittävästi toimintaa mutta ei liikaa, riittävästi dialogia mutta ei liikaa. Ainakaan kovin paljon liikaa…

Kaikesta huolimatta Christensenin keskinkertainen lahjakkuus, muutamat kliseet (kuten Darth Vaderin ”Noooooooo!”) ja tietyn jännitteen ja syvyyden puuttuminen laskevat arvosanaa (jälkimmäinen syy ei kuitenkaan kovin paljoa, sillä pidän tätä toimintaelokuvana ja arvostelen sen sellaisena - en odota kovin suurta psykologista panosta). Lisäksi tämä on selkeästi leffa Star Wars-faneille, en usko että kukaan muu tästä saa läheskään niin paljon irti.
Ultimate arvio:

***+/*****

Kaiken kaikkiaan olin positiivisesti yllättynyt, mutta se saattaa johtua siitä että odotukseni olivat pohjamudissa.

Furthermore, Hayden saa koska tahansa tulla meille Darth Vader-pukunsa kanssa jos vain lupaa olla näyttelemättä (se ei tunnu olevan hänen suurin lahjakkuutensa).

[Ares]

Sillä eihän minulla parempaakaan tekemistä ole, koska olen l-o-m-a-l-l-a ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen.

Nauti siitä, kun vielä ehdit. Seuraavat viisi vuotta tulevat olemaan melko pitkälti lomatonta kautta. Itselläni on enää vain etäinen muistikuva koko käsitteestä. Joku jossain sanoi nähneensä sellaisen, mutta en usko ennen kuin itse näen.

Puhutaanpa sitten hetki taas rakkaasta Kurosawastani (ei, ei sillä tavalla, hän on kuitenkin ollut kuollut jo jonkin aikaa... Kyllä olenkin hauska puolen yön jälkeen).

Tässä viime viikolla katselin Rashomonin ja Nora Inun (Kulkukoira).

Rashomonin olin (yllätyksekseni) nähnyt aiemminkin. Kyseessä on yksinkertainen mysteerielokuva, jossa nainen raiskataan, hänen miehensä tapetaan ja ryöstetään. Poliisilla on silminnäkijä, ilmeinen syyllinen, nainen ja meedion välityksellä myös murhattu. Kaiken pitäisi olla aivan selvää, mutta asiat eivät olekaan niin yksinkertaisia. Kaikkien kertomukset ovat hyvin erilaisia.

Mielenkiintoinen elokuva, joka on yllättävän lyhyt (82 min). Pituus ei haittaa, ihan mukavaa, että kaikkea ei tarvitse venyttää 150 minuuttiin. Kurosawan vakionäyttelijä Toshiro Mifune on jälleen loistava, eikä ota itseään kovin tosissaan. Eräässäkin versiossa hänen taistelunsa on lähinnä kompastelua ympäri metsää, kunnes toinen jää jumiin kasvustoon.

Leffan tarkoitus ei ole tarina sinänsä ja se ei saa varsinaista päätöstä. Lopussa on kuitenkin hellyttävä kohtaus, jossa annetaan ymmärtää, että kaikista heikkouksistaan huolimatta ihmisluonto ei olekaan ehkä puhtaasti paha. Toiveajattelua, mutta mikäs siinä... Ei se kohtaus tosin täysin toimi, koska näin länsimaalaisesti ylinäyttelyn ja täydellisen ilmeettömyyden jatkuva sekoittuminen ei vain toimi niin kuin se ehkä Japanissa toimii.

Joka tapauksessa, ehdoton klassikko, joka jokaisen tulisi nähdä. 10/10.

Nora Inu on poikkeuksellisesti kohtalaisen moderni elokuva. Useimmat Kurosawan leffat ovat kuitenkin historiallisia. Leffa on tavallaan trilleri/rikosleffa, mutta enemmän siinä käsitellään (edellisen tavoin) ihmisluonteen heikkoutta.

Nuori poliisi (jälleen Toshiro Mifuse, vaikka en ollut tunnistaa häntä ilman partaa) jää taskuvarkaan uhriksi ensimmäisenä työpäivänään ja hänen aseensa varastetaan. Hän tuntee pettäneensä kaikki ja aikoo erota, mutta pomo ilmoittaa, että ei käy ja niinpä hän lähtee etsimään asettaan. Siinä matkalla hän törmää monenlaisiin ihmisiin. Paljastuu myös, että hänen aseellaan on tapettu useampi ihminen ja hän kokee siitä syyllisyyttä.

Vähemmän ylinäyttelyä kuin edellisessä. 10/10.

Mitä pidemmälle olen päässyt tässä prosessissa, sitä enemmän olen oppinut arvostamaan Kurosawaa. Olen pitänyt kaikista 9 elokuvasta, jotka olen häneltä nähnyt. Ran ja Punaparta eivät ehkä ole aivan parhaita mahdollisia, mutta kai sitä nyt pari virhettä saa tehdä...

Tosin, hänen varhainen tuotantonsa oli usein ala-arvoista, ainakin IMDBn mukaan, mutta niitä en ole nähnyt, joten enpä sano mitään. Joka tapauksessa, Kurosawa on minun mielessäni nousemassa Kubrickin rinnalle kaikkien aikojen parhaana ohjaajana.

Vielä Köyhän pikajuna edessä... Se ei ole saanut aivan yhtä kauniita arvosteluja kuin nuo muut muilta, joten parempi, että en sano tässä vaiheessa mitään.

[wesnt]

Nauti siitä, kun vielä ehdit. Seuraavat viisi vuotta tulevat olemaan melko pitkälti lomatonta kautta. Itselläni on enää vain etäinen muistikuva koko käsitteestä. Joku jossain sanoi nähneensä sellaisen, mutta en usko ennen kuin itse näen.

Niinno, en minä nytkään lomalla varsinaisesti ole...haluan vain uskotella itselleni olevani. Pitäisi ehkä lukaista ne kirjat siihen kahden viikon päästä olevaan pääsykokeeseen jne, mutta kun ne ovat tosi huonoja ja onnettomia. Joten lomailen.

[Lutkus]

Jospa sitä sitten sanoisi sanasen tai pari myös tuosta Lucaksen kyhäelmästä. Ensinnäkin, mielenkiintoa riitti alusta alkaen, koska totta h****tissä teki mieli nähdä miten se äijä meinaa juttunsa kertoa. Tämän seikan ansiosta puhtia riitti teatteriin astuessa hyvin, eikä sen suurempia epäilyksiä tulevasta ollut.

Lucaksen lahjattomuudesta voi tietty jauhaa miten paljon tahansa, mutta suurimmaksi ongelmaksi miehellä näkisin teknisemmän osaamisen. Tälle uuden trilogian päätösosalle oli jätetty liikaa selvennettävää ja siinä kohtaa tehtiin se isoin virhe. Lucaksella tuntuisi olevan selvästi vaikeuksia kertoa tarinansa sujuvasti ja fiilistä ylläpitäen. Rytmitys on aivan karmeata, ja vaikka toimintaa oli suhteessa jutustelutuokioihin sopivasti, ei elokuvaa tarkemmin tarkastellessa jää käteen kuin joukkio yhteen nivottuja irrallisia kohtauksia, jotka on vieläpä kursittu kasaan harmillisen tökerösti ja taistelukohtauksistakin tehoa kuluttaen. Lähes 2,5 tuntia pituutta, ja siltikin meinaa tulla kiire. Ei hyvä.

Dialogista on kerrottu kaikki tarvittava, joten ei siitä sen enempää. "Tylsistä" tarinatuokiosta valittaminen sen sijaan on lähestulkoon turhaa, koska ne ovat juonen kehittymisen kannalta hyvinkin oleellisia. Vaikka ne välillä saivatkin meikäläisenkin hieman vaivautuneeksi ja tuntemaan myötähäpeää näyttelijöiden puolesta, löytyy sieltä myös pari yllättävänkin tehokasta vetoa. McGregor ainakin pystyy hoitamaan ohuemmankin roolin karismallaan mennen tullen

CGI-efektejä käytettiin odotetusti niin paljon kuin laitteista irtoaa, mutta kummallista kyllä, ne eivät poikkeuksellisesti haitanneet niin paljoa kuin yleensä. Muoviahan se päällys oli, mutta kyllä se Vaderin kypärän paikalleen loksahtaminen viimestään nosti fiilistä. Olkoonkin että meni letkauttamaan jotain ajattelematonta.

Ihan jees, jäi kieltämättä leffan jälkeen pyörimään päässä kaikenlaiset asiat. Merkki siitä, että jossain määrin onnistuneesta teoksesta on kuitenkin kyse, vaikka ylistyspuheisiin en hyvällä tahdollanikaan jaksa yhtyä. Edellisosia synkemmästä (synkempikin olisi kelvannut) otteesta se isoin plussa ja siitä väkisin mukaan sössitystä, tunnelmaa ajoittain kalvavasta pikkuhuumorista pikkusen miinusta.

[Lutkus]

Jenkkilehti Time on listannut 100 kaikkien aikojen parasta elokuvaa: http://www.time.com/time/2005/100movies ... _list.html

Ainahan tällaiset listaukset herättävät närää, joten tuskin tuokaan kaikkia miellyttää. Toki sinne olisi mahtunut muitakin legendaarisia elokuvia ja taasen parin valinta pistää hieman miettimään. Muunmuassa Jackie Chanin tähdittämä jatko-osa Drunken Masterille on ehkä hiukan erikoinen valinta. Hyvä kungfuleffa, muttajuu. Kaikkiaan 33 leffaa noista on nähtynä, joten edessä on vielä pitkä taival muutamien harvinaisuuksien suhteen.

[Hatebreeder]

Katsottiin koulussa melkein kokonaan Pitkä kuuma kesä, ja voisi sanoa että yksi parhaista näkemistäni elokuvista, ellei jopa paras. Ei niinkään se teinikiroilu huumori, mutta ylipäätänsä tykkään kaikista musiikkijutuista. Kieltämättä sen kitaristin sekoilut olivat aika hyviä, plus jotkin mauttomat läpät saivat jopa nauramaan. Sitten siinä oli myös ei-kiroiluhuumoria, joille repeilin kokoajan. Mahtava elokuva, vaikka viimeiset puoli tuntia missasinkin.

[Rowdy]

Spoiler: näytä

Pointti nyt kuitenkin on, että miten Leia mahtaa muistaa mitään äidistään, jos tämä kuoli synnytykseen?

Spoiler: näytä

Jospa Leian kasvattivanhemmat ovat kertoneet hänelle äidistään, ja tämä muistaa sen. Leian kasvatti isähän oli siinä paikalla kun Padme kuoli.

Kävin itsekin tuon Star Warsin eilen katsomassa ja ihan hyvä elokuva oli. Odotin enemmän, mutta en kuitenkaan pettynyt. Paras näistä uusista leffoista ja ihan varmasti synkin Star Wars leffa. Toimintaakin oli aika runsaasti. Kyllä varmaan täytyy sitten joskus ostaa nämä kaikki yhtenä boksina, kun sellainen joskus julkaistaan.

Spoiler: näytä

Pidin kyllä vähän outona sitä tapaa millä Anakin syttyi tuleen siinä lopussa, olisihan sen muutenkin voinut kai tehdä. Tarkoittiko Yoda lopussa, että Obi-Wan voi jotenkin kommunikoida kuolleen Gui Gonin kanssa? Minulta kyllä meni vähän ohi. Mistä Anakin oli sen arven saanut mikä hänellä jo muistaakseni oli leffan alussa? Miksi aikaisemmissa leffoissa Kenobi ja Yoda vain häviävät ja jäljelle jää tyhjä kaapu, kun näissä uusissa jää kuitenkin jedin ruumis jäljelle? Yodaa ei kyllä saa mitenkään vakuuttavasti taistelemaan valomiekallaan. Sitten se otus millä Kenobi ratsasti, ei juma... Se nyt ei ollut mitään verrattuna siihen kuinka turhia wookiet ovat, minä vihaan wookieita. Pienet karvaiset olennut kivittävät droideja, that's not cool.

[wesnt]

Spoilereita Tähtien sodasta:

Jospa Leian kasvattivanhemmat ovat kertoneet hänelle äidistään, ja tämä muistaa sen. Leian kasvatti isähän oli siinä paikalla kun Padme kuoli.

Ei selitä tuota, sillä Luke kysyy Leialta nimenomaan että mitä tämä muistaa äidistään, ei mitä tälle on kerrottu. Furthermore, Leia kertoo muistoistaan, ei siitä mitä hänelle on kerrottu.

Tarkoittiko Yoda lopussa, että Obi-Wan voi jotenkin kommunikoida kuolleen Gui Gonin kanssa? Minulta kyllä meni vähän ohi. Mistä Anakin oli sen arven saanut mikä hänellä jo muistaakseni oli leffan alussa? Miksi aikaisemmissa leffoissa Kenobi ja Yoda vain häviävät ja jäljelle jää tyhjä kaapu, kun näissä uusissa jää kuitenkin jedin ruumis jäljelle?

1) Hän tarkoitti että Obi-Wan voi kommunikoida vanhan mestarinsa kanssa samalla tavoin kuin esim. Episodi kutosessa Luke kommunikoi Yodan ja Obi-Wanin kanssa.
2) Anakinin arpi muistaakseni selitettiin jossain vaiheessa siinä elokuvassa, en vain juuri nyt muista että missä.
3) Koska myöhemmissä elokuvissa jedit olivat oppineet tavan tulla takaisin kuolemasta a.k.a. tavan kuolla niin että he/heidän ruumiinsa yhtyvät Voimaan.

Sen verran pitää tuosta kuolemasta palaamisesta sanoa, että kuulemma Lucas oli leikannut elokuvasta sen kohtauksen jossa Yoda ja Qui-Gon keskustelevat... Sen olisi pitänyt olla siinä kohtaa jossa Yodan mietiskely keskeytetään tiedolla siitä että Obi-Wan on palaamassa. Siinä mielessä tärkeä kohtaus leikattavaksi, että juuri tuossa kohtauksessa Qui-Gon kertoo tien kuolemattomuuteen olevan "compassion" (mitä ei kerrota missään muualla, ei vanhassa eikä uudessa trilogiassa). Tärkeää tuo on esimerkiksi siksi että "compassion"-pointti selittää sen miksi myös Anakin/Darth Vader palaa kuudennen episodin lopussa kuolleista.

[The Blasterpiece]

Ei selitä tuota, sillä Luke kysyy Leialta nimenomaan että mitä tämä muistaa äidistään, ei mitä tälle on kerrottu. Furthermore, Leia kertoo muistoistaan, ei siitä mitä hänelle on kerrottu.

Ehkäpä hän vain arveli, että hän oli surullinen ja tiesi sen, että kuoli nuorena, mutta ei pakosti muistanut mitään, vaikka hänen muistamistaan kyseltiikin.

Ja ei, en ole vielä nähnyt tätä kolmatta leffaa. Viimeistään viikonloppuna sen näen, olenhan sentään sitä odottanut edellisen osan katsomisen jälkeen.