Jääkiekko Sotshin Olympialaisissa

[The Rocker]

Kanadalaiset tuntuvat yrittävän joka tilanteessa vuoden maalia. Vähän tarkemmalla viimeistelyllä saattaisi olla hyvinkin tilanteena 6-0.

[Merovingi]

Nämä kisathan saattavat jäädä naiskiekkoilun viimeiseksi Olympialaisiksi vähään aikaan, koska KOK harkitsee naiskiekkoilun poistoa ohjelmasta liian isojen tasoerojen vuoksi.

Noh, en pistäisi pahakseni. Olkoonkin että näiden kisojen alussa nämä tasoerot ei ihan niin isot ehkä ole olleet.

No eihän ne tasoerot ole isot, kun kahdeksasta maasta neljä parasta ja neljä huonointa on laitettu omiin lohkoihinsa. Miettiä sopii, jos Kanada ja USA olisivat eri lohkoissa ja joukkueet olisi jaettu tasaisesti tason mukaan, niin melkoisia murskalukemia tuolla nähtäisiin.

Lohkot on laitettu juuri tuon Olympia-aseman menettämisen pelosta tälläiseen muotoon, mikä on hyvä päätös.

[DeadManWalking]

No eihän ne tasoerot ole isot, kun kahdeksasta maasta neljä parasta ja neljä huonointa on laitettu omiin lohkoihinsa.

Jeps näinkin, mutta mitä nyt eilen katsoin Japanin ja Ruotsin välistä peliä, niin Japani ajoittain jopa hallitsi sitä ja Ruotsi vei ottelun lopulta vain 1-0. Tämä siis sieltä heikommasta lohkosta. Ruotsihan oli Vancouverin Olympialaisissa pronssipelissä (hävisi jatkoajalla Suomelle), ja on muutenkin kuulunut sinne kakkoskoriin. En muista oliko Japani Vancouverissa mukana, mutta ei se siltikään ole käsittääkseni oikein ikinä naisten lätkässä pärjännyt.

[Griffin]

Järjestääkö naisleijonat tässä vielä pommin..

Selostus on kyllä kamalaa paskaa. Jotain hauskoja letkautuksia, mutta siinä se. Suurin osa niistäkin väkisin väännettyjä.

[DeadManWalking]

Selostus on kyllä kamalaa paskaa. Jotain hauskoja letkautuksia, mutta siinä se. Suurin osa niistäkin väkisin väännettyjä.

Tällaisessa huumoriläpsyttelyssä tuollainen huumoriselostus on ihan paikallaan.

[Dorian]

Pitäähän Mertarantaan tottuneelle putouskansalle kunnon sutkautuksia viljellä. Ei ole lätkämatsi eikä mikään, jossa ei edes kerran kuulla tarinaa siitä eräästäkin entisestä poikamiehestä, joka ensi treffeillä varovasti kyseli että joko saa pitää kädestä kiinni.

[DeadManWalking]

Pitäähän Mertarantaan tottuneelle putouskansalle kunnon sutkautuksia viljellä.

Vaikka Mertaranta joskus melko pihalla onkin, niin silti se on ihan eri planeetalta tähän Kunnakseen verrattuna. Mutta kuten sanoin, niin tällaiseen peliin sopii ihan hyvin. Onneksi ei miesten pelejä selosta. Paitsi ruotsiksi.

EDIT:

Naisten maajoukkueen statsit Kanadaa vastaan ennen tätä: 61 tappiota ja yksi tasuri. Nyt tilastovoitto?

[Stefa]

Kaj Kunnas kuulostaa siltä kun sillä olis koko matsin ajan ummetusta.

Sent from my GT-S5660 using Tapatalk 2

[DeadManWalking]

Onhan tuo Haapasalo toki huomattavasti parempi kommentaattori kuin mitä esim. Nelonen Pron kommentaattorit keskimäärin. Tikkasen pesee ainakin ihan 100-0.

[Griffin]

Jäi se pommi pamahtamatta.

Ja joo, se tästä vielä puuttuisikin, että selostaisi myös miesten pelit. Ei koskaan kiitos.

[Dorian]

Miesten peleissähän kentällä taitaa viilettää viitasudet, hirvet ja muut metsän elukat, kun Juusela päästetään irti

[takaovi]

Ihan hyvänoloiset ketjut Erkka parsinut kasaan käytössä olevista palikoista. Erittäin mielenkiintoinen ykkösnyrkki kyllä. Molemmat nuoret kultakimpaleet yhteen ja kylkeen aimo annos kokemusta. Teukka saa vetää puhdasta snaipperin roolia nuorten tarjoillessa. Sanoisin notta ainekset kyllä todella kovaan ketjuun, jos vaan Teukan jalat pysyvät nuorempien perässä ja sihti on edes miehen perustasolla.

Kiva kyllä nähdä mihin Aaltonen pystyy Kontiolan ja Jokisen kanssa. Kotoisessa liigassa menee homma useimmiten vähän surffailuksi, mutta nyt ei ole kyllä sellaiseen varaa yhtään vaihtoa. Eiköhän se pelihuumori toki ole vähän toista luokkaa.

[DeadManWalking]

Jatkoajan uutisen mukaan Kanada on harjoitellut seuraavanlaisilla koostumuksilla:

Chris Kunitz - Sidney Crosby - Jeff Carter
Patrick Sharp - Jonathan Toews - Rick Nash
Patrick Marleau - Ryan Getzlaf - Corey Perry
Jamie Benn - John Tavares - Patrice Bergeron

Duncan Keith - Shea Weber
Marc-Andre Vlasic - Drew Doughty
Jay Bouwmeester - Alex Pietrangelo

Ylijääneet: PK Subban, Dan Hamhuis, Martin St. Louis ja Matt Duchene

Suurelta osin aika odotetut ketjut, mutta oletin kyllä että St. Lousille olisi jonkinlainen rooli löytynyt tuolta. Selkeitä tutkaparejahan tuolla on paljon, ja nelosketjuun on haettu aika selkeää puolustusvoittoista osaamista. Olkoonkin että John Tavares ei ihan perinteinen nelosen sentteri ehkä ole, mutta noin muutoin kyllä. Ja osaahan tuokin ketju kyllä maalejakin tehdä, ei siinä mitään.

Selkeästi muuten huomaa sen että Stamkosia oltiin varmasti kaavailtu tuohon ykköseen Crosbyn rinnalle. Carter on laitettu sitten sinne eräänlaisena "köyhän miehen Stamkosina", vaikka onhan sekin kaveri aika kova snaipperi.

[DeadManWalking]

Tuplaa pukkaa, ei liity edelliseen mitenkään ja editointi on homoille.

Leijonat.fi: Selänteestä kapteeni

Varakapteeneina Timonen ja Komarov. Timonen aika odotettu, Leksa ehkä vähän yllättävä vaikka toisaalta onhan hän Moskovan Dynamon kapteeni.

[takaovi]

Ei uppoa Kunnas oikein muillekaan

[The Rocker]

Selostushan oli paikoitellen ottelun parasta viihdettä. Kun jokaista vähän maalia kohti menevää laukausta hehkutetaan ja selostuksessa vedetään aivan järjettömästi kotiinpäin niin kyllähän se jo viihteestä käy.

[Griffin]

Olisiko täällä kiinnostusta johonkin kisaan koskien olympialätkää?

Jos kiinnostusta on, ja sellaisen saa järjestää niin järjestäjänä voisin asettaa vaikka parikympin voittopotin.

Kisassa voisi olla ihan perus 1X2 osio, sekä tulosveikkaus, jossa sitten jaossa enemmän pisteitä. Näiden lisäksi vaikka koko turnauksen voittajan veikkaus, sekä pistepörssin voittajan arvuuttelu. Miltä kuulostaa?

[Dorian]

Messissä vaikka ilman panostakin, vaikka en siitä voitettuani toki kieltäydykään

[Merovingi]

Pitäähän sitä viime Olympiakiekon Snickers Manager -voittoa puolustaa. Ehdottaisinkin, että etsitään jokin managerointipeli, jonka kautta vedetään tuo kisa.

[Dorian]

Siellä mennään Talvisodan kaukopartiohengessä

[DeadManWalking]

Maalipörssin voitto: Marian Hossa

Rohkea veto valita Hossa. Arvostan.

[Griffin]

Jaahans, tänään startataan. Heti kättelyssä lyödään huippumatsi, kun Tshekki ja Ruotsi ottavat mittaa toisistaan. Itse liputan Ruotsin puolesta. Monipuolinen joukkue, jossa on pelottavan paljon taitoa, nuorta intoa ja kokemusta. Tshekkejä ei pidä ikinä aliarvioida, etenkään tälläisissä karkeloissa mutta näkisin kuitenkin, että Ruotsin porukka on tästä kaksikosta se kovempi. Tottakai kyseessä on avauspeli ja mitä vaan voi sattua, kun kaksi huippua kohtaavat. Ruotsilla kuitenkin taisi olla yksi mies Änärin ulkopuolelta, jolloin aikaa minkään näköiseen harjotteluun ei ole juuri jäänyt. Eikö NHL-pelurit saapuneet maanantaina? Ammattitaitoa on kuitenkin nipullinen kasassa ja paljon pelureita, jotka ovat toistensa kanssa näitä karkeloita kiertäneet. Lyhyestä turnauksesta kyse, joten varmasti tärkeää saada heti peli rullaamaan. Vastaan asettuu kuitenkin heti paha vastustaja, joka ei oikeastaan anna saumaa kokeiluille, kuten esimerkiksi Suomella. He saavat kaksi ekaa peliä pelata "heikompia" vastaan, ennen kuin vastaan asettuu Känädä.

NHL:n virallisella facebook sivustolla oli hehkutettu Suomea. Tai siis maalivahteja. Kuvassa oli Antti Niemi ja kysymys kuului, että onko Suomella kisojen kovin maalivahti trio. Ja meillähän on.

[The Rocker]

Suomi - Sveitsi oli kyllä melkoinen trilleri naiskiekon puolella. Ensimmäisessä erässä Suomi vaikutti täysin suvereenilta ja johtikin ottelua sen jälkeen jo 2-0. Ainoa negatiivinen asia siinä erässä oli ylivoima joka oli Suomelta luokatonta, eikä Sveitsilläkään yhtään sen parempaa. Toiseen erän alku olikin sitten Suomelta melkoinen katastrofi. Avauspeli ei toiminut, keskialueen ylitys oli tuskaa ja Sveitsi sai pelin haltuunsa ja onnistui tasoittamaan. Suomelle tuli kuitenkin melkoinen onnenpotku kun sveitsiläispelaaja töhöili itsensä suihkuun ja Suomi pääsi pyörittämään 5 minuuttia ylivoimaa. Vaikka yv:llä ei ihmeitä saatukaan aikaiseksi niin yksi maali tuli kuitenkin tehtyä ja Suomi jatkoi erätauolle 2-3 johtoasemassa.

Kolmannessa erässä Suomi sai paremmin pelistä kiinni ja hallitsikin suurilta osin. Sveitsiläisten läpisyötöt napsuivat kuitenkin kärkkyvien hyökkääjien lapaan ja tämä tuotti lukuisia vaaratilanteita ja muutaman jäähyn. Sveitsi siirsikin ylivoimalla kiekon maalin ja peli oli 3-3. Jatkoajalla ei Suomella ollutkaan mitään hätää kun tilaa tuli paljon enemmän. Suomalaispelaajien korkeampi taitotaso näkyi ja kapteeni Hiirikoski teki voittomaalin.

[DeadManWalking]

Aivan hirveetä paskaa. Suomi menetti otteensa totaalisesti, tosin niinhän siinä tahtoo käydä hyvin usein myös miesten puolella. No anyway, Suomi on kyllä tästäkin huolimatta edelleenkin suurin pronssisuosikki, mutta silti pitää jo vähän parantaa jos sen meinaavat hoitaa.

[Griffin]

Naisten esitystä ehdein hetken vilkaisemaan päivällä ja eipä tuo kummoista ollut. Ensimmäisen erän missasin, joka ilmeisesti oli se heikon ottelun paras.

Mutta... Tänään siis mennään. Paperilla Suomi ei vaikuta mestari ehdokkaalta mutta onhan noita yllätyksiä nähty. Tällä tasolla kuitenkin kaikki pelaajat ovat hyviä, ja suuri osa perustuu siihen, että miten hyvin joukkue pelaa yhteen. Onhan tämä nähty useita kertoja ennenkin. Paperilla laadukkaampi joukkue voi sulaa hyvin yhteen pelaavan vastustajan käsittelyssä. Käytetään esimerkkinä herroja, kuten Venäjän pepsipojat Radulov ja Kovalchuk. Kaksi maailmanluokan peluria. Yksilöinä hyviä pelaajia mutta paikoitellen tuntuu, että joukkuepelissä olisi hiomisen varaa. Nähtiinhän se jo viime vuoden MM-kisoissa. Kaksi staraa, joista ei ole kantamaan joukkuetta. Suurimmat peliminuutit hyökkäjistä ja täysi sulaminen, kun pitäisi pelata joukkueena. Kovalchuk hermostui pelistä toiseen ja kumpikin pyrkivät dominoimaan kenttää yksin, tai kaksin.

Jos palataan vuoteen 2011, niin kuka olisi uskonut Suomen mestaruuteen... Joukkue ei ollut paperilla suosikkien joukossa. Joukkuetta manattiin ennen kisoja. Yllättäen kuitenkin joukkue porskutti ajokoiran lailla eteenpäin. Kisojen aikana muodostui tutkapareja, kuten MG-Immonen. Kyseinen pari dominoi ylivoimalla ja tasakentällisin sai luotua jatkuvasti painetta vastustajan päätyyn. Täytyy muistaa, että kisat oli Granlundin ensimmäiset. Odotukset eivät olleet ainakaan allekirjoittaneella kovin korkealla. Nuori mies, ensimmäiset kisat ja kuitenkin, täysin eri maailma mitä SM-Liiga. Jukka Jalonen onnistui kuitenkin tuolloin luomaan joukkueen, joka pelasi hyvin yhteen. Muutama hyvä tutkapari, mutta silti onnistumisia tuli tasaisesti ja ratkaisija saattoi olla kuka tahansa. Granlundin ilmaveivi maali Venäjää vastaan oli upea. Ja oikeastaan tärkeämpään paikkaan sitä ei olisi voinut törkätä. Mielestäni raja ylitettiin kuitenkin tuon maalin kohdalla. Ihan siis jo pelkästään fanien ja median keskuudessa. Tuota hypetettiin ja kauan. Silti pakko antaa tunnustusta: Granlund uskalsi tehdä sen. Tuollainen maali, tuollaisessa ottelussa. Nuori mies otti riskin. Hän otti riskin epäonnistua. Tällä kertaa yritys palkittiin. Entä jos tuo olisi epäonnistunut? Media olisi mässäillyt siitä, miten Granlund mokasi. Luultavasti olisi keskusteltu siitä miten järjetöntä oli yrittää moista. Nyt kuitenkin kun se onnistui niin siitä painettiin jopa postimerkki. Mikä menee vikaan? Pelaaja, joka tiedostaa nämä asiat, pelkää yrittää. Ainakin useat. Peliä turmellaan sillä, että luodaan paine ja pelko epäonnistumisesta. Tilanteen pitäisi olla juuri toisinpäin. Annetaan mahdollisuus onnistua, silläkin uhalla, että epäonnistutaan. Tulos meillä on tässä esimerkin muodossa. Tuon maalin jälkeen Granlund oli kaikkien huulilla. Miksi? Koska hän yritti ja onnistui. Näitä kaivataan lisää. Mitä jos olisi nyt vastaava tilanne, mutta esimerkiksi Barkov veivaisi epäonnistuneesti? En yleistä mutta väitän silti, että ilman vihapuheita ei asiaa läpikäytäisi.

Tottakai tämä pätee kaikkeen urheiluun lähes poikkeuksetta. Sehän on urheilun sielu, onnistuminen. Ammattilaistasolla luodaan sielu koko hommaan onnistumisilla. Onnistumisella ja kiihkolla siitä, että halutaan kehittyä. Kehittyä ja tulla paremmaksi, ehkä jopa parhaiksi. Onnistumisen ja voittamisen tunne ovat yksiä niistä parhaista. Ja niitä mihin tämä koko juttu perustuu. Joukkuelajissa sanotaan, ettei yksi mies peliä voita ja liipadaapabaada. Toisaalta totta mutta otetaan Suomen kaltaiselta joukkuuelta kaksi parasta hyökkääjää pois. Mitä käy? Joukkue muuttuu täysin. Ihmisten asenne ja usko joukkuetta kohtaan muuttuu. Joukkue muuttuu siltä sekunnilta "huonommaksi". Tottakai, onhan se loogista. Tämä on kuitenkin nyt se "the point". Tämä on se kohta, jossa valinta on tehtävä. Lähdetäänkö sotaan ja uskotellaan, että ollaan tasavahvoja suosikkeja. Vaihtoehtoisesti voidaan nyt muuttaa nämä takaiskut voitoksi. Lähdetään asenteella, jossa meillä ei ole sitä porukkaa, jota näihin kisoihin vaaditaan. Otetaan vastaan se altavastaajan viitta, jota tarjotaan. Miksi? Tällä hetkellä paine on muilla. Joukkueilla, joilla on "dream-team" kasassa. Heiltä odotetaan menestystä, ja osa sitä jopa vaatii. Suomen joukkueen kohdalla ei voi vaatia kauhalla jos lusikalla on saatu. Tällöinhän Suomi on valmis ja vapaa lähtemään kaatamaan näitä jättiläisiä. Jos tulee turpaan niin joo, sitten tulee. Ainakin yritettiin ja huonomalle ei ainakaan hävitä. Sen sijaan, voitoista saadaan se voima. Omalla pelillä lähdetään altavastaajana toteuttamaan sitä omaa juttua, omien vahvuuksien kautta.

Loukkaantumisille ei voi mitään ja ne kuuluvat urheiluun. Tottakai voisi nyt olla tilanne, jossa mukana olisi Koivut, Bergenheim, Filppula. Tällöin joukkue olisi vahvempi niin paperilla, kuin myös kentällä. Nyt on kuitenkin pakon edessä vaihe, jossa nuorten pelaajien pitää ottaa vastuu. En väitä, että Barkov nyt ykkössentterinä ottaa Mikko Koivun roolia ja vastuuta. Ei hänestä VIELÄ ole sitä täyttämään. Tilanne kuitenkin on se, että tämän on paikka ottaa suuri menestys askel kohti tätä roolia. Jos Barkovin uran kehitys pysyy samana ja mies kasvaa pelaajana noin, niin kukaan ei voi väittää, etteikö hän tulisi jatkossakin olemaan mukana näissä karkeloissa olosuhteiden sen salliessa.

Jos kisat menevät penkin alle niin jotain positiivista kuitenkin on, kävi miten kävi. Nyt, kun tilanne on tämä, niin nämä nuoremmat sällit saavat ensikosketuksensa silti. Neljän vuoden päästä tulee uusi mahdollisuus. Tuolloin ei enään ole tukipilareita, kuten Selänne, S. Koivu, O. Jokinen, Timonen ja Salo mukana. Tai näin ainakin uskallan epäillä. Koittaa vielä se aika, kun kysellään, että one more year Mikko? Tuomo? Jussi? Kun tämä aika koittaa, niin silloin joukkueen runko muodostuu näistä herroista. Eli juuri näistä Barkoveista, Granlundeista, Vatasista, Määtistä, eli juuri heistä, jotka nyt hakevat kosketusta ja kokemusta. Ja taas tuolloin, kun he ottavat joukkueen rungon haltuunsa, niin uudet Granlundit ja Barkovit hakevat paikka joukkueesta. Kehitys on avainsana tässä.

Meillä on tässä kuitenkin tällä hetkellä kisojen kovin maalivahti trio. Tuukka Rask, jonka lasken mukaan tämän hetken maailman top-3 vahteihin. Hänen takanaan Niemi ja Lehtonen. Harvoin on tilannetta, että kolmonen voi tarvittaessa pelata ykkösenä. Kolme aivan järkyttävän hyvää vahtia. Puolustuksessa, kuten myös hyökkäyksessä on materiaalista pula. Silti, puolustuksessa on nuorta intoa, ja kokenutta voimaa. Samaa voisi sanoa hyökkäyksestä. On kokemusta, on taitoa, on raakaa voimaa ja on nopeutta. Yksikään maa ei ole sellainen kuitenkaan, etteikö se olisi voitettavissa. Yksikään voitto ei irtoa helpolla mutta mikään ei myöskään ole mahdotonta.

Kanada menetti Stamkosin vaikka näytti jo toipuneen kisakuntoon. Heillä oli tarjota tilalle kuitenkin maailman parhaita pelaajia. Kanadan dream-team tulee olemaan vahvoilla. Venäjällä on huikea määrä taitoa. Jos joukkue pystyy pelaamaan joukkueena, taistelevat he mestaruudesta, siitä ei ole epäillystäkään. Ruotsilla on huikea nippu tähtiä. Zetterbergistä Sedinin kautta Karlssoniin. Maalissa yksi maailman parhaista. Ruotsi tulee olemaan pitkällä elleivät he sula täysin. Ruotsin tavoin USA:lla on hurja nippu, jossa on kokemusta ja nuorta intoa. USA:lta odotetaan paljon, koska joukkueessa on käytännössä kaikki parhaat. Allekirjoittanut nostaa Kanen yhdeksi suureksi suosikiksi, kun puhutaan pistepörssin voitosta. Tshekki on aina yllätysvalmis joukkue. Heillä on kisojen keski-iältään vanhin joukkue, jossa on kuitenkin reilu annos taitoa vielä nykypäivänäkin. Nähtäväksi jää mihin pappa-Jaromir vielä pystyy. Slovakia ja Sveitsi ovat joukkueita, joita ei pidä unohtaa. En usko , että kumpikaan tosissaan taistelee kullasta, mutta tulee varmasti aiheuttamaan päänvaivaa muille.

Mielenkiintoa ei ainakaan puutu, sillä kukaan ei ole täysin suvereeni suosikki. Ja yllätyksiä ei voi sulkea pois. Meidän suomalaisten kannalta tietysti huomio kiinnittyy eniten omiin ja haaveeseen mitallista. Tiivistetään vielä sen verran, että nyt on tosiaan paikka iskeä "altavastaajan" roolista. Suomella ei ole dream-teamiä kasassa mutta joukkueen hyvällä hengellä luotu hyvä joukkuepeli pystyy kyllä kaatamaan isotkin. Siis jos tälläinen pystytään vaan luomaan. Nuorilla jätkillä on nyt iskun paikka. Paikka, jossa pitää uskaltaa yrittää. Jos aletaan pelkäämään niitä virheitä ja epäonnistumista niin tuskin tästä syntyy mitään jälkipolville kerrottavaa.

Joten nyt popparit esiin. Tätä parempaa kiekko viihdettä saa jälleen hetken odottaa!