Viesti
Kirjoittaja Marshallsaaret » To 02.01.2014 21:05
Laitetaanpas pientä välitodistusta nuorten leijonien otteista MM-turnauksen edetessä kohti ratkaisupelejä, että voi sitten jälkiviisaana todeta olleensa oikeassa tai vakavalla naamalla tamimaisesti väittää käänteen tapahtuneen juuri yhdennellätoista hetkellä.
Moket:
- Saros on ollut kovassa vedossa. Joukkue tuntuu pelaavan puolustussuuntaan paremmin ja esiintyvän kaikin puolin rauhallisemmin hänen pelatessaan. Näin miehen ekaa kertaa pelaamassa viime vuoden A:n finaaleissa jossa mies omin pikku kätösineen jäädytti aiemmin samoissa pleijareissa höyryjyrän lailla edenneen Bluesin aivan tumppuun. Kerholle silloin ansaittu kulta, Sarokselle NHL-varaus ja kehitys vaan kehittyy! Paras suomalainen junnukassari sitten Raskin, ja kenties lahjakkain kotimainen veskari sitten Kari Lehtosen? Tätä on kiva seurata.
- Husso on jäänyt kakkoseksi. Pari helppoa meni Sveitsiä vastaan, ja luonnollinen pudotus luukkuvahdiksi kun tilalle on laittaa kuumempi mies. Liigassa mennyt tällä kaudella paremmin, liekö sitten osoitus paineensietokyvystä vai ihan normaalia otteiden vaihtelua?
Pakit:
- Honka. Mainitaan tämä kaveri ensimmäisenä, koska kyseessä on varsin laadukas pakki jonka näen ensimmäistä kertaa pelaavan. Itseluottamus kiekon kanssa mahtava, syötöt lähtee aina lapaan vaikka painetta olis kuinka ja kiekottomanakin sijoittuu useimmiten onnistuneesti. Lisäksi nostaa tasoaan matsien ratkaisuhetkillä. Tulevaisuuden isoja nimiä, tulee olemaan Suomen olympiajoukkueessa 4 vuoden päästä mikäli kehitys jatkuu oletetunlaisena.
- Ristolainen oli tänään huono. Siksi yleisfiilis on hieman valju, etenkin kun aiemminkin olen ollut hieman epävarma miehen todellisesta potentiaalista. Hyvät jääkiekkoilijan ominaisuudet, mutta ei hehku "hockey senseä" kuten vaikkapa verrokeistaan Määttä tai Honka. Pelkään, että miehen maksimi jääkiekkoilijana on Aki Berg/Janne Niinimaa ja mies tulee jäämään Suomen jääkiekkohistoriaan samanlaisena odotuksiin peilattuna pettymyksenä - toki silti hyvänä pelimiehenä.
- Vainonen on yllättänyt itseni. Miehekästä peruspeliä ja hyvä taju käyttää kovuuttaan sääntöjen sallimissa rajoissa. Ei mitään höntyilyä missään vaiheessa.
- Pokka on ollut hyvä. Tulevaisuuden NHL-pakkeja, ellei sitten inasen hidas liike jostain syystä muodostu esteeksi. Varma, fiksu ja luotettava. Imee myös minuutteja kiitettävään tahtiin, joskaan en mitään tilastoa tämän mutuni tueksi löytänyt.
- Muut pakit osastoa hyvä perus. Lindell on ollut varma ja saanut yllättävänkin paljon vastuuta, toki ihan ansaitusti. Vainio paikannut riittävästi kun tarve on tullut. Lehtonen odotuksien mukainen, eli eniten vaikeuksissa mutta ei mikään hasardi.
Hyökkääjät:
- Teräväinen ollut kentän kunkku. Hienoa että Teuvo on saanut vaikean liigasyksyn jälkeen hommasta kiinni, ja pystyy dominoimaan jopa odotuksia kovemmin kentällä ollessaan. Erityiskiitos toki kiekollisen pelin dominoinnistaan, limppua leivotaan kuin Raipe konsanaan, ja syötöt lähtee velhomaisen taianomaisesti oikeisiin osoitteisiin kerta toisensa perään. Ei mikään lapanen kiekottomanakaan. Eiköhän tässä ole Chicagon tai jonkun toisen NHL-jengin kakkossentteri muutaman vuoden kuluttua. NHL-läpimurrolle isoimpana esteenä Teuvolla on mielestäni fyysinen peli, jota voi onneksi helposti kehittää kuten vaikkapa Mikael Granlund on meille aivotärähdyksiensä välissä viime aikoina näyttänyt.
- Mäenalanen, mahtava esiinastuminen! Täysin pimennossa meikäläiseltä kiekkoillut kaveri tuli ekaa kertaa vastaan viime kesän draftin yhteydessä, kun mies ylemmiltä kierroksilta Nashvilleen poimittiin ja piti katsella, että mikäs kaveri se tällainen... Nyt ensimmäistä kertaa näen pelaamassa ja erittäin hienoa peliä esittänyt. Tsemppi on sata ja roolitus on sata. Tätä lisää, liigaläpimurto pois alta (saa anoa siirtoa Bluesiin jos ei urkene Oulussa) ja sitten verkot vesille Amerikkaan!
- Haapala. Pelkäsin lapasta sen perusteella, mitä miehelle tapahtui Barkovin poistuttua viereltä viime kaudella. Päinvastoin, Haapala on tsempannut mahtavasti ja on Mäenalasen ohella yllättänyt tasollaan positiivisesti eniten junnujengin pelaajista. Jos kehaisin Teräväistä kiekollisesta pelistä, niin kehaistaan Haapalaa kiekottomasta. Koko ajan rikkomassa vastustajan peliä ja aiheuttamassa vaarallisia tilanteita vastustajan päässä. Etenkin kahdessa viime matsissa lukeutunut Suomen hyökkääjien parhaimmistoon.
- Kulmala oli tänään mahtava. Muutenkin tuntuu, että tuo J. Ikonen-Kulmala-Kinnunen-ketju on löytänyt yhteisen sävelen hienosti kaikkien oltua hieman hukassa ekoissa otteluissaan. Myöskin hieno näpäytys Rasmukselta epäilijöille.
- J. Ikonen oli ekoissa matseissa ihan väärässä paikassa. Mikään ei onnistunut ja mies surffaili kulmissa, menetti kiekkoja ja vaikutti kaikin puolin mojonsa menettäneeltä. Tänään puolivälierään 1+1 ja sukunimikaimansa kanssa käytännössä käänsi matsin kulun Suomen haluamaan suuntaan. Tämänpäiväisen näköinen Ikonen tuli tutuksi viime kaudella - ja valitettavasti alkuturnauksen näköinen Ikonen myös. Toivottavasti pelaa loput matsit plussan puolella, koska on parhaimmillaan ihan pitelemätön.
- Muut hyökkääjät on oikeastaan suorittaneet odotetulla tasollaan. Lehkoselta odotan tehojen valossa enemmän ratkaisumatseissa, mutta toki jonkin sortin loukkaantuminen ja pari missattua matsia vaikuttavat arvioon. Nikko ja H. Ikonen vaikuttavat melko yksiulotteisilta pelureilta, joiden tehopistesarakkeessa on isompi numero ennen plussaa kuin sen jälkeen. Kinnunen, Leskinen, Mustonen ja Rauhala ovat tulevaisuuden liigamiehiä, mutta vielä aika raakileita - toki kolme heistä on myös alaikäisiä näihin karkeloihin. Nättisestä en osaa sanoa juuri mitään.
永源 遥~!