Leffat

[Phenomenon]

Tuli katseltua Bad Country (2014). Willem Dafoe, Matt Dillon ja Tom Berenger. Nimet nähtyäni olin varma, että elokuva on maksimissaan 90-luvulta. Yllättävän hyvä rikosdraama, jonka tyyli muistutti enemmän 70/80-lukua, eli turhia erikoistehosteita ei nähty. Mikä toki kelpasi allekirjoittaneelle hyvin.

Ei tämä mitään uutta tarjonnut, mutta tarjosi ihan viihdyttävän 100 minuuttisen hetken. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli jonkinlainen kunnon staredown Berengerin ja Dafoen välillä. Kemiat kuitenkin pelasivat upeasti vajaat 30 vuotta sitten Platoonissa.

***+/*****

[The Rocker]

Täytyy myöntää että REC oli oikeastikin aika pelottava elokuva. Pelästytti ihan oikeasti vaikka olikin aika ennalta-arvattava elokuva. En ihmettele yhtään, että oli saanut paljon positiivista palautetta.

[Saimou]

Prisoners. Erinomainen mysteeri / draama / jännäri, 4/5. 2½ tuntia hirvitti ennakkoon, mutta suurimmaksi osaksi leffa piti otteessaan, loputkin ajat niin hyvin ettei haukotuttanut. Muistaakseni joku jossain kehui Hugh Jackmania, mutta minulle tämä muistutti taas kuinka hyvä Jake Gyllenhaal parhaimmillaan on. Paul Dano tietty myös, raukka tarvitsisi varmaan kasvoleikkauksen että saisi muitakin rooleja kuin tällaisia friikkejä.

[Phenomenon]

Prisoners on pitänyt itsekin katsella. Tuossahan se on poltettuna DVD-levylle. Kovin on moni kehunut viime vuosien parhaimmiksi elokuviksi. En kyllä pidä Gyllenhaalista, enkä erityisemmin Hugh Jackmanista jollei sitä romantista komediaa lasketa, jossa Jackmanin roolihahmo on herrasmies menneisyydestä. Pitää kyllä katsella tässä lähipäivinä.



Dead Poets Society
Oli tarkoituksena lähteä radalle, mutta aloitusjuomia en ihan ehtinyt hakemaan (kaupassa 21.02) joten vittuuntuneena palasin kotiin. No, tutkiskelin tietokoneelta leffoja jotka odottivat katselua joten pistin tämän Robin Williamsin elokuvan vuodelta 1989 pyörimään. Tämä oli tosiaan pitänyt katsella jo ties kuinka monta vuotta sitten ihan populäärisen sivistyksen vuoksi kun monissa elokuvissa/sarjoissa on ollut lainauksia tai ilmauksia tästä elokuvasta. No sain vihdoin aikaiseksi.

Juonta on vaikea kirjoittaa sen enempää spoilaamatta, mutta tarina sijoittuu sisäoppilaitokseen. John Keating (Robin Williams) on äidinkielenopettaja, joka rohkaisee nuoria tarttumaan hetkeen (Carpe Diem, Seize the day) ja ajattelemaan itse, joka on vastoin koulun ja vanhempien periaatteita. Nuoret jopa perustavat uudelleen sisäoppilaitoksessa Keatingin aikoina pyörineen salaseuran. Tarina etenee ja eräälle oppilaista tapahtuu jotakin traagista.

Näyttely oli erittäin hyvää. Williams on oma vahva itsensä, mutta ei sortunut perinteisiin maneereihinsa. Muita tuttuja näyttelijöitä olivat esimerkiksi Ethan Hawke ja Robert Sean Leonard. Jälkimmäinen veti pirun vakuuttavan osan, johon yllätyin positiivisesti. Muutenkin useat nuoret näyttelijät saivat roolihahmoihinsa paljon syvyyttä. Ensimmäisen puolen tunnin jälkeen ajattelin itsekseni, että mihinköhän tämäkin elokuva pyrkii. Sinänsä oli ironista, että viimeiset puoli tuntia olin pystyssä odottamassa loppuratkaisua silmät vuotaen. Tämä elokuva jätti lopulta allekirjoittaneeseen unohtumattoman kosketuksen. Jos elokuvaa pitäisi kuvailla yhdellä sanalla niin valitsin sanan "kaunis".

“I went to the woods because I wanted to live deliberately. I wanted to live deep and suck out all the marrow of life. To put to rout all that was not life, and not when I had come to die, discover that I had not lived.”

*****/*****

[valkopeura]

Prisoners on pitänyt itsekin katsella. Tuossahan se on poltettuna DVD-levylle. Kovin on moni kehunut viime vuosien parhaimmiksi elokuviksi.

What D


Prisoners oli ihan hyvä muttei mitään sen enempää 3,5/ 5. Paikoitellen kuitenkin oli jotenkin tylsää ja puuduttavaa, turhia kohtauksia olisi voitu poistaa ja elokuvaa ehkä hieman tiivistää niin olisi ollut parempi. Muutenkin aistin jollakinlailla teennäisyyttä ja amerikkalaiselokuville tyypillistä Hollywoodmaisuutta josta en pidä. Eikä kukaan näyttelijä mainittavan hyvin onnistunut roolissaan. Ehkä Paul Dano parhaiten.

[BustUout]

Tulipa katsottua Elysium, scifi-toimintaa vuodelta 2013. Tai no siis vuodelta 2154, whatever.

Ennakkoon olin tietoinen, ettei tämä saanut mitään mullistavan positiivisia arvosteluja, joten en asettanut leffalle kovia odotuksia. IMDB:ssä näköjään 6,7.

Elysium yllätti minut positiivisesti. Ei ole mikään tuorein idea kuvata elämää maan ja muun planeetan välillä, jossa sankari pelastaa kaikki tuholta ja pelastaa jonkun rakkaan. Mutta toteutus oli toimiva. Maailmasta saatiin uskottavan oloinen, joka ei tarkoita siis pelkästään hyvää kuvanlaatua. Pieni miinus tuli siitä, ettei kerrottu enempää miten maasta oli tullut niin tuhoutunut planeetta. Elokuva eteni kuitenkin kärsivällisesti. Matt Damon teki perusvarman pääroolin. Mitään erinomaista roolia ei kukaan saanut aikaan, joka ei kuitenkaan haittaa. Tai no erityismaininta Sharlto Copleylle, jonka hahmosta nautin erityisesti leffan alkupuolella. Hahmot sopivat ympäröivään maailmaan.

Suosittelen genren ystäville. Mikäli genre ei nappaa, Elysium tuskin tarjoaa mieltä mullistavaa viihdettä. Arvosanaksi annetaan vaikka 7,5/10. Viihdyin.

[takaovi]

Tulipa katsottua Elysium, scifi-toimintaa vuodelta 2013. Tai no siis vuodelta 2154, whatever.

Ennakkoon olin tietoinen, ettei tämä saanut mitään mullistavan positiivisia arvosteluja, joten en asettanut leffalle kovia odotuksia. IMDB:ssä näköjään 6,7.

Elysium yllätti minut positiivisesti. Ei ole mikään tuorein idea kuvata elämää maan ja muun planeetan välillä, jossa sankari pelastaa kaikki tuholta ja pelastaa jonkun rakkaan. Mutta toteutus oli toimiva. Maailmasta saatiin uskottavan oloinen, joka ei tarkoita siis pelkästään hyvää kuvanlaatua. Pieni miinus tuli siitä, ettei kerrottu enempää miten maasta oli tullut niin tuhoutunut planeetta. Elokuva eteni kuitenkin kärsivällisesti. Matt Damon teki perusvarman pääroolin. Mitään erinomaista roolia ei kukaan saanut aikaan, joka ei kuitenkaan haittaa. Tai no erityismaininta Sharlto Copleylle, jonka hahmosta nautin erityisesti leffan alkupuolella. Hahmot sopivat ympäröivään maailmaan.

Suosittelen genren ystäville. Mikäli genre ei nappaa, Elysium tuskin tarjoaa mieltä mullistavaa viihdettä. Arvosanaksi annetaan vaikka 7,5/10. Viihdyin.

Katselin tuon itsekin joku viikko sitten. Matt Damon ei itseä kauheasti innostanut pääroolissa, mutta kyllähän se tuossa ihan ok suorituksen teki. Itseäni häiritsee aina, kun jätetään taustoja avaamatta ja tässä sitä harrastetiin ainakin hahmojen osalta. Lisäksi en tiedä olenko ainoa, mutta sen Elysiumin puolustusministerin maassa olleen "agentin" ääni oli ihan käsittämätön. Luulin ensin joksikin läpäksi, mutta kyllä siinä ihan tosissaan oltiin. Kuulosti joltai hassuttelijalta esittämässä ranskalaista puhumassa englantia. En voinut ottaa tosissaan kyllä missään kohtaa.

Mutta aikalailla samoilla linjoilla muuten leffan laadusta. Ei mikään kovin muistettava tapaus, mutta kyllä sen katseli.

[BustUout]

Lisäksi en tiedä olenko ainoa, mutta sen Elysiumin puolustusministerin maassa olleen "agentin" ääni oli ihan käsittämätön. Luulin ensin joksikin läpäksi, mutta kyllä siinä ihan tosissaan oltiin. Kuulosti joltai hassuttelijalta esittämässä ranskalaista puhumassa englantia. En voinut ottaa tosissaan kyllä missään kohtaa.

Itsekin hymähdin sille. Mutta toisaalta se korosti hahmon mielenterveysongelmia mielestäni.

[Phenomenon]

Awakenings (1990)
Päätin sitten katsella tämän vihdoinkin kokonaan. Pari kertaa olin alkua katsellut, mutta olin joko nukahtanut puolen tunnin kohdalla tai sitten samaan aikaan oli tullut joku kiinnostavampi elokuva. No ennemmin myöhään kuin ei milloinkaan.

Dr. Sayer (Robin Williams) saa aavistuksen, että 20-luvun unitautiin (ns. patsastauti, jolloin ihminen on vain samassa asennossa) sairastuneet ihmiset saattaivat olla jähmettyneitä useiden kohtausten vuoksi, jotka voisivat ehkä parantua kokeiluasteella olevalla Alzheimer-lääkkeellä. Sairaalan johto suostuu Dr. Sayerin kokeiluun vain yhdellä ihmisellä jos omaiset antavat luvan. Dr. Sayer haluaa kokeilla lääkettä Leonard Lowelle (Robert DeNiro) ja saakin tämän äidiltä luvan. Ensimmäisenä päivänä ei tapahdu mitään, mutta seuraavana yönä 30-vuotta sitten uneenvaipunut Leonard Lowe herää. Lopulta herätetään koko osasto, mutta mitä jos tauti alkaakin kehittyä immuuniksi uudelle lääkkeelle?

Elokuva perustuu tositapahtumiin, joten tälläinen tarina koskettaa jokaista normaalia ihmistä ja herättää pohdintaa. Williams on karismaattinen ja hyvä roolissaan, mutta DeNiro on loistava ihmeenkautta heränneenä Leonard Lowena. Kiinnostava aihe ja jos tosiaan on vielä näkemättä niin suosittelen.

****+/*****

------------------------------------------------


The Art of Steal (2013)
Katselin tämän äsken. Elokuvan pääosissa olivat takavuosien tähdet Kurt Russell ja Matt Dillon. Heti täytyy myötää, että tämä oli paljon parempi elokuva kuin esimerkiksi pari vuotta sitten tullut Tower Heist, jonka pääosissa olivat Ben Stiller ja Eddie Murphy. Otin tämän esimerkiksi, sillä Tower Heistilta odotin paljon, mutta petyin pahasti.

Crunch Calhoun (Kurt Russell) on taidevaras, joka joutuu vuosiksi vankilaan Puolassa. Crunch ei itse jäänyt kiinni, mutta hänen veljensä Nicky Calhoun (Matt Dillon) myi legendaarisen Crunchin poliiseille koska olisi itse saanut vähintään 20 vuotta vankeutta. Lopulta Crunch pääsee vapaaksi ja uhmaa terveyttään tekemällä työkseen moottoripyörällä extremetemppuja. Muutaman käänteen jälkeen Crunch saa mahdollisuuden tehdä viimeisen keikan vanhalla porukalla johon valitettavasti kuuluu myös hänen veljensä.

Yllättävän viihdyttävä elokuva, mutta valitettavasti juonensa takia aika kertakäyttötavaraa. Silti olin positiivisesti yllätynyt.

***/*****

[kossi5]

Siinä vasta julkaistu traileri Herculeksesta. Eli The Rockin uusin tuotos jonka hän kuvasi viime vuonna. En oo yleensä ton tapasten pätkien ystävä, mutta kyllä kait toi täytyy tsekata. Rock kerto, että ton elokuvan kuvaaminen oli rankinta mitä hän on urallaan tehnyt. Treenas koviten ja eli aika eristyksissä muusta maailmasta. En nyt muista missä maassa toi kuvattiin mut pitkään hän vietti siellä aikaa. Se on aivan käsittämätttömän kovan työn takana, ei tällainen sohvaperuna voi edes kuvitellakkaan.

[DeadManWalking]

Taisin katsoa nyt Subilta ensimmäistä kertaa kokonaan Batman Beginsin. En tiedä olenko miten yksin ajatukseni kanssa, mutta diggailin tästä ehkä enemmän kuin Dark Knightista. Viikon päästähän tuokin tulee telkkarista. Niina ja pitäisi varmaan katsella se The Dark Knight Rises kanssa joskus.

Mutta joo hyvä leffa kyllä tämä. Burtonin Batmanit on toki parempia...

[Japeet]

Taisin katsoa nyt Subilta ensimmäistä kertaa kokonaan Batman Beginsin. En tiedä olenko miten yksin ajatukseni kanssa, mutta diggailin tästä ehkä enemmän kuin Dark Knightista. Viikon päästähän tuokin tulee telkkarista. Niina ja pitäisi varmaan katsella se The Dark Knight Rises kanssa joskus.

Mutta joo hyvä leffa kyllä tämä. Burtonin Batmanit on toki parempia...

Et ole yksin. Begins on Nolanin Batmaneista paras, ja taso laskee tasaisesti osa osalta. Hyviä leffoja toki kaikki, vaikka viimeinen osa ei ihan samassa sarjassa painikkaan kuin kaksi ekaa. Kakkosen pisteitä laskee ikävästi Jokerin olematon syvyys, vaikka Ledgerin suoritus onkin huikea, ja nätisti varastaakin valokeilaa huomattavasti kiinnostavammalta Dentiltä. Siinäkin mielessä ikävää että mies meni kuolemaan, että kolmososa olisi varmasti ollut hyvin erilainen ja oletettavasti syventänyt hahmoa jos Jokeri olisi ollut käytettävissä.

[BustUout]

Tuli eilen katsottua Moneyball, jota tähdittivät Brad Pitt ja Jonah Hill.

Ennakkoon en tiennyt leffasta juuri mitään, joten puhdalta pöydältä lähti tämä katselukokemus. Ja miten kävikään? Tämä oli kokonaisuutena yksi suurimmista yllätyksistä leffojen osalta, joita olen kokenut. Aivan timanttista ohjausta ja näyttelyä. Aihe oli tietyllä tapaa monimutkainen, mutta siitä saatiin katsojalle helposti lähestyttävä. Ja eihän se voi mennä pieleen, sillä erityisesti Jonah Hill teki hahmostaan täydellisen paketin. Erityismaininta myös päänäyttelijä Brad Pittille, joka veti mielestäni yhden uransa parhaista rooleista. Toki Philip Seymour Hoffman veti myös hyvän roolin. Harvoja leffoja, joihin en kyllästynyt missään vaiheessa. Leffa sai myös näköjään 6 oscar-ehdokkuutta, joten en ole ihan yksin mielipiteeni kanssa.

Suosittelen kaikille urheilun ystäville, sillä leffan jälkeen tajusin urheilumaailmasta muutaman erittäin oleellisen asian, joita en ole ennen huomannut. Mutta ei nyt niistä sen enempää. 10/10.

[MR.Off Topic]

En jaksa lainata, koska puhelin, mutta Japeetilta hyvä pointti töllöketjussa. ASM-leffoissa Parker oli tosiaan hieman liian siisti, mikä muuten taisi itsellänikin pistää silmään heti katsoessa leffaa. Anyway hämiksen persoonallisuus eli siis Parkerin persoonallisuus maski päässä oli kuitenkin vangittu huomattavasti paremmin ASM-leffoissa. Hämiksen, kun pitää heittää vitsejä koko ajan, kun se tappelee. Hämis on PG-versio Deadpoolista tai siis DP on hävytön versio hämiksestä. Tosin ehkä siinä leffassa hämiksen jutut oli hieman turhan "viileitä" ja liian vähän huonoja vitsejä paskat housuissa väännettynä. Toisaalta ASM-leffat ilmeisesti pyrkii ottamaan suuntaa enemmän Ultimate hämäkäkkimiehestä, niin epäloogista kuin se onkin, ja niissä PP oli muistaakseni vähän siistimpi. Tuo suuntaus olisi muuten jännittävämpi tulevan leffan kannalta, sillä se toinen ennalta arvattavampi olisi vain hyvää fan serviceä.

Kakkososasta, jos saan vielä jauhaa, niin useampi superpahis mahollisesti voisi toimia loistavasti hämymies leffoissa. Miksi? Koska Spidey on sarjakuvamaailman yksi sympaattisimmista altavastaajista. Hämiksen supervoimathan on melko naurettavat verrattuna isoon osaan muista hahmoista Marvel univeersumissa ja Peter on yleensä aivojensa vuoksi voittaa lopulta. Toisaalta hän ei ole kuitenkaan samalla tavalla superfiksu kuten Tony Stark tai se FF:n pääjehu vaan Parkerin älykkyys on hieman erilaista. Tästä on olemassa hyvä sarjis, johon en osaa teitä suoraan muistista ohjata. Anyway Peter on tavallaan tyhmällä tavalla fiksu, hän ymmärtää monen monimutkaisemman (dococ) pahiksen ajatuksen juoksun. No nyt oon läpissy turhan kauon.

Nii ja ainiin. ASM2:n trailerin perusteella hämähämäkäkin liikehdintä on saatu näyttään siltä, miltä minä sen haluaisin näyttävän.

[Phenomenon]

Tullut katseltua niin paljon hyviä leffoja, että voisin jotain niistä raapustella.

Silver Linings Playbook (2013)

After a stint in a mental institution, former teacher Pat Solitano moves back in with his parents and tries to reconcile with his ex-wife. Things get more challenging when Pat meets Tiffany, a mysterious girl with problems of her own.

Tämä oli tullut ladattua monta kuukautta sitten koneelle kun luin jostain, että DeNiro oli purskahtanut itkuun elokuvan ensi-illassa. Tuli myös ensimmäistä kertaa nähtyä Jennifer Lawrencen elokuva ja kyllähän JL hyvin roolinsa suoritti. Elokuvan pituus hiukan kauhistutti, mutta oli kyllä lopulta positiivinen yllätys vaikka ehkä ei ihan saamansa mediahypetyksen arvoinen elokuvakokemus ollutkaan. Kyllä tämä nyt kuitenkin jonkunlaisen vertailun Jack Nicholsonin elämää on ihanaa kanssa kestää.

***½/*****

-------------------------------------------------

Flawless (1999)

An ultraconservative police officer (DeNiro) suffers a debilitating stroke and is assigned to a rehabilitative program that includes singing lessons - with the drag queen next door.

Tämä oli yllättävän hyvä elokuva. Robert DeNiro tanssiskelee ensiksi tangoa huorien kanssa kunnes halvaantuu pahasti ja vetelee samanlaista nykimistä kuin Heräämisiä elokuvassa. Ei voi olla pitämättä. Hetki sitten menehtynyt Seymour Hoffman myös suorittaa hyvin Drag Queen roolinsa. Joel Schumacher ohjaajana on tuttu itselle monista 90-luvun elokuvista joita Nelonen näytti perjantaisin yhdeksältä vuosituhannen vaihteessa, joten ohjaajan takia tämän elokuvan katselin. Ei mitään pahaa sanottavaa tästä teoksesta.

***+/*****

-------------------------------------------------

Delivery Man (2013)

An affable underachiever finds out he's fathered 533 children through anonymous donations to a fertility clinic 20 years ago. Now he must decide whether or not to come forward when 142 of them file a lawsuit to reveal his identity.

Vince Vaughn oli omia inhokkeja pitkään kunnes katselin joskus Neljä Joulua yhdessä päivässä elokuvan. Tämän jälkeen olen huomannut, että Vincen leffat ovat juuri niitä mitä eniten odottelen, varsinkin nähtyäni romanttisen komedian nimeltä Lomaterapia. Olihan tämä vähän siirappinen Hollywood raina, mutta on myönnettävä että pidin tästä paljon. Tosin jos elokuvaa ei katsele tarkkaan niin sieltä tosiaan saattaa jäädä se tärkeä syy tajuamatta, että miksi Vincen roolihahmo tosiaan oli luovuttanut spermaansa noin paljon. Silti, hyvä mieli tästä tuli enkä ole samaa mieltä kriitikkojen kanssa jotka antoivat tälle 1-2 tähteä.

****-/*****

Ei sitä sitten tämän enempää edes jaksellut kirjoittaa, vaikka juonetkin copypastetin IMDB:stä.

[Phenomenon]

Sattumalta tuli youtuben mojo.com videoissa vastaan Midnight Cowboy, jossa Dustin Hoffman improvisoi eräässä kohtauksessa kun on jäädä taksin alle. Hyvä draama, jonka ikää (1969) olisi vaikea ennustaa ellei tietäisi. John Voight ja Dustin Hoffman = parhautta. Laatudraama ystävyydestä, joka syntyy olosuhteiden pakosta. Suosittelen.

[takaovi]

Eilen tuli sukellettua taas kauhuelokuvien kiehtovaan maailmaan. Hyvikin hankala kategoria, jossa menee homma aika helposti överiksi. Eilen sitten tuli vuoroon The Conjuring, josta olin hyvää kuullut. Ja kyllä se pitkästä aikaa olikin hyvä kauhupätkä! Varsinkin ensimmäinen about tunti oli erittäin hyvää. Loppua kohden alkoi vähän mopo karkaamaan, mutta vielä siedettävissä rajoissa pysyttiin. Varsinkin juuri tuossa vahvassa alussa oli kyllä muutama ihan huikea kohtaus!

Spoiler: näytä

Varsinkin se, jossa perheenäiti on mennyt kellariin ja on tulossa sieltä pois, kun tulitikku sammuu. Raapaisee sen uudelleen palamaan ja sitten sieltä takaa tulee ne kädet taputtamaan korvan viereen. Ihan huikea kohta!

. Ei nyt mikään tajuntaaräjäyttävä juoni, mutta olihan sekin vähintään ok tasoa, kun vertaa siihe paskaan mitä on tullut nähtyä ja täälläkin niistä avauduttua. Ei tosiaan mikään 5* teos, mutta sanoisin 3½*-4*.

[Phenomenon]

Leffan "kaapissa on vaarallinen natsi"-trailerille (google it) tuli tennispalatsissa kyllä repeiltyä.

Pitää harkita jos jaksaisi katsella. Tosiasia on, että nykyään ei oikein mitään järkeviä kauhuelokuvia enää tehdä.

[Japeet]

Kumpi taipui?

[Saimou]

Kaunis elämä (La vita è bella). Helposti leimaisi italialaisen elokuvan kehumisen elitismin tavoitteluksi, mutta ei kannata sitä pelätä. Huikea elokuva. En tiedä olisinko halunnut lukea tuota IMDb:n lyhyttä kuvaustakaan, se kuitenkin kertoo asioita, jotka itse elokuvassa tapahtuvat melko myöhään. Ei pilannut katselua, mutta ehkä jotenkin vaikutti siihen.

*****/*****

Leffassakin kävin pitkästä aikaa, vieläpä tuplana. Noah oli parempi kuin IMDb:n pistemäärän perusteella odotin, ja kommentteja lukemalla sitten selvisikin, millainen porukka sitä oli käynyt dumppaamassa. Ei täysosuma, mutta ehdottomasti "katso itse ja kerro mitä mieltä" -kamaa. Minä tykkäsin, ja ehkä vielä enemmän tykkäsin siitä paremmuudentunteesta, jota niiden taunojen arvioiden lukeminen aiheutti.

***/*****

Wes Andersonin uusin, Grand Budapest Hotel, ei yltänyt Moonrise Kingdomin tasolle, mutta taattua laatua mikäli ohjaajan aiemmista töistä pitää. Visuaalisten ja vinksahtaneiden elokuvien ystäville. "Piilotettujen" ja muuten vain karikatyyrisesti maskeerattujen ja puvustettujen tähtinäyttelijöiden bongailusta saa hilpeän minipelin leffan kylkeen.

****/*****

[Phenomenon]

Bill Murray

[Phenomenon]

Kattelin tuossa pitkästä aikaa Catch me if you can - leffan. DiCapriolla on kyllä paljon hyviä leffoja, mutta silti jossain kohtauksissa näyttely ei tunnu toimivalta. Tästä syystä tosiaan ehkä Leolla on vain muutama Oscar ehdokkuutta ja nolla palkintoa hyllyssä vaikka hyviä elokuvia voisi luetella varmaan tusinan ulkomuistista. Mutta Hanks & Walken sivuosissa ja kiinnostava juoni takaavat hyvän elokuvan. Harmittaa vaan, että muistan pitäneeni tätä lähes täydellisenä leffana, mutta nyt vähän enemmän elokuvia nähneenä olin vähän pettynyt DiCaprion ontuvaan näyttelyyn muutamassa kohtauksessa.

***½/*****

[Hautsi_]

The Secret Life of Walter Mitty oli yllättävän hyvä elokuva. Ben Stillerin nimi aiheuttaa aina pientä pelkoa puserossa, mutta onneksi katsoin. Ja Stiller oli itseasiassa oikein hyvä roolissaan. Kyllä mä suosittelen.

[MR.Off Topic]

Katoin eilen illalla Spide-Man kolomosta, kun se töllöstä tuli. En edes muistanut, että tuo leffa oli noin tuskallisen huono. Aivan kamalaa katsottavaa ja loistava esimerkki siitä, kun lähde materiaalista poiketaan täysin. Aiemmin muistelin, että Tobeyn Peter Parker oli onnistunut, mutta nyt kun katsoi niin ainoa piirre, mikä sarjakuvista on jäänyt hahmoon oli nössöys. Plus sitten ne mukahausiat kohdat leffassa. Voi myötähäpeää.

[The Rocker]

Ootteko ikinä miettiny että Roland Emmerich on oikeasti todella huono ohjaaja? Hän ei selkeästi osaa rakentaa mitään elokuvaa pelkän ihmissuhteen ympärille. Ei pitää olla joku luonnonkatastrofi, avaruusolioiden hyökkäys, maailmanloppu, jättilisko tms. Muuten Roland ei osaa tehdä elokuvaa.